29. kesäkuuta 2008

Espanjan äly

(Tämä on ensimmäinen ottamani digitaalikuva, 2.7.2000, silloinen TKK:n työhuoneeni.)

= = =

Jatkan suutareista ja takalistoista ehkä huomenna ja sanon nyt vain, että Dawkinsin ”meemi” on tuskin tarpeellinen termi tässäkään asiassa. Suomen kielessä on ollut kauan sana kompa.

Joidenkin mielestä lapsia ei saa kiusata. Silti luulen, että nurinkurisilla kysymyksillä opettaminen on ikiaikainen tapa. Pojilta kysytään, kenen tyttöjä he ovat, ja kun kysyjä on joku äijänkäppyrä eli siis mies, sopiva vastaus on: ”Eiks täti tunne?”

= = =

Tänään katsoin TV-kaistalta dokumentin jalkapallosta. Ei se ollut kovin ihmeellinen, mutta mukana oli kuin olikin tämä viime päivinä esillä pitämäni yhteisöllinen ymmärrys kuvitettuna kalaparvilla ja muilla asiaan kuuluvilla tavoilla.

Kalaparvi ja samoin jotkut linnut ja hyönteiset reagoi yhteisönä ravintoon tai vaaraan. Tuon keskinkertaisen dokumentin ansioksi voi sanoa, että videokuvat nuolineen ovat paljon havainnollisempia kuin televisiostudion magneettinapit.

Olin epäillytkin, että television asiantuntijat – jotka tietysti ovat todella hyviä – eivät ole paneutuneet vaikeaan kysymykseen eli emergentin järjestelmän toimintaan.

Kun taktisia kuvioita esitetään napeilla, mieleen tulee shakki tai myllymatti. Luullakseni potkupallo eroa niistä suuresti. Vaihtoehtoja ja hyvin vaikeasti laskettavia häiriöitä on niin paljon, etteivät kuviot mene läpi.

Suurin vaikeus on vastapuoli, joka koettaa parhaansa mukaan tehdä tyhjäksi toisten ponnistukset. Suunnistuskilpailussa menestyy se, joka jaksaa juosta aivan kauheasti ja onnistuu samalla valitsemaan reitit etevästi. Jos karttaa lukee riittävän tarkasti, reitillä ei ole yllätyksiä.

Potkupalloilijan reitillä on aina yllätyksiä.

Biologian – ja kristinuskon – vanha erehdys on olettaa ilmiöiden taakse korkeampi, kokoava äly. Nyt kun erinäisiä ilmiöitä voi mallintaa, huomio on jo kääntynyt tuosta olemattomasta älystä adaptiivisuuteen.

Tyypeille on opetettu ja he ovat oppineet kaikenlaisia menettelytapoja, mutta valikointiin ja harkintaan ei jää aikaa. Parhaat ratkaisut tulevat ajattelu alapuolelta, kollektiivisesta kokemuksesta.

Juuri tämä oli keisarillisen Rooman legioonien uskomattoman menestyksen selitys. Hurjia ammattilaisia nämä legioonalaiset olivat, mutta niin olivat vihollisetkin. Roomalaiset oli harjoitettu toimimaan nopeasti reagoivina ryhminä. Kolme tai neljä legioonalaista nujertaa käsikähmässä hirveimmänkin jättiläisen.

Suunnilleen tähän ei vaistomaisiksi opittujen kuvioiden osaamiseen näytti perustuneen kesän 1944 ratkaisutaistelujen tulos. Valkeasaaressa hyökänneet neuvostojoukot olivat ylivoimaisia ennen kaikkea taidoiltaan. Kolmantena päivänä nämä mestarit siirrettiin lepoon ja eteneminen jatkui, kunnes se pysähtyi Taliin ja Vuoksen linjaan. Kaartin läpimurtoarmeijakunnat oli haettava uudelleen apuun, mutta nyt kävi ilmi, että ne olivat opetelleet Valkeasaaren kaltaisen kangasmaaston käyttämisen, ja Talissa oli ihan toista.

Suomalaisilta löytyi hyvin tiukan paikan tullen jalkapallomaista kykyä heilahtaa puolustuksesta hyökkäykseen eli vastaiskuun, ja etenkin löytyi vastuun ottajia.

Sotamuistelmat kuvaavat näitä – mutta liioittelevat poikkeusyksilöiden merkitystä. Pelihuumori oli tärkeämpi tekijä. Kun neuvostojoukot jäivät seisomaan pellolle menetettyään aliluutnanttinsa, suomalaisilta riitti aina uusia, osaavia ryhmiä.

Näistä syistä en viitsi opetella potkupallosankareiden nimiä mutta katson joskus, kuten sunnuntaina, hyvinkin kiinnostuneena, pystyvätkö Espanjan ja Saksan joukkueissa kaikki pelaajat uudelleen organisoimaan operaation. Se joukkue, joka on tässä parempi, voittaa mestaruuden.

(Uumoilen että edellä esitetty soveltuisi myös työhön. Ainakin tutkimusryhmissä ”johtajan” tehtävä kiertää.)

24 kommenttia:

  1. fiksuissa porukoissa johtajuus voi kiertääkin, koska tietoa jaetaan jatkuvasti. siellä, missä tietoa pantataan, vain fuhrer voi ajatella variaatioita. yksi prosessori ei nykyisin riitä.

    VastaaPoista
  2. Kuntaliitosurakoinnissa seisotaan nyt aika lailla pellolla. Puolet joukkueesta pannaan jäähylle teoreettisen voiton tavoittelussa.
    Pitäisikö huolestua?
    Myös eläkeläisenä olen aika lailla pellolla, ellen suorastaan pihalla.

    VastaaPoista
  3. Kuntaliitoskuvioissa on ensiarvoisen tärkeätä, että joku valtuuston jäsen, jolla on munaa, tekee päättäväisen aloitteen. Siitä se homma lähtee liikkeelle. Lehdet kirjoittavat ja itsenäisyyden kannattajat myös aktivoituvat - lähinnä loukkaantuneina riidanhaastajina.

    Raha ja sen ankara puute on kuitenkin loppujen lopuksi se kaikkein paras konsultti. Tosin varsinkin pienissä kunnissa kunnan taseiden informaation ymmärtäminen on olematonta. Jengi ei tahdo mitenkään käsittää, että kunnalta voi loppua rahat, vaikka sillä on verotusoikeus.

    VastaaPoista
  4. Täyden rähinän aikoihin Aunuksen radiossa selostaneen Pekka Tiilikaisen nauhoitettua ääntä ísänmaallisuutta hehkuvan Paavo Noposen säestämänä voinee käyttää Roman ja Aleksei Eremenkon motivaation kohottamiseksi Suomen jalkapallojoukkueen valmistautuessa kohtaamaan Saksan ja Venäjän syksyllä alkavissa MM-karsinnoissa?

    VastaaPoista
  5. Tali-Ihantalan 60-vuotispäivillä siellä kirkonmäellä kysyin Vihman silloiselta lähetiltä, millainen tunnelma johdossa vallitsi kun hyökkäys oli pysäytetty ja venäläiset vetivät henkeä.

    Hän kertoi isojen upseerien keskustelleen ihan rauhallisina, että nyt täytyy heti lähteä vastahyökkäykseen ja vapauttaa Viipuri saman tien.

    Jostakin syystä näin ei kuitenkaan tehty.

    Jalkapallossa voittaa se, joka käyttää tilanteet hyväkseen. Ja pelit ratkaistaan yleensä viimeisen vartin aikana.

    Tosin jalkapallossa on erotuomari, sodassa vain sotatuomari. Mitähän helkkaria tuo ero- muuten tuossa tarkoittaa? Erimielisyyksiäkö?

    VastaaPoista
  6. Johtamismallissa joka perustuu ryhmän osaamiselle on kaksi etua: diversiteetin hyödyntäminen (monta erilaista perspektiiviä) ja rinnakkaisuuden hyödyntäminen.

    Ja täytyy myös miettiä jatkuvuutta: voiko toimintaa rakentaa yhden huippukyvyn varaan?

    Vastakkaisessa vaakakupissa on sitten se tosiasia, että yksilöiden väliset tuottavuuserot voivat olla huimia. Hyvä ohjelmoija voi vastata tusinaa keskinkertaista.

    Mutta tuottavuuserot pätevät ehkä enemmänkin asiantuntijatyöhön kuin johtajuuteen ja ongelmanratkaisuun kompleksisessa reaalimaailmassa.

    VastaaPoista
  7. Yhdellä alalla on runsaasti spesialisteja, maalaisjärjen vastaisesti kaikki eivät ole gynekologeja. Kirjolohi altaassa tarvitsee 2 kg hiutaleita elämänsä aikana, mutta jos ihmistaimi ei opi erottamaan jallitusta ja faktaa...
    eli miten yks hailee on merileväkanakakkarakeidden aikaisempi koostumus, jos tomaatit kasvaa hyvin.

    Hiipivästöä tiikeristä... poimin tanssiosuudet kaiken kikkailun ja juonikrääsän alta ja upeita olivat.

    Siinäpä se kun ei osata sanoa takaisin ja palauttaa kiinteää lattiaa kaikien jalkojen alle ja siitä sitten yhtä lankkua keikauttaa. Jos on tarvis. Miestä vetää sinne, mistä hän on tullutkin, sanoi Bulgakov. Ei näytä esimerkit loppuvan. Mutta että kanan...!

    VastaaPoista
  8. Tapsa P sanoi... " Tali-Ihantala .. kun hyökkäys oli pysäytetty. .. upseerien keskustelleen.. nyt täytyy heti lähteä vastahyökkäykseen ja vapauttaa Viipuri saman tien. Jostakin syystä näin ei kuitenkaan tehty."

    Kun venäläiset alkoivat vetää joukkojaan Berliinin juoksuradalle, paineita ja materiaalia laajaan vastahyökkäykseen oli. Ylijohto ynnäsi, että Berliinin valtauskin joskus loppuu ja silloin Stalin voisi aloittaa uuden keskityksen. Parempi oli olla härnäämättä.

    VastaaPoista
  9. Hei hyvä Jukka Kemppinen,



    Kiitos, mutta mitä mahdoit tarkoittaa seuraavalla:
    "Biologian - ja kristinuskon -
    vanha erehdys on olettaa ilmiöiden
    taakse korkeampi, kokoava äly. Nyt
    kun erinäisiä ilmiöitä voi mallintaa, huomio on jo kääntynyt
    tuosta olemattomasta älystä adaptaattisuuteen."


    Adaptiivinen Jumala-kuva vaikuttaa
    vähintäinkin ei-omnipotentilta ja kaiken kaikkiaan oudolta;) Ajatteletko jotenkin niin, että äly on liian suppea käsitteenä kuvaamaan transsendenttia?



    Ystävällisesti Matti Taneli

    VastaaPoista
  10. Kuntalaisen kannalta on huolestuttavaa, että julkisesti ei sanota, mistä tosiasiassa on kysymys. Eli että säästöihin pyritään vähentämällä viranhaltijoita. Lyödään neljä kuntaa yhteen,osastoilta poistetaan kolme viranhaltijaa ns. reserviin, yksi saa vastata sitten neljän kunnan hallinnosta entisen yhden sijasta. Jos on kysymys osastosta, missä pitäisi ehtiä kentällekin, se muuttuu mahdottomaksi. Homma byrokratisoituu, kuntalainen joutuu, jos pääsee, hoitamaan asiansa toisessa kunnassa. Vanhat, autottomat, hukaamattomat syrjäytyvät välittömästi. Sama on tehty jo vanhoille.Isoäiti kiidätettiin kysymättä kuulematta toiseen kuntaan sänkypotilaaksi.
    Jos tästä joku kärsii, niin kuntalaiset. Ihmiset ovat hyvin hiljaa nykyisin.Johtosääntöjen liturgia puhuu aivan toista. Ne ovat julkisia.
    Salaperäiset päättäjät eivät tunne viranhaltijoiden ammattitaitoa, eivät edes kyseisiä ihmisiä.
    Reservissä ei kenenkään ammattitaito kasva.
    Entäpä sitten valtion vastuu?
    Säästöjen tilalle voi tulla kaaos.

    VastaaPoista
  11. ASd Mattitaneli:
    Ehdottomasti. Tällä kerralla käsitin pysytteleväni erossa transedenssistä ja kirjoitin älykkyydestä lähinnä oivallettujen ongelmien ratkaisutaitona.

    Mikä sitten saa oivaltamaan ongelman olemassaolon, se on toinen ja paljon vaikeampi kysymys.

    VastaaPoista
  12. Vanha (peli)viidakon sanonta: jalkapallo on kuin vihreällä nurmella pelattava shakkia, paitsi että shakkilaidalla peli on helpompaa.

    VastaaPoista
  13. jalkapallon sanotaan olevan materiaalipeliä

    http://www.youtube.com/watch?v=7I6WuR7eMnY&feature=related

    toisaalta

    http://www.youtube.com/watch?v=zAjWi663kXc

    ja YouTubesta haulla

    Soccer Commercial - Good vs. Evil

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia: mutinaa - "äly" on siis tässä yhteydessä ongelmallinen sana.

    Maaliin johtava esim. 5 minuutin tilanne saattaa olla NP-täydellinen eli matemaattisesti ratkaisematon, mutta aproksimoitavissa.

    Mielessäni on mm. geneettinen algoritmi.

    Kuten tiedätte, shakin simulointi sitä vastoin on jo toteutettu ohi ihmisten kykyjen.

    VastaaPoista
  15. Olenkin aina ihmetellyt miksi usea urheilija kiittää julkisesti Jeesuksen tai Jumalan läsnäoloa voitostaan. Harvempi hävitessään rusikoi Perkelettä läsnäolollaan.

    Kiittäminen olisi sallittua vain geneettiselle algoritmille. Muutoin jää yleisöä vaivaamaan että miksi nuo jumalat eivät auttaneet urheiluaktin aikaan kitumalla kuolleita pikkulapsia tai vanhuksia.

    Tuossakin Marjo Matikainen lausuu ettei koskaan ole käyttänyt kiellettyjä aineita parantaakseen kilpailutuloksiaan.
    Kukaan ei hoksaa kysyä, että käyttikö mitä sellaisia aineita, joita ei tuolloin edes hoksattu kieltää ja jotka täten eivät olleet kiellettyjä.

    Edelleenkin se Halstin talvisodan kirja on hyvä opus johtamiseen, kuten Kemppinen joskus mainitsi. Ei silloin mistään naurettavasta tiimityöskentelystä puhuttu, tai siitä käykö nyt joku työntekijä itkemään kun juuri häntä ei huomioida.
    Toisaalta nykyiset lait, asetukset ja kaikenmaailman ay-ehdot estävät todellisten kykyjen oikeanlaisen toiminnan.

    Jotenkin tuosta lintuparven yksilöiden yhtàikaisesta reagoinnista tulee mieleen ihmisten massahysteria ja juorujen vaikutus massoihin.

    VastaaPoista
  16. Unohtui.

    Koska ruuanlaitto on rakkain harrastukseni seurailen varsinkin Helvetin Keittötä.

    Siinä tyypillisillään työntekijöiden koulutus ja psykologia, jota valitettavasti ei Suomessa pysty harrastamaan.
    Ensin nujerretaan työntekijä henkisesti, niin että ei enää usko itseensä. Tämän jälkeen ei tarvitse lausua kuin muutama kiitoksen sana viikossa niin työntekijä syö kädestä ja työteho kasvaa aivan silmissä.
    Ei tuolla Helvetin Keittiössä mitään tiimihoitoa ja Punaisen Ristin kriisiapua tarvita, kuten Suomessa vastaavissa tilanteissa.
    Hyvin osaa Ramsay kasvattaa kokkejaan, kun alunperin kuusi kokkia sotkee kaiken eikä saa mitään aikaiseksi ja lopussa kolme kokkia hoitaa unissaan koko keittiön onnistuneesti.

    Sama pätee lastenkasvatukseen ja vaimonhoitoon sekä armeijan hengenkohotukseen.

    VastaaPoista
  17. ...valitettavasti ei Suomessa pysty harrastamaan...

    Höpsis. Kyllä pystyy. Organisaatio ei yhtä kaipaa olipa tämä mielestään kuinka tärkeä tahansa. Johtajan duuni on pitää siitä huolta. Rohkeutta vain.

    VastaaPoista
  18. JK:
    ".. Dawkinsin ”meemi” on tuskin tarpeellinen termi tässäkään asiassa."
    Niin, .. se meemi - paljonpuhuttu -kuuluu jonkin tieteenalan terminologiaan?

    VastaaPoista
  19. "Ensin nujerretaan työntekijä henkisesti, niin että ei enää usko itseensä. Tämän jälkeen ei tarvitse lausua kuin muutama kiitoksen sana viikossa niin työntekijä syö kädestä ja työteho kasvaa aivan silmissä."

    Ja tämä kaikki tietysti myös siinä tapauksessa että itse olisit työntekijä?

    VastaaPoista
  20. Nyymiölle:

    Ja tämä kaikki tietysti myös siinä tapauksessa että itse olisit työntekijä?

    Valitettavasti tuo kuuluu ihmisen ja eläinten perusominaisuuksiin. Joillakin ihmisellä ominaisuus on piilossa mutta taustalla, ja joillakin syvästi näkyvissä.
    Ilmenee valitettavan usein työpaikkakiusaamisena niiden osalta jotka eivät manipuloinnin taitoa hallitse riittävästi.

    Minulle pompottelu loppui armeijan aikana kun komppanian vääpeli pisti talvella alokasaikana keräämään rinteellä kasvavista puista tippuneita banaaneja. Kerroin, että enpä perkele mene keräämään ja otan komppanian komennon haltuuni kun jätkä näkee harhoja ja on tullut kyvyttömäksi johtamaan komppaniaa.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi kirjoitti: "fiksuissa porukoissa johtajuus voi kiertääkin, koska tietoa jaetaan jatkuvasti"

    Epäilemättä, olen sellaista itsekin kokenut. Mutta jälkeenpäin kuullut, ettei se virallinen johtaja sittenkään niellyt sitä, että joku kyvykkäämpi otti ohjat, ilman katkeruutta.

    Tässä on kuitenkin kyseessä kriisiorganisaatio. Kun paloauto tai ambulanssi saa hälytyksen, ei voida alkaa pitää neuvottelua, että mitäs nyt tehtäisiin. Eikä rautatieasemalla voi olla epäselvyyttä, kenen käskyä tapahtumapaikalla totellaan ja kenen ei. Nämä esimerkit muistan elävästi Kemppisen mentaalihistorian luennolta anno dazumal.

    Asiasta on tuore esimerkki MacEvanin Ikuisen rakkaudessa: alussa sattuu onnettomuus, jonka nähtyään joukko satunnaisia miehiä ryntää apuun. Ei ole olemassa toiminnallista ryhmää eikä mitään suunnitelmaa, vaan jokainen huutaa toistensa suuhun. Se joka on koulutettu pelastustoimiin, ei vaatimattomana luonteena ota vastuuta ja johtajuutta. Niin kaikki menee pieleen.

    Kertoja kommentoi tapahtuinutta: "Kuka hyvänsä johtaja ja mikä hyvänsä luja suunnitelma olisi ollut parempi kuin ei mitään. Antropologit eivät vielä toistaiseksi ole löytäneet ainuttakaan yhteiskuntaa, jossa ei olisi johtajia ja johdettuja - eivät sen paremmin metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa kuin postindustrialistisesta maailmastakaan. Yhtäkään hätätilannetta ei ikinä ole tehokkaasti ratkaistu demokratian keinoin."

    Ad Jarmom: Kyllähän monet kenraalit nimenomaan olivat aika prinsessaherkkiä ja kilpailivat isän eli Marskin suosiosta. Tätä Åke Lindman ei valitettavasti ole halunnut näyttää.

    VastaaPoista
  22. Marjolle:

    Se joka on koulutettu pelastustoimiin, ei vaatimattomana luonteena ota vastuuta ja johtajuutta. Niin kaikki menee pieleen.

    Hyvin harvoin minkäänlainen koulutus tuo yhtään mitään apua mihinkään tosipaikan tullen.
    Se jolla on tilanneauktoriteetti hallussaan, ottaa automaattisesti johdon. Olkoon sitten kuka tahansa, tai millaisella koulutuksella tahansa varustettuna.
    Siis se vahvin ei pärjää vaan se sopeutuvaisin.

    Turja noista Päämajan nymfiprinsessoista on hyvin kirjoittanut.
    Samanlaista isän palvontaa se oli alemmissa johtoportaissakin, joskaan ei niin kärjistetysti ole tullut kirjallisuudessa tai muisteluissa esille.

    VastaaPoista
  23. Vanha (peli)viidakon sanonta: jalkapallo on kuin vihreällä nurmella pelattava shakkia, paitsi että shakkilaidalla peli on helpompaa.

    Onhan alustakin pienempi. Ei pallon lisäksi paljon muuta mahdu.

    Viivoista ja nuolista: Niillä ilmaistaan liike ja suunta, muttei liikkeen ajoitusta tai nopeutta. Täpät taas kertovat pelipaikat ja joukkueen sijoittumisen. Kokenut pelaaja osaa sen perustella ylläpitää ja improvisoida (opportunismi, jne) mikrotasolla joukkueelle optimaalista paikkaa.

    Mielessäni on mm. geneettinen algoritmi.

    Geneettinen algoritmi on hidas. Viidessä minuutissa ei peli paljoa ehdi parantua. Koko peliin tai turnaukseen tämä voi päteä. Ehkä kyseessä enemmänkin sen harjoituksissa opitun laumakäyttäytymisen hienosäädön hyväksikäyttö, kun tehdään aggressiivisia peluutusratkaisuja. Pelataan siis joukkuetuntemuksella, eetä saadaan joku (tai jotkut) yksilö käyttäytymään eri tavalla siten, että joukkue seuraa perässä.

    VastaaPoista