22. toukokuuta 2008

Englanti

Isoisäni nautti mökkinsä rannassa virvokkeita onnistuneen saunomisen jälkeen, kun rantaa lähestyi vene, varustettu kahdella tuntemattomalla isäntämiehellä.

Kävi ilmi, että nämä olivat jotain mieltä kalastusmaksuista, kun isoisä oli käynyt laskemassa pitkääsiimaa heidänkin puolellaan järveä eli Inan kylän suunnassa.

Siellä me emme koskaan käyneet, ja pahat kielet kertoivat, että niillä main asusti peräti ruotsinkielisiä.

Toisin kuin Uudellamaalla, Pohjanmaalla kieliraja oli enimmäkseen veitsenterävä. Härmästä Vaasaan mentäessä kieliraja kulki vinottain erään navetan läpi Petterinmäen ja Pastunpakan kohdalla (Bastubacka). Ja Vöyrillä jäi auttamattomasti ilman makkaraa, ellei osannut sanoa Andelslagissa, että ”korv”.

Kielivihaa ei mielestäni isommin esiintynyt. Naapurikunnissa käytiin tappelemassa äidinkieleen katsomatta, ja kuten kaikkialla maassa, naapurikuntaa pidettiin omaa kaikin puolin viheliäisempänä.

Kauhavalaiset, esimerkiksi, olivat syvästi vakuuttuneita paremmuudestaan ”järviseutuun” eli Kortesjärveen, Evijärveen ja Lappajärveen verrattuna. Ne olivat kuntia, joista hankittiin piikoja, mutta vaimoja harvemmin. Arkikielessä puhuttiin ”markista”.

Karjanlahden suunnasta köpitellessään eräskin mummo jäi tavaamaan puhelinpylvääseen kiinnitettyä mainosta ja pahkuloi sydäntään pidellen vielä kotiin palattua, että mitä ihmettä ne markkilaiset ovat taas menneet tekemään. Huonoilla silmillään tummu oli tavannut julisteesta, että ”markkilaisuus on maasta hävitettävä viimeistä piirtoa myöden”.

Vuosi oli tietenkin 1931.

Kansainvälisyyskasvatus oli lapsuusvuosinani kovin vaatimatonta. Tosin opin itse kyllä venäjää vallan sujuvasti, ensin ”ruki ver” ja toiseksi ”topra huja”. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin sain kuulla, että etenkin jälkimmäinen oli sosiaalisesti täysin käyttökelvoton.

Maailman hienoin maa oli Kanaata. Sieltä tuli joskus ihmisiä, niin kuin se yksi Kujanpään poikakin, ja toi mukanaan sellaisia autoja, ettei vastaavia ollut nähty kuin kuvissa. Oli sellainenkin Buick, jossa oli evät niin kuin hauella.

Kun vanhempi väki totesi, että tulipa lasketuksi leikkiä ja siinä seassa vähän luikuriakin kaikkien riemastukseksi, sanottiin että ”puhuttiin lenheetiä ihan Kanaatan malliin”.

Pohjanmaan valtavaksi paisunut siirtolaisuus Yhdysvaltoihin oli katkennut 1920-luvun alussa. Australiaan meni sitä vastoin jopa yksi meidän kansakoulumme opettajista, sellaiseen paikkan kuin Mt. Isa, ja sekin kuului olevan maini. Maineissahan paapat olivat ennen tienanneet taaloja, Misikaanissa. Vaikka monet olivat kyllä ne taalansa myös juoneet.

Isoisän veli, Eemeli-setä, oli ollut kauan karpäntterinä Kaliforniassa. Tiedettiin että siellä oli hyvät tienestit.

Nuo maan nimet olivat jo silloin vaikeita. Slobot asuivat maassa, jonka nimi oli CCCP. Presidentti Paasikivi käytti nimitystä Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto, ja Työkansan Sanomissa, jota luin naapurissa, esiintyi lyhenne SNTL.

Ameriikka oli oikeasti nimeltään Amerikan Yhdysvallat, ei siis Pohjois-Amerikan.

Ja tänäkään päivänä moni ei oikeasti tiedä, että tämä Elisabet ei ole Englannin kuningatar, vaan Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, ja että tämän jutun kuvana on Englannin lippu. Elisabet I oli Englannin kuningatar, ja sekös häntä jaksoi harmittaa.

Sain varttua pitkälle keski-ikään ennen kuin käsitin, että Skotlanti ei ole Englannin maakunta. Vasta vanhempana herrasmiehenä ymmärsin, että Skotlannin itsenäisyyttä ajavat joukot ovat vakavissaan ja vastikään ymmärsin, että ajatus ei ole hullumpi.

Britit, etenkin englantilaiset, näkevät joskus kansallisuutensa hiukan erikoisesti. Kukaan heidän kuninkaistaan ei ollut ennen 1400-luvun loppua englantia puhuva, ja Viktoria puhui aviomiehensä Albertin kanssa kodikkaasti saksaa.

Perhe otti ensimmäisen maailmansodan johdosta sukunimekseen Windsor, kun siihen asti oli käytetty prinssipuoliso Albertin sukunimeä Saxe-Coburg-Gotha. Tämä Philip väittää sukunimekseen Mountbatten, vaikka se on oikeastaan hänen enonsa sukunimi, alkujaan Battenburg. Hänen isänsä sukunimi oli yksinkertaisesti Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg.

Nämä kalastusmaksun karhuajat olivat siinä veneessään sen näköisiä, että eivät aio hievahtaa ennen kuin asia on hoidettu. Isoisä kysyi, että mitä miehiä ja kenen poikia. Toinen oli Elgland ja toinen Mannerniemi.

Isoisä sanoi että tulette paremmalla ajalla, Enklanti ja Mannerheimi.

24 kommenttia:

  1. Kuulin joku vuosi takaperin Korsholman läänin voitavan ottaa käyttöön laillisesti milloin tahansa ja ettei vastaperustetussa läänissä tarvitsisi noudattaa EU-säädöksiä?
    Vakavalla naamalla tuomari tästä jutusteli.

    1400= +500, tai oikeammin itsenäisyystaistelija Sean Bond, vai mikä se oli.

    Jostain syystä Somerharjun Popu tuli mieleen Mannerniemestä.

    VastaaPoista
  2. Eikö nykyinen virallinen sukunimi ole
    Mountbatten Windsor?

    VastaaPoista
  3. Ny ei tule mitään mieleen, mutta jos ei kiireenpää ole - tapahtui niin, että samalla kun ihailin miten upeasti runon maailmankaikkeus astuu laivaan...
    kiikutin toiseen runon linnunradalle lämpömittaria. Ja eikös lämpömittari ole patapoliisin attribuutteja!

    Ovatko ihmiset lukeneet Eero Vanhataloa, esim. tuota:

    Matka korvien välissä


    Lapsuuteni pihasta
    lähti kahdeksan polkua
    niistä piti valita

    Aikaisemmin julkaistu kokoelmat: Pihkatuuli (2000), Tapa hengittää (2002) ja Kylmällä kivellä (2003), http://www.pilotkustannus.fi/

    VastaaPoista
  4. Kun rupesin katsomaan kuka rahoittaa dysleksiaa (niitä ensimmäisiä seminaareja, joita pidettiin mm Karjaalla mihin oli pyydetty tunnettu ruotsalainen, arvostettu ja asiansa osaava psykiatri) niin taustalla oli NEPSA eli New England järjestö mutta nimi meni kymmenen vuotta sitten USA:n puolelle ja aikamoisiin rahasummiin, joissa oli sotateollisuus mielestäni yhtä paljon mukana. Nepsa saattoi tietenkin olla nimi, joka oli vain sattumoisin sama nimi kuin tuo mainittu mutta minä jäin silti ihmettelemään tätä. Miksi tuollainen organisaatio järjestää seminaareja Pohjoismaissa ja miksi piti kirjottaa nimensä niihin seminaareihin, missä oli käynyt. Oli siis monta uutta asiaa.

    Myöhemmin tuli sitten nettiin monenlaista NEPSAa mutta alussa oli vain tämä. Nimet menevät siis sekaisin helposti ja nykyään - kun tämäkin on jo verbalisoitu - minä uskon, että nimisekaannusten takia oikein kehitetään strategioita; woupss menipä väärin. Houps...mutta tahallaan mutta juridisesti on hyvä stoori takataskussa.

    Olen liian monta kertaa saanut vastaukseksi missä mietin miksi äärioikeisto (tai rahaa ajattelevat) kykenevät liittoutumaan vasemmiston (tai rahaa vähemmän ajattelevia idealisteja) kanssa sitä, että kaikki on vain sattumaa. On sattuma, että tekijöinä on aina hölmöt sillä hölmöt eivät osaa ajatella niin sairaasti mitä riittävän paljon nähnyt osaa.

    Kun potkaistaan alkuun mikä tahansa sadistinen strategia siihen on aina mukana idealisteja, kauniisti ajattelevia hölmöjä, joiden oma kyky rakentaa loppuidea puuttuu.
    Niin pieni ja kaunis maksaa suuren ja ruman laskun: uudelleen ja uudelleen. Ovat siis taitavia myös käyttäytymistieteellisesti ja tajuavat, että voivat liikuttaa esim. vihreiden avulla omat suunnitelmansa kunhan pöydällä puhutaana esim. liito-oravista. Tai jostain lipusta. Jotain josta saa adrenaliinin nousemaan ja näin heidän energia vie asiat siihen suuntaan mikä on toivottu.

    När man har kyky måst man int göra så myky, on sananlasku. Laittaa muut tekemään ja heille on ihan sama kuka puhuu mistäkin liito-oravasta tai vesistöjen ainutlaatuisuudesta. Kunhan saavat mitä haluavat.

    Minua on tähän käytetty ja olen ollut puolella aivokopalla mukana. Toinen puoli vain rekisteröi ja antoi mennä. Ottivat jopa valokuvia minusta, missä olen bigbossien kanssa samassa kuvassa: olipa heillä hauskaa. Mutta sitten yhtäkkiä laiva kääntyikin ja hauskuus ei ollut samalla lailla. Silti tässäkään ei ollut mikään kauhea tilanne päällä (vaikka ovat hyvin lähellä sitä miksi minä kutsun mafiaksi) vaan pojat ovat poikia. Kokeilevat, jos kerran menee läpi.

    Mutta naiset. Miksi naiset menevät mukaan? Tai politikot? Miksi torvit eivät tajua missä on väärin ja missä on oikein vaan ollaan olevinaan ja pönkitään sitä omaa huonoa itsetuntoa vaan muiden samppanjoiden avulla.

    Cheers my love, my dear in English.

    VastaaPoista
  5. "Ihmisen pitäisi noudattaa maailmassa itse laatimaansa järjestelmää silloin, kun maailma ja luonto tuhoutuvat joka hetki." (sanoi eräs ajattelija)
    Tuli mieleen, kun kerroit isoisästäsi, JK.

    VastaaPoista
  6. Ei kai Kemppisen isoisällä ole mökkiä Evijärvellä?

    Pohjanmaalla kulttuuriraja (=savolaismurteiden raja) kulkee jossain Kortesjärven keskellä. Kauhavalaiset ovat "oikeita" eteläpohjalaisia ja järviseutulaiset savolaisia.

    Käytännössä eron huomaa siinä, että Järviseutu näyttää selkeästi köyhemmältä kuin vauras lakeus.

    Siellä Kemppisen isoisän mökin tienoilla Etelä-Pohjanmaa muuttuu Keski-Pohjanmaaksi, jossa ihmiset ovat hieman erilaisia kuin lakeuksilla. Murre on samantyylinen, mutta ihmiset ovat rauhallisempia ja uhoavat vähemmän.

    Vetelin Räyringistä kotoisin oleva Esko Aho asui hänkin kielirajan lähellä. Räyringin naapurikylä Småbönders eli kansanomaisemmin Pönteri taitaa olla ruotsinkielisistä kylistä kauimpana rannikolta.

    Pohjanmaalla on muitakin jakolinjoja kuin kieliraja ja savolaismurteiden raja. On jako paini- ja pesäpallokuntiin. Tosin osassa kunnista menestytään molemmissa lajeissa.

    VastaaPoista
  7. Kuulostaa tutulta. Kyllä Härmänmaalla edelleen ajatellaan, että tässä ollaan jotenkin parempia kuin järviseutuuset.

    VastaaPoista
  8. Tätä kieliraja kysymystä itsekin ihmettelin omalla blogillani, kun ei suku nyt niin kovin kaukana rantaruotsalaisista asunut, ja samassa kunnassakin oli ruotsinkielisiä paikan nimiä ja muutama perhe, mutta silti ei esi-äideistä löytyy lähin ruotsinkielinen sukunimi yli 250 vuoden takaa, alkujaan Pedersörestä tulleesta perheestä.


    Yksi naislinja on vielä penkomatta, mutta nyt kyllä näyttää siltä että Hellsten on ainut sukupuuni ruotsinkielinen nimi.

    Ja toisin päin. Poikani äidin sukupuussa on yksi ainut suomenkielinen nimi.

    VastaaPoista
  9. Vielä spämmään lisää tuosta jutusta.

    Jos siitä olisi jättänyt pois nuo montypythonit ja kotlannit, joilla periaatteessa hyvä tarina vain sidotaan laajempaan viitekehykseen, juttu olisi hyvinkin voitu kertoa jossain pohjalaisissa häissä tai rippijuhlissa miesten kesken. Pohjanmaalla isoissa juhlissa miehet yleensä kokoontuivat omaan paikkaansa tarinoimaan ja nauramaan jutuille kovaan ääneen. Naiset jäivät yleensä keittiöön juttelemaan omista asioistaan.

    VastaaPoista
  10. Liekö ollut vanha Argyll vainaa, jolta haastatteliaj kysyi, Hänen Armonsa täyttäessä jotakin kamalan paljon, mitä mieltä hän on itsenäisyys asiasta.
    "Minä tulen kuolemaani asti vastustamaan ajatusta itsenäisestä Englannista!"

    VastaaPoista
  11. Nuorempi polvi, eli nämä Walesin prinssin pojat taas ovat ainakin armeijayhteyksissä käyttäneet sukunimenä tuota isänsä maata, eli Afganistanissakin kävi sotimassa eräs Henry Wales. Sinänsä rouhea nimi kyllä.

    VastaaPoista
  12. Olen joskus koettanut miettiä, että olisiko syytä harmitella, että Sean Connery on skotti - että sopiiko James Bondin olla skotti. Amerikkalainen ei ainakaan sovi olla, joten traagisena on pidettävä sitä, että George Clooney on Kentyckin osavaltiosta. Olisi nimittäin erittäin pätevä James Bond.

    VastaaPoista
  13. Tästä olen kirjoitellut aikaisemmin täälläkin.

    Charlesin titteli ei ole suomeksi Walesin Prinssi, vaan Walesin Ruhtinas, Ison-Britannian ja Intian Prinssi, etc.

    Intian Prinssiä ei diplomaattisista syistä käytetä, mutta hovietiketin mukaan hallitsevan monarkin lapset ovat prinssejä ja prinsessoja kolmanteen polveen ja koska Kuningattaren isä oli Intian Keisari, on Charles etiketin mukaan.

    Koska Walesin Ruhtinas on Walesin Ruhtinas, ovat hänen poikansa Walesin prinssejä.

    Ja vielä.

    Kuningatar ei sitten ole Manin ja Kanaalin saarten kuningatar, vaan Manin kuninkaan titteli kuuluu eräälle englantilaiselle aatelisperheelle, mutta he eivät käytä sitä.

    Kaanalin saaret eivät kuulu Englantiin, tai Ison-Britanian Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin, vaan ovat osa Normandian Herttukuntaa ja Kuningatar on Normandian Herttuatar omalla oikeudellaan.

    Mikäli Iso-Britanniasta tulisi tasavalta, Kuningattarelle jäisi 3000 muun tittelin lisäksi Lancasterin ja Normandian Herttuattaren arvonimet.

    Tosin olen antanut kertoa itselleni, että joku Hänen Majesteettinsa pääministeri oli antunut laskea mitä tasavaltaan siirtyminen tarkoittaisi taloudellisesti; valtion vararikkoa.

    Monarkian asema perustuu niin moniin parlamentin ja hallitsijahuoneen välisiin sopimuksiin, että mikäli ne spomukset rikottaisi, voi halltisijahuone vaatia oikeudessa takaisin valtion hallintaan luovuttamaansa yksityisomaisuuttaan, kuten Lancastershirea ja koko Englannin rannikon pituudelta ylimmän ja alimman vuoroveden väliin jäävää aluetta.

    VastaaPoista
  14. Aiheesta poiketen. Olisiko Kemppiselle tullut sellaista ajatusta vielä päähänsä, että ryhtyisi muistelemaan kirjakiellon aikaa maassamme. Pitääkö paikkaansa se mitä kuulin isovanhemmiltani, että Suomessakin poltettiin kirjoja - jollain aikakaudella.

    Mitkä olivat kiellettyjä kirjoja tuolloin milläkin perusteella, että mitkä kirjat tuli jopa polttaa taikka kieltää Suomessa noina kovina aikoina.

    Punaisen Hämärän Maata kun googletin, niin tälle sivustolle päädyinkin esittämään kysymykseni.

    VastaaPoista
  15. Hyvä että muutkin nyt saavat kuulla keitä järviseutulaiset ovat. Hienoa porukkaa, noin ylipäänsä.

    Tätini oli perustamassa Evijärven keskikoulua ja oli suomen opettaja. Hän kyllä kielsi jyrkästi että mitään savoon viittaamaa oikeasti on, lukuunottamatta joitakin pronomineja "Myö männään" tai lauserakenteita "Ei minä tierä" tai "mehtä", ei "mettä" niin kuin Kortesjärvellä tai Kauhavalla.

    Pidin häntä kyllä sikäli auktoriteettina että hän oli asunut Laihialla, Mikkelissä, Punkalaitumella ja Helsingissä (ynnä jossain päin Viroa), joten kun hän ilmoitti minulle jyrkästi, kun asuin perheineni Esko Ahon naapurikylässä suoraan itään, että järviseutulaiset kirjoittivat ainakin hänen aikanaan pelkkiä laudatureja Alajärven tai Pietarsaaren lukioista, koska kieli on puhtainta suomea mitä on, häntä oli tässä suhteessa kyllä uskottava.

    Hän opiskeli 30-luvulla, mutta ei kuulunut AKS:aan vaan liberaaleihin. Pakollinen Viron kielen opiskelu vei hänet muutamana kesänä töihin Viroon ja sanoi olleensa helisemässä nationalistien kanssa.

    Viron kielestä hän puolestaan vakuuttavasti todisteli Rauman kielen yhtäläisyyksiä. En nyt muista onko aiheesta oikein kieliopillisia todistuksiakin.

    Kaipaan tätini tuhahduksia, jotka kuulostivat suoraan ja pontevasti sanottuina monta kertaa pätevämmiltä kuin Suomen kielitoimiston kieli-ikkunoiden joskus aika laiskat huomiot.

    VastaaPoista
  16. Ad Anonyymi:

    Ekholm, Kai: Kielletyt kirjat.

    Väitöskirja. Kirjoittaja on nykyisin Kansalliskirjaston johtaja, mutta muuten mukava mies.

    VastaaPoista
  17. Ad Vasarahammar:

    Yskäni on ymmärretty - ei kauhavalaisilla ole tietääkseni mitään perustetta komeilla.

    Järvikunnissa talvehti kansanmusiikki, jota nuoruusvuosinani hävettiin ja naureskeltiin. Siellä on paljon pätevää väkeä. Ja mitä urheiluun tulee, pieni Lappajärvi tuottaa mestaripainijoita ja Vimpeli ja Alajärvi pesäpalloilijoita.

    Kysymyksessä on rikkaus ja erikoisuus.

    VastaaPoista
  18. Ad Ripsa:

    En osaa asutushistoriaa kyllin hyvin, ja Pohjanmaan historiakin on vanhentunut teos. Kielitieteilijät puhuvat kyllä savolaiskiilasta ja asutushistoria on tietävinään, että Pohjanmaan järvikunnat saivat 1600-luvulla ja 1700-luvulla asutusta Savosta.

    Etelä-Pohjanmaan rintapitäjissä taas ollaan mielellään hissukseen siitä, että paikannimistökin viittaa ruotsin kielen vahvaan vaikutukseen, saatika murre.

    Nykyisin kai katsotaan, että "perisuomalainen" Härmä on alkujaan Hermans tai Herrmans.

    Ja sitten on tämä Kyröjokivarren asutus, josta en liioin tiedä mitään varmaa. Mielenkiintoisin perustein on esitetty, että pakanuuden aikana siellä olisi ollut friisiläisasutusta, joka sitten näkyisi jopa geeneissä.

    VastaaPoista
  19. No, onhan siellä Kyröössä Leväluhdan hautalöytö (500-700-luvulta), josta ei ole vieläkään selvyyttä että keitä ne suohon haudatut ihmiset olivat.

    Friisiläisyyttä tai hollantilaisuutta en kyllä ihmettele yhtään ainakaan tervakaupan aikaan. Milloin lie alkanut. Mutta verentuomia on aika paljon. Fyrrykyröön hautuumaalla on sukuhaudan nimi Flaaming.

    Juuri omannäköistäni ihmistä en ole isän ja äidin syntymäpitäjistä Nurmosta ja Alavudelta löytänyt (ja olivat noin seitsemänsiä serkkuja!). Löysin sellaisen, tai puoliso sen huomasi, kahvilassa Firenzessä.

    Kuin kopio minusta tai sellaisesta van Eyck-Vermeer-tyyppisestä likasta. Siirryin vaivihkaa lähemmäksi ja sitten kysyin että mistä neito on. No, Amsterdamista.

    Sinänsä ulkonäkö ja geenit eivät kai ole ihan yhteneviä.

    Keski-Suomestahan porukka muutti Järviseudulle ja tömähti etelässä rintapitäjäläisiin ja lännessä keskipohjalaisiin, jotka todella ovat tolkkua kansaa.

    Mutta kieli liudentui matkan varrella, että sitä se tuhti tätini tarkoitti.

    VastaaPoista
  20. Moon aina imehrelly, kun pohojanmaallon paikoon tosi tummiakin ihimisiä aiva sellaasis iät aijat paikallansa ollusis suvuus. Jotakin ulukomaalaasta keeniperintyä siinä voi olla. Friisilääset ei kyllä mun nähäräkseni oo sen mustempia kun suamalaasekkaa. Oliskhan kasakat ollu asialla?

    VastaaPoista
  21. Ripsalle

    Vaimoni isä on yrittänyt tutkia omaa sukuaan, mutta ei ole kovin pitkälle päässyt ja hänen sukunsa on perimätiedon mukaan laskeutunut puusta Karvialle.

    Mutta mielenkiintoinen jälki on kontaktit viroon, sillä hänen äitinsä, joka on nyt ollut jo toistakymmentä vuotta hämärässä, josta suu herää syömään, eräät taidot viittasivat Viroon.

    Ensin hänen nimensä on ollut aikoinaan hyvin harvinainen seudulla, "Linda", mutta ei niin harvinainen Virossa. Sitten kun kerran vaimoni teki erästä mummoltaan oppimaansa evästä, jonka nimeä en nyt edes muista, tunnisti virolainen vieraamme sen heti, ja oli ensimmäinen tuttumme joka sen tunnisti.
    Leipä mitä hän teki, muistutti kuulemma erästä virosta ostamaamme.
    Lisäksi olivat tumput. Vaimoni hämmästyi joitakin vuosia sitten kun länsivirossa oli myynnissä matkamuistomyymälässä aivan samanlaisia tumppuja mitä hänen mummonsa kutoi, kun vielä kutoi.

    Tiedetään sen verran, että Lindan isoäidin on tullut jostakin Pohjanmaan puolelta Karvialle, mutta ei juuri enempää. Kuitenkin nämä merkit olisivat sellaisia äidiltä tyttärelle periytyviä asioita.

    Sattuneesta syystä omassa suvussani on juuri menossa eräänlainen sukutarinoiden tarkastuskierros ja siinä yhteydessä paljastui minusta mielenkiintoinen seikka.

    Pääasiassa varakkaamista taloista olleet esi-isäni ovat hakeneet vaimonsa lännenpuolelta, kun taas vähäisempää väkeä olleet ovat hakeneet idänpuolelta.

    Matkat eivät ole olleet pitkiä, enimmillään muutamia kymmeniä kilometrejä, lukuun ottamatta yhtä esiäitiäni, joka oli Uhtualta kotoisin olevan kauppamiehen rakastajatar, jossa matkaa oli jo satoja kilometrejä.

    Tarkastus kierroksella murtui myös myytti esi-isieni lyhytikäisyydestä ja sieltä löytyi mm. 90-vuotiaaksi elänyt mies 1700-luvun lopulta. Niissä elinolosuhteissa ymmärtää kirkonkirjoihin merkityn tittelin hautauskirjauksessa:"Vaivainen"

    VastaaPoista
  22. Kemppiselle

    Friisiläisyys näkyy geeneissä, koska sinne muutti väkeä Friislandista Ruotsin suurvalta-aikana.

    Mm. Minun edesmenneen ystäväni juuret ovat Ruotsin suurvalta-ajalta, jolloin hänen esi-isänsä värvättiin Friislandista laivanveistäjäksi Suomeen, mutta asettui sitten Lestijoelle kotivävyksi.

    Toisen tuttavani esi-isä oli hollantilaissyntyinen perämies, joka sai raumalaisen vaimonsa kanssa 7 tytärtä ja pojan, jotka sitten muuttivat isänsä kuoltua Jurvan likelle. Tuttavan sukututkimuksessa paljastui, että sukutarinan "hukkunut" esi-isä oli ilmeisesti elänyt hukkumisensa jälkeen vielä toista kymmentä vuotta Hollannissa.

    Kummityttöni juuret tulevat Pohjanmaan ja Tukholman kautta Friislandista ja näkyy edelleen heidän Tukholman sukulaistensa nimessä De Friis ja heidät on alkujana värvätty Ruotsin verokamariin Friisinmaalta. Suvun suomettunut haara on vaikuttanut vajaat 300 vuotta Kokkolan ja Rauman välillä.

    Arvellaan erään omankin esi-isäni, Soinissa isäntänä olleen, juuriksi Friisinmaalta tai Saksasta tullutta miestä ennen Vaasa-kuninkaita, mutta minulle ei ole selvinnyt, onko siihen muita perusteita kuin eräs patronyymi.

    Eräs tuollainen perhehistorian tutkimisen mielenkiintoisimpia puolia on se miten ihmisten kulkemiset paljastuvat, eikä ihmiset olleet olenkaan niin paikallaan kuin luullaan.

    VastaaPoista
  23. Pari huomautusta tuosta eksoottisesta pohjalaisuudesta, jota on saanut ihmetellä Antti Tuurin teksteissä myöskin.

    Varhain kuollut sisareni oli naimisissa evijärviläisen miehen kanssa, joka hänkin kuoli sitten nuorena. Komeita, isokokoisia miehiä nuo pohjalaiset, luinkin joskus, että juuri Evijärven seuduilla kuollaan useimmiten sydäntauteihin.

    Keskustelin kerran Evijärvellä asuvan suomalais-venäläisen pariskunnan kanssa ja heidän kertomansa mukaan venäläisiä vaimoja tuntui olevan kymmeniä seudulla. Yritteliästä porukkaa. Jos siippaa ei löydy Suomesta, haetaan vaikka Venäjältä.

    VastaaPoista
  24. Tuosta Britannian hallitsijan nimijutusta tulee mieleen Kenneth Brannaughin näyttelemä Henrik V, joka perustuu Shakespearen näytelmään.

    Siinä juuri ennen Agincourtin taistelua kuningas Henrik (Henry), jonka sukunimi siis on Plantagenet (Lancasterin dynastiaa) edellisenä yönä pukeutuu jousimieheksi ja soluttautuu miestensä joukkoon kuulostelemaan mielialoja. Hän esittäytyy nimellä "Harry Leroy"

    "Leroy? Se on walesilainen nimi"
    "Kyllä, olen walesilainen"
    "Mitäpä pidät kuninkaasta?", kysyy sitten eräs leiritulen ääressä. "Hän osaa asiansa, kun uskaltaa alivoimaisena hyökätä ranskalaisten kimppuun. Hän johtaa meidät voittoon."

    Henrik juo olutta ja lähtee.

    Pikkuironiahan tuossa on se, että Harry on tietysti Henryn tuttavallisempi muoto, ja "Leroy" voidaan tietysti lukea "le Roi", ranskaksi "kuningas". Ja Henrik oli Walesin prinssi ennen kuninkaaksi tuloaan...

    VastaaPoista