30. kesäkuuta 2008

Keinotteluäly

Potkupalloilu-uutinen ja sen selitys siis onnistuivat etukäteen. Se siitä.

Nyt hankin kimppuuni ihmisiä, jotka eivät ole minulle yhdentekeviä.

Toisaalta elinkeinoelämä levittää jatkuvasti juttua, että minulla olisi osuutta Aalto-yliopiston takana oleviin tekoihin ja toimiin. Sen myönnän, että professoreilla ei ole yleensä aihetta erikoiseen tyytyväisyyteen.

Tietotekniikan opettaminen ja oppiminen on ongelmallista.

Teknillisten korkeakoulujen ja yliopistojen alan opetus ei välttämättä vedä. Se ei oikein vedä edes tarjokkaita. Ammattikorkeakouluihin menee valmiiksi osaavaista väkeä, joka ei tule sieltä ulos ainakaan tyhmempänä.

Firmoissa on aika nuoria taitajia, joilla on takana oppisopimuskoulutus tai ei oikein mitään alan opetusta.

Perttu hoitaa virkaa Lappeenrannassa syksyllä. Minä puuhailen HIITissä mutta en ole muuten ilmoittanut aikeistani. Tosin aion täyttää 64 vuotta. Rehellisimmästä päästä kollegat ovat maininneet, että korotettua eläkettä ansaitsevat 64-67-vuotiaat ovat kaamea riesa kaikille. Olisin taipuvainen pitämään tätä totena.

Huomioni kiintyi blogiin, jossa keskusteltiin vakavasti siitä, onko tietotekniikan opetus lainkaan tarpeen, kun on Wikipedia.

Hulluttelu sikseen, mutta Geeknews (21.6.) teki kyllä palvelun listatessaan kumminkin sata tietojenkäsittelytieteen linkkiä W-pediaan. Siis lista on arvokas.

Pois se minusta, että kykenisin arvioimaan asiaa, mutta elän siinä uskossa, että juuri tämän alan alkuperäistekstit, siis Wikipedian amerikkalaiset artikkelit, ovat hyvätasoisia ja ainakin oman kokemukseni mukaan niin kirjoitettuja, että niistä saa pinnistellen selvän.

Päivän kommenteista kimmokkeen saaneena viittaisin juttuihin Artificial Intelligence (AI) ja Artificial Creativity, joka johtaa lohdullisesti juttuun Computational Creativity.

Ehdotan että emme välitä siitä, mitä älykkyys ja luovuus todella on, vaan tyydymme siihen, että AI ja koneoppiminen ovat vakiintuneita aloja.

Säälin syvästi itseäni. Olen siirtänyt sankarivainajatilastoni Excelistä Accessiin, ja se tarkoittaa, että on ollut pakko hiukan opiskella tietokantaohjelmia. Olisin hyvin kiinnostunut käyttämään aineistoa neuroverkon kyhäämiseen ja jopa Bayes-verkkoon, mutta kyvyt eivät riitä. Accessilla näen kyllä muutamassa sekunnissa, että jatkosodan kaatuneissa oli kuusi 20-vuotiasta luutnanttia ja 165 yli 40-vuotiaista alikersanttia. Populaatio on 57736 – taisteluissa kaatuneita suomalaisia.

Päämäärä on selvä. Klami ja eräät muutkin osoittivat, ettei formaaleista järjestelmistä ja niiden eksoottisista merkeistä ole suurta apua juridiikassa. Kirjaimet ja joskus jokin hassu nuoli riittävät.

Mutta luulen osaavani osoittaa, että tekijänoikeudessa, patenteissa ja tavaramerkkioikeudessa eräät termit ja eräiden termien tarkoittamat ilmiöt verkottuvat niin että muutos yhtäällä aiheuttaa liikahduksen toisaalla.

Toivottavasti tämä kuulostaa hienolta. Todellisuudessa kaikki juristit tietävät, että asiat ja niiden nimet ovat keisarillinen tikkupeli, josta ei pysty poistamaan monta tikkua liikauttamatta koko kasaa. (Se on muuten mukava peli ja onnistuu hyvin tavallisilla stideilläkin.)

Suosittelen innostuneesti tietojenkäsittelytieteen, informaatiotieteen ja diskreetin matematiikan opiskelemista. Ennen kuin kukaan ehtii kissaa sanoa, ne tulevat leviämään yhteiskuntatieteistä – humanistisille aloille. Ajattelen etenkin historiaa, kirjallisuustiedettä ja taiteen tutkimuksen eri muotoja.

Tekniikkauhoa? Ei. Kyllä monet kielitieteen haarat ovat nykyisin jotain aivan toista kuin ennen kun kielellisen ja kieliopillisen aineiston riippuvuuksien paljastaminen onnistuu kotikoneilla.


10 kommenttia:

  1. En ole eri mieltä.

    Ammutaan vaihteeksi vähän lennosta....

    comme vous scavez...

    iMac
    iPod
    iPhone
    iRak
    iDiot

    ?

    And all our yesterdays have lighted fools
    The way to dusty death. Out, out, brief candle!
    Life's but a walking shadow; a poor player.
    That strunts and frets his hour upon the stage,
    And then is heard no more: it is a tale
    Told by and idiot, full of sound and fury,
    Signifying nothing.


    mutta mitenpä yhdistäisit vaikka tieteen ja rakkauden?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Asymptootti

    ;)

    VastaaPoista
  2. Suosittelen innostuneesti tietojenkäsittelytieteen, informaatiotieteen ja diskreetin matematiikan opiskelemista. Ennen kuin kukaan ehtii kissaa sanoa, ne tulevat leviämään yhteiskuntatieteistä – humanistisille aloille. Ajattelen etenkin historiaa, kirjallisuustiedettä ja taiteen tutkimuksen eri muotoja.

    Mielenkiintoinen näkemys ja toivon näkeväni moisen päivän. Mainittakoon, että olen Kemppistä 20 vuotta nuorempi.

    Tänä päivänä kuitenkin näyttää siltä, että kirjallisuustieteen metodit ja teoriat, joissa tärkeintä on kaiken matematiikkaan viittaavankin välttely, jatkavat voittokulkuaan yhteiskuntatieteissä. Ja häviäjä on - niin yhteiskuntatieteet. Tarvettahan yhteiskuntatieteille olisi, sillä yhteiskunnallinen muutos (ja sen seuraukset) sen kun kiihtyy, vaan miksi rahoittaa tut

    VastaaPoista
  3. Tietojenkäsittelytiede?

    Silmiin osuu ainakin kaksi osa-aluetta, joita ei osata Suomessa hyödyntää, tai osataan hyödyntää väärinkäsitysten/osaamattomuuden kautta väärin.
    Nämä ovat tilastotieteelliset valmiudet ja todennäköisyyslaskenta niin sovellettuina kuin poikkitieteellisinäkin.
    Ainakin noissa ulkolaisissa ilmastomallinnuksissa yllä mainitut ovat olleet aika tavalla hakusessa, josta syytä niitä koodejaan äskettäin "korjasivat". Ilmankos nyt (uusien korjattujen tilastojen mukaan) ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt, mutta kuulema jatkuu 18 vuoden kuluttua. =}

    Access-tiedoston saisi helposti kammettua exe-formaattiin, joten eikö voisi saada levitykseen?

    VastaaPoista
  4. iMac, iPod, iPhone, iRak, iDiot...

    Laajakaistahömppä hakkaa kyllä telkkarin mennen tullen.
    esim

    VastaaPoista
  5. Hei hyvä Jukka Kemppinen,


    Kiitos diskreetistä matematiikasta
    ja muista, jotka ovat varsin tärkeitä, sitä en tietenkään
    kiellä.


    Taittaa olla kuitenkin niin, että humanismin alasajo on jo aika monta vuotta sitten alkanut ( ks. myös tämän päïvän , 30.6.-08,
    HS:n hyvä vieraskynäkirjoitus).
    Monet humanistit yrittävät saada lisätyksi uskottavuuttaan kehittelemällä sellaisia tutkimusmetodia, jonka ovat lähes suoraan kopioineet luonnontieteistä. Minusta vaikuttaa siltä, että sellaisen "humanismin" tie on kuljettu nopeasti loppuun.
    Monitieteisyys on varsin tärkeää,
    sitäkään en kyseenlaista. Eri tieteiden edustajat saattavat parhaimillaan olla sellainen dynamo, että ei paremmasta väliä.

    Keskeistä on muistaa, että ihmisestä on tuotantoelämässäkin
    viime kädessä kysymys ja lyhyen
    tähtäyksien voittojen perässä
    juoksuminen varmasti koituu kaikille turmioksi. Mitää jatkuvaa, loputonta kasvua ei voi olla
    äärellisessä maailmassa ja paljon
    ennen kuin kasvun "rajoille" asti
    päästään, ovat erilaiset voimavarat loppuneet. Kysyn
    kuka siitä hyötyy millään tavoin?
    Vastaan ei kukaan.
    Tie, joka on valittu tai ollaan
    luultavasti valitsemassa on varmasti vino.
    Vastuu seuraavista sukupolvista
    on moraalinen koetinkivemme,
    varmasti.

    Eikö Sinua todellakaan tämä valittu suunta laisinkaan pelota?
    Etkö todellakaan näe humanismin alasajon viitteitä ( vrt. uusliberalismi eli
    libertarismi). Nozick vauhdissa
    ja Rawls hiipumassa ja paljon muuta.



    Ystävällisesti Matti Taneli

    VastaaPoista
  6. Vau:

    Liittopresidentti Horst Köhler ei allekirjoita lakia, joka sisällyttäisi Lissabonin sopimuksen Saksan lainsäädäntöön, ennen kuin perustuslakituomioistuin on tutkinut sisällön

    Suomessahan ei ole tuollaista tuomioistuinta. Kuinkahan Köhlerin käy...

    VastaaPoista
  7. Ad Mattitaneli:

    Pelko on aiheellinen mutta ehkä asialle voisi tehdä jotain.

    Näen unia että poliittinen historia saisi rinnalleen kohoavan taloushistorian, joka tukeutuisi myös numeroihin. Niitä riittäisi. Pelkkä Tilastollinen vuosikirja (josta minulla on sadan vuoden niteet) on täysin korkkaamaton aarre.

    VastaaPoista
  8. Tuli tästä mieleeni.
    Hain kymmenkunta vuotta sitten töitä mainostoimistosta ja kysyivät sitten mitä ohjelmia osaan käyttää, ja luettelin sitten ensin photarit ja muut tuollaiset luovat työkalut kun haastattelija kysyi että miten sitten exel, josta minä innostuin että sehän on ihana, kun sillä voi tehdä niin paljon erilaisia juttua, etsiä todisteet melkein väitteeseen kuin väitteeseen ja...
    Haastattelija meni ovelle ja huusi käytävään. "Tulkaa katsomaan, täällä on yksi hullu onka mielestä exel on ihana".
    Ovelle tulee kaksi naista, "palkkaa se, kaikkia muita hulluja meillä on, mutta ei tuollaista."
    Ei palkattu, kielitaidottomuuteni vuoksi, mutta muutoin tuo työnhakukemus oli miellyttävämpi kuin monet reissut joista on palkattu.

    Humanisin sivusta olen huolissani paradoxin ja mielikuvituksen asemasta. Kun olen jutellut muutaman tuoreen korkeakoulusta valmistuneen kanssa, sellainen intuitiivisen oivalluksen ymmärrys tuntuu olevan hukassa.

    Sitten on tietysti toisenlaisia tapauksia, kuten yhteinen ystävämme Rauhala.

    VastaaPoista
  9. JK: Ammattikorkeakouluihin menee valmiiksi osaavaista väkeä, joka ei tule sieltä ulos ainakaan tyhmempänä.

    Niin, korkeakoulutuksessa ei oikein tutkimus siirry osaksi opetusta. Akateemisuus jää vähän haaveeksi opetuksessa.

    jussi: mutta mitenpä yhdistäisit vaikka tieteen ja rakkauden?

    Ei täytä objektiivisuusvaatimuksia.

    VastaaPoista