14. huhtikuuta 2008

Kartta tuo. kartta vie

Tiekartta ei kerro, miksi tie on tässä eikä tuossa. Maastokartta ei kerro elinkeinoista. Poliittinen kartta vaikenee maantieteestä. Maantieteellinen kartta on ihan tyhmä väestöön liittyvissä asioissa.

Googlen mash-up voisi olla yksi ratkaisu, ja siis työläs.

Panin tähän blogiin joskus Kanava-lehden kirjoitukseni suosta. Sen ajatus oli kulkureittien ja viljeltävän maan määräävä vaikutus.

Ympäristön käsittämisen lähtökohdat ovat Suomen kartaston lehdet Kasvillisuus ja väestön ryhmitys, Irtaimet maalajit ja Kallioperä.

Kun kivet eivät pahemmin liiku ja maalajitkin ovat pysyvää sorttia, väitän siis, että tapahtumien ymmärtäminen edellyttää pelilaudan osaamista, ja meidän pelilautamme on jokin osa Eurooppaa.

Panen näytteeksi Irtaimet maalajit yleiskatsauskartan.

Vaikkei tuossa ole eroteltu kuin savi, hiekka, moreeni ja harjut, siinä on puolet Skandinavian historiaa kymmenen tuhannen vuoden ajalta.

Katsojan tulee huomata, että kartta esittää vain Fennoskandian, joka mielenkiintoisesti katkeaa valtionrajaan Karjalan kannaksella mutta ei Vienassa. Esimerkiksi Viroasta ja Venäjästä kartta ei sano mitään.

Toisaalta – hallussani on jopa puna-armeijan topografikartta Leningradin seudusta ja siitä hiukan pohjoiseen olevista suomalaisalueista – isoisäni kotipaikasta. Kyllä on erikoista seutua.

Ja erikoista on koko Kannas. Siiranmäki näyttää olevan Karjalan kannaksen korkein kohta, 205 metriä.

Esikautista asutusta muun muassa Muolaassa ja Antreassa kuvaavat kartat kertovat myös talvi- ja jatkosodan taistelupaikoista. Ihmisten oli silloin yhtä vaikea kuin myöhemminkin kiivetä ylämäkeen.

Tehtaat ja yliopistot olisi sijoitettava maastoon yhtä suurella huolella kuin bunkkerit, kasematit ja linnoitukset. Ongelmat ovat samat. Kuinka sinne pääsee, kuinka sieltä pääsee hengissä pois, miten sieltä saa tavaraa ulos ja kuinka sisään.

Epäilen että tuotantolaitosten siirtäminen halvan työvoiman maihin tulee osoittautumaan erehdykseksi. Tuotantolaitos ei ole vain halpa tontti seudulla, jossa on köyhiä ihmisiä.

Vesivoiman ja sysien väistyminen energian tuotannosta nostatti erehdyksen. Tehdas ja samoin itse asiassa asuntoalue on kiinni ympäristössään tuhansin sitein.

Joku kysyi eilen, miten erotetaan toisistaan valtio ja yhteiskunta. Siihen on olemassa perusvastaukset. On kolmaskin sana, yhdyskunta. Yhteiskunta ja yhdyskunta syntyvät joskus omia aikojaan. Valtio on oikeudellinen luomus, jolla säännellään vallan ja väkivallan käyttöä.

Yhteiskunta on kaksisuuntainen, valtio yksisuuntainen. Tämä ongelman ratkaiseminen on yksi aikamme ongelmia. Miten voisi miettiä kaksisuuntaisen eli vuorovaikutteisen valtion.

Alku on hyvä. Hävitetään läänit ja sen jälkeen kunnat. Kyliä ei oikein voi hävittää, koska ne ovat ihmisen vapaaehtoisen toiminnan tulosta.

Katsokaa kuvituksen karttaa. Pohjanmaa oli yhteiskunta tai yhdyskunta. Jos karttaa täydentäisi kasvillisuustiedoilla, näkisi että se oli myös eristetty yhdyskunta.

Kartasta näkee, että Suomi oli kauan kaksi maata. Raja oli Oulujoki – Oulankajoki eri oivallinen kulkureitti aina Ääniselle.

Valtakunnan raja , joiden merkitys näyttää vähenevän, on hyvin pitkälle samanlainen asia kuin rajapinta eli interface. Parhaimmillaan se on muokkautunut koodaamaan ja dekoodaamaan kahdensuuntaisia viestejä. Rajoja on olemassa, jottei koko komeus kaatuisi kerralla, vaan tekniset, kulttuuriset ja taloudelliset rakenteet voitaisiin rakentaa osista, jotka kykenevät toimimaan itsenäisestikin.


18 kommenttia:

  1. Minä olen aina ollut kiinnostunut reiteistä. Kun katselee karttaa, jossa on merkitty keskiajan reittejä pitäen mielessä myös maaston muodot, ymmärtää miksi Firenze vaurastui.

    Sitten on tuottavuus.
    Suomeen ei tullut maaorjuutta, koska maa ei tuottanut tarpeeksi luodakseen riittävää eroa herran ja orjan välille.

    Oulunjoki on turhan pohjoisessa rajaksi. Pähkinäsaaren rajan tuolla puolen oleva maa kuulukoon niin kuin sopimukseen on kirjattu.

    Mutta mitä läänien ja maakuntien lakkautukseen tulee, niin olen kovasti toista mieltä.

    Valtio voitaisiin suurelta osin lakkauttaa, mutta pitää maakunnat.

    VastaaPoista
  2. Pdf-dokumentti löytyy netistä:
    " Digital rektifiering av historiska kartor " jossa mm mosaiikkia voi opetella käyttämään. Näin saavat kartan haltijat tietää kuka missäkin talossa äänestävät ketä politikkoa missäkin vaiheessa sillä ristiin tehdyt analyysit ovat purettavissa ihan talo- tai osoitekohtaisesti.

    Onpa helppo painostaa sen jälkeen eikä maksa paljon kun tietää tarkkaan ketä painostetaan ja kenen naapureita käytetään siihen. Tätä mosaiikkipuuhaa löytyi jo 80-luvulla kun tein mainostoimistolle työtä. Silloin se peitettiin ns. kuluttajatyytyväisyystutkimuksiin. Sanottiin, että haluttiin tietää ovatko ihmiset tyytyväisempiä K-kauppaan vai S-ryhmän kauppoihin. Aina löytyy ikäänkuin halleluja-tavoite minkä avulla sitten päästään pidemmälle ja pidemmälle itse työkalun testaamisessa.

    Missäköhän ovat tänä päivänä? Sitä voin vain arvata ja arvaan myös miksi minä en ole in ja pop: minä tiedän aivan liikaa ja päiden kääntäminen kun on heille työlästä sitten saada takaisin. Voi voi tätä vallanhimoa, sille ei näytä olevan mitään loppua eikä muiden elämällä ole mitään väliä kunhan oma valta saa hykerrellä omien "nokkeluuksien" osalta.

    On kivaa tuntea itsensä älykkääksi mutta Jumalan edessä nämä kartantekijät ja lukijat ovat aika sikoja - tai niin toivon. Joutuvat sianruoaksi sitten tuollapuolen, I hope so.

    Liika kartoittaminen on sama kuin liika ohjaaminen diktatuurin osalta: diktaattorit ohjaavat äänellä ja kartantekijät kierosti muokkaamalla struktuureja oman maun mukaan ja hävittämällän ns. uhat.
    Samanlaiset heput turbaaneissa tai merkkifarkuissa: tässä ei ole juurikaan eroa mielestäni. Yhtä turmiollisia ovat kansoille.

    VastaaPoista
  3. Pohjanmaan eristyneisyys ilmenee kielitieteellisestikin siten, että kun puhutaan esim. savon murteista, niin sen sijaan on olemassa vain yksi eteläpohjanmaan murre.

    Keski- ja pohjoispohjanmaan murteissa on sitten jo paljon savon, karjalan jne vaikutuksia - joiden kulkureitti on siis juuri Oulujokea jne pitkin sitä "kahden Suomen" rajaa.

    PS. Nytpä muuten on oiva tilaisuus testata hypoteesini, että Kanervan ainoa rikos oli väärä kohde. Sillä nyt Vanhaselta paljastuu kuulemma paljon rohkeampia viestejä - jotka eivät silti johda eroon.

    VastaaPoista
  4. Maataloudessa mitä ilmeisimmin on peltoa raivattu ensin sinne, minne sitä on helpoiten kyetty tekemään. Pelkällä lihasvoimalla ja alkeellisilla työkaluilla on jouduttu toimimaan.

    On se ollut mielettömän hurjaa ja rankkaa hommaa. Nykyisin on sentään koneelliset pelit ja vehkeet, joilla homma tapahtuu uskomattoman nopeasti ja vaivattomasti entiseen verrattuna.

    VastaaPoista
  5. Kaupunkien kartat ovat aina kiehtoneet minua, usein niistä näkyy mistä kaupunki on alkanut kasvamaan ja eri aikakausien kasvurenkaat. Se, miksi kaupunki on siinä missä se on, ei aina ole itsestäänselvää mutta kyllä siihenkin usein joku johtolanka, joenmutka, suojaisa poukama, linnavuori, löytyy.

    Google Earthiin olen hurahtanut täysin. Olemme käyneet viini- ja ruokafestareilla jossain eteläitalialaisessa pikkukaupungissa jonka historiasta ei sen enempää olla mainostettu, ei tapahtuman lentolehtisissä eikä muuallakaan, ja kotiin palattuamme rientäneet koneelle ihmettelemään googlesta miten siinä vanhassakaupungissa oli kadut niin suorassa kulmassa... oppikirjaesimerkki roomalaisesta castrumista! Onneksi puoliso jakaa nämä huvit kanssani...

    VastaaPoista
  6. Kartta tuo, kartta vie, kiitetty olkoon GIS

    Hienoa, että Kemppinen käsittelee asiaa toistuvasti ja isosti.

    Ystäväni, kulttuurimaantieteilijä, piti 1990-luvun alussa paljon ääntä Geographical Information Systemseistä (GIS), opiskeli sitä ulkomailla ja kaikkea. Paikkatietoa hyödyntävistä malleista suuren vaikutuksen teki Kansanterveyslaitoksella hyödynnetty HIV-leviämismalli - siinähän on paljon kysymyksiä päälllekkäin, ei riitä että kysyy kuka kenen kanssa, vaan myös esimerkiksi missä, mistä ja minne.

    Rajojen vertaaminen voisi toimia interface-tekniikan ohella solukalvoihin - pitävät pystyssä, tukevat, erottavat ja suojaavat, mutta ennen kaikkea mahdollistavat aineenvaihdunnan. Avaimena ei ole electronic handshake vaan semipermiabiliteettinen diffuusio. Vaikka tulleja ja puolustusvoimia tarvitaan (semipermi-), ei rajan pidä railo olla, jostain on saatava jyvät mahtumaan multaan (siihen vähään) tänne.

    Yhteiskunta on kaksisuuntainen, valtio yksisuuntainen.

    Selkeästi ajateltu. Liikkeen suuntavektorit tosin taitavat olla tässä kohtisuorassa toisiinsa, siis yhteiskunnan kaksisuuntaisuus on tasossa (jäsenten välillä), valtiossa keskeinen vaikutus on ylhäältä alas.

    Tässä taannoin piti valita useista tarjokkaista englanninkielinen käännös lääninhallitukselle(*. Province-johdannaisten ajattelin kuvaavan asiaa paljon county-väännöksiä paremmin - kysehän on keskusvallan edustuksesta alas, ei paikallistason esiintymisestä kuten county-malleissa (erilaisia eri maissa) tai meikäläisissä kunnissa.
    *) Lääninhallitukset itse kääntävät nimensä useimmin sanoilla State Provincial Office.

    Edellä sanottu pohjustaa käsitystäni siitä, ettei läänien hävittäminen miestäni edusta eikä edistä lainkaan samaa kuin kuntien.

    VastaaPoista
  7. Google Maps mash-up

    Kyllä! Jotakin netissä lötyy valmiina, ohessa bloggerin eräs toinen blogi. Valitettavasti historia linkeistä mielenkiintoisin, World history timeline wiki, on "limbossa".

    http://googlemapsmania.blogspot.com/

    VastaaPoista
  8. Errata:

    Ensimmäisen kommenttini viimeinen kappale po:

    "Edellä sanottu pohjustaa käsitystäni siitä, ettei läänien hävittäminen MIELESTÄNI edusta eikä edistä lainkaan samaa kuin kuntien."

    VastaaPoista
  9. Niin hävettävän vieraantunut olen maasta, etten olisi osannut kertoa, minkä maalajien päällä elän ja kuinka korkealla. Viime kesänäkin katsoin ihailun sekaisella huvittuneisuudella ystävääni, joka maaseutuvierailullaan keräili näytteitä paikalliskivistä. Hän ei ole geologi vaan Gestalt-terapeutti. En tiedä, minkälaista maailmanhahmotusta hän kivillään työsti.

    Jos maa kivineen on pelilauta, mitä peliä pelaamme? Ensinnä tulee mieleeni go, tuo lautapeleistä vanhin. Osaako joku sitä? Minä olen siinä huono, mutta tarkoituksen ymmärrän. Pitää valloittaa mahdollisimman suuri alue maasta. Se tapahtuu viemällä toisen nappuloilta pois vapaudet. Jos vapaus katoaa, katoaa elämäkin. Yksinäinen nappula on helppo tappaa, kun se ei pääse minkään ketjun osaksi. Lopussa lasketaan ruumiit ja määritetään vallatut alueet.

    Hieno peli: mustia ja valkoisia kiviä. Mutta kovin vaikea pelata taitavasti ja nähdä kaikki vaarat ja mahdollisuudet.

    VastaaPoista
  10. "Pohjanmaa oli yhteiskunta tai yhdyskunta. Jos karttaa täydentäisi kasvillisuustiedoilla, näkisi että se oli myös eristetty yhdyskunta."

    Tuo on tullut huomattua moneen kertaan. Pohjanmaan erottaa Satakunnasta karu mäntykangasalue, jossa asuu vähän ihmisiä, koska sellaisella alueella on vaikea viljellä maata. Tampere-Vaasa -tiellä huomaa selvästi, kun laskeudutaan kankaalta Pohjanmaalle eli tuon tien tapauksessa Jalasjärvelle.

    Pohjanmaalta itään päin mentäessä raja muodostuu Suomenselän vedenjakaja-alueesta, joka on sekin karua viljelysmaata ja harvaan asuttua.

    VastaaPoista
  11. Kuuluukohan kivitieteeseen, mutta olen aina ihmetellyt miksi osa Pohjanmaan ukkeleista on mustatukkaisia, kotkanenäisiä ja etelämaalaisen tempperamentikkaita? Jostain Rooman valtakunnastako perille purjehtivat naikkosia jahtaamaan.
    Vastakohtana tietenkin nämä rintakehättömät. Se tauti taitaa tulla Ruotsista.

    Juuri eilen saimme valmiiksi ilmastomuutoksen mallinnuksista ja tähän liittyvistä tietokoneohjelmista ison ja laajan tutkimuksen.
    Päästään uutisiin piakkoin.
    Skeptismi on paras lääke...

    VastaaPoista
  12. Ad Jarmom:

    Pohjalaisten mustuus ja isoluisuus on hyvä kysymys. Samaa esiintyy paikoin Satakunnassa.

    Yhdistän sen mielessäni (arvauksena) Kyröjokivarren ja Kokemäenjoen rautakauden asutukseen. Näyttävät olleen eri porukkaa. Sanotaan että friisiläisiä.

    Kun seutu oli maantieteellisesti ja siis sosiaalisesti hyvinkin suljettu, mikäpä siinä oli geenien kelliessä.

    VastaaPoista
  13. Ad Petja Jäppinen:

    Minä haluaisin erota Kirkkonummen kunnasta, jos seurakuntakin tulee valinnaiseksi.

    Kotiseudulla vaikutti Mies-Miina, jota valtio vainosi. Radiovastaanottimetkin hän käsitti kuuntelulaitteiksi.

    Onneksi nimismies oli hoksaavainen ja tarvittaessa soitti "valtiolle" ja varoitti vainoamasta.

    Mutta siihen aikaan valtio vastasi puhelimeenkin - "Valtio - Riks".

    VastaaPoista
  14. Kemppiselle:

    Tämä on kumma tämä Kemppisen blogi. Lähes usein jää jokin asia vaivaamaan, että on käytävä kirjahuone selaamalla läpi.

    Heikki Klemetti Kuortaneen vaiheet kirjassaa mainitsee seuraavaa: (lyhensin juttua)
    Kristuksen syntymän aikoihin Hiidenmaan ja Saarenmaa alueella oli heruleiden voimakas kukoistuskausi. heillä oli noin 3000 miehen joukkoja jotka itsensä myivät Länsi-Rooman keisareille.
    Nämä sitten toivat mukanaan eläkepäivikseen Välimeren suunnalta vaimoja. Näihin aikoihin heitä vaelsi runsaasti Pohjanlahden rannikolle ja Varsinkin Kuortaneelle.
    Tämän Klemetti tunnustaa teoriaksi, mutta kuitenkin.

    Kaipa samaa tapaa Normandiassa. Vaasalaisia ukkeleita juustoa myymässä =)

    VastaaPoista
  15. "Juuri eilen saimme valmiiksi ilmastomuutoksen mallinnuksista ja tähän liittyvistä tietokoneohjelmista ison ja laajan tutkimuksen.
    Päästään uutisiin piakkoin.
    Skeptismi on paras lääke..."

    JarMom.

    Kuulin juuri lappalaisveljeltäni, että "lapsuuteni kotijärven" jää on tällä hetkellä 80 cm vahvaa. Kaira kuulema ei meinaa riittää kun ruvetaan pilkkimhään.

    Ja Täällä Pohjanmaalla voisi kohta alkaa harrastaan hiihtoa uudestaan.

    Eli. Siis. Ja joten. Olen kuulolla ja odotan uutisia ja realismin auringon uutta nousua.

    Amen.

    VastaaPoista
  16. Kyllä sitä on geenit kulkeneet ennen polkupyörääkin, niin ettei näitten asioitten vuoksi tarvitse niin kauas mennä.

    Pohjanmaalle tuli ainakin ruotsin vallan aikaan laivanrakentajia mm. Hollannista ja mm. Kuninkaan lähettämänä tuli Friislandista, Ruotsin kautta, 1600-luvulla eräs veroherra, jonka tyttäret sikisivät laajalle.

    Satakunnassa on eräitä sukuja, joitten juuret ovat Holstainissa.

    Samoin tiedän Pietarsaaren seudulla olevan suvun, jonka juuret ovat mutkan kautta Ukrainasta.

    Hyvän ystäväni sukujuuret vievät Sleessiaan, josta kotoisin oleva Venäjän armeijan sotilasseppä vapautui palveluksesta 1840-luvulla ja jäi sitten Suomeen. Tämän perheen miehiä on sitten luultu mustalaisiksi vielä 150 vuotta myöhemmin.

    Tunnen erään naisen, jonka perhe on kirkonkirjojen mukaan asunut suomessa 1700-luvulta, mutta josta ei asiakirjojen mukaan pitäisi löytyä tippakaan suomalaisverta.

    VastaaPoista
  17. Kartoista puheenollen, Johan (John) Nurmisen poika alenevassa polvessa sai tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. Hänen kartoistaan oli upea näyttely pari vuotta sitten H:gissä.
    Oli jännä havaita vanhoista kartoista, että Inkerinmaa oli kaikissa niissä Venäjän ja Viron välissä. Tänään siitä ei tiedä kuin harvat tai siitä ei haluta puhua.

    VastaaPoista
  18. Mielestäni karjalankannaksen korkein kohta ei ole Siiranmäessä (172-173 metriä) vaan Raudussa päin Kivisyrjässä (205 m).

    Sielläkin päin käyneenä, ei siis pelkästään karttaa tai googlea katselleena, voi todeta, että maasto varsin kumpuilevaa ja jyrkkäpiirteisempää kuin Siiranmäen suurselkosilla.

    http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14055

    VastaaPoista