19. helmikuuta 2008

Hauki puussa


Olen samaa mieltä kuin eräs ystäväni, jonka mielestä Hellaakoski oli todella suuri runoilija, ja lisäisin että Jääpeili oli hämmästyttävän varhainen teos, 1928.

Kosteasta kodostaan nous’ hauki puuhun laulamaan…

Niin villinraskaan se virren veti että vaikeni linnut heti…

Mutta mielessäni on tämä Internet.

Voisiko joku kertoa minulle, kenen suuri ansio on kirjasto.sci.fi ?

Korkeampaa kirjallisuutta ajatellen se kyllä on paras hakuteos kirjailijoista, ja siis suomalainen, englanninkielinen.

Luultavasti se on ahkerassa käytössä, koska Google antaa sen niin nöyrästi. Jos ei anna, voi hakea näin Hemingway: kirjasto

On siitä suuri apu, että näkee yhdellä silmäyksellä, mitkä kirjat on suomennettu.

Suomalaisia kirjailijoita on paljon, mutta toivottavasti työ on kesken, koska joiltakin on valikoima teoksia, toisilta taas kaikki.

Tunnen kyllä olevani välillä kuin hauki puussa, koska ennen maailmassa tuollaista tietoa kertyi muistiin, ja sillä oli sitten käyttöä. Nyt olisi ymmärrettävä, että netin olemassaolo vähentää ”yleissivistyksen” tarvetta, ja olen tässä vakavissani.

Ainakin minusta oli hauskaa, että osasin luetella joskus nuorena parin – kolmen tuhannen elokuvan nimet, ohjaajat ja keskeiset näyttelijät. Sen jälkeen kun IMdB tuli, aikaansa ja muistiaan voi käyttää paremmin.

Valitettavasti olen itse yksi niistä, jotka eivät suostu opettelemaan asioita kunnolla. On aina niin paljon hauskempi löytää tai huomata itse tai saada vihje luotettavalta taholta, kuten blogin kommentoijilta tai vaikkapa Herkolta.

Itkin hänelle, ettei tänne Kirkkonummelle näe nettitelevisiota, kun on niin huono yhteys. Hän sai minut lopulta uskomaan, että TVkaista flashillä toteutettuna on ratkaisu.

Eilen ja tänään opetin itselleni uuden tavan. Uutiset voi katsoa TVkaistalta silloin kun koneen ääreen istahtaa eikä siis ole välttämättä tarpeen pitää kelloa silmällä ollakseen tikkana kello puoli yhdeksän.

Ei sekään tunnu hullummalta, että jos niin onnettomasti kävisi, että jokin Ketonen & Myllyrinne jäisi katsomatta, vahingon voi ottaa myöhemmin takaisin.

Peukalotuntumalla puoleen niistä ohjelmista, joita katson, riittää huono kuva. Elokuvat ja dokumentit haluan poimia digiboksin levylle.

Ylen lakimies oli toissa päivänä sanomalehdessä sitä mieltä, että tämä palvelu on lainvastainen. Olisin kaikella kunnioituksella eri mieltä. Yksityiseen käyttöönsä saa myös valmistuttaa kappaleita julkistetuista teoksista. Eiköhän tämä ole juuri valmistuttamista.

Vaikka kopiointiliikkeet joskus harvoin korskahtelevat, saan tietysti viedä kirjaston kirjan tiskille ja tilata valokopiot koko roskasta. Saan myös skannauttaa, mutta totta puhuen molemmat ovat sen verran kalliita toimia, että teen ne käytännössä mieluummin itse.

Valokopiointi on yksi niitä harvoja asioita, perunoiden kuorimisen ohella, johon minulla on valtion koulutus.

(Tuomioistuimen esittelijän tehtävä on loputonta valokopiointia, ja minun aikanani sen teki esittelijä itse.)

Haen rytmitystä blogiin ja radio-ohjelmiini. Hirveän vaikeaa. Radiossa on kriittistä, ettei ole itse liikaa äänessä eikä anna kenenkään keskustelijan puhua liian pitkään. Lisäksi aihetta on vaihdettava asiasta lipsumatta noin kymmenen minuutin välein.

Blogissa haluan kirjoittaa tällaisia harmittomia juttuja silloin kun tekeillä on jotain isoa ja vaativaa ja työlästä.

Ennen pitkää kerron, miten maailmankuvani järkkyy Max Engmanin paksusta kirjasta Raja 1918-1920.

Kahta hurjempaa kun siinä järkkyvät myös eräät sukuni vakiintuneet tarinat.

Huomenna on kravattipäivä. Tulee Nokian ja valtion miehiä kuuntelemaan sangen edistyneitä esityksiä tietokoneohjelmien patentoinnista. Olen jo päättänyt, miten aloitan lyhyen johdannon.

28 kommenttia:

  1. Tuollahan se vastaus löytyy varsinaiselta pääsivulta:

    Credits and feedback:

    The author of the biographies: Petri Liukkonen

    Idea, Web-design and maintenance: Ari Pesonen

    VastaaPoista
  2. Hyvää huomenta frankenstein!

    VastaaPoista
  3. Kiitos TV-kaistavinkistä. Jos Ylen lakimies sanoo sitä laittomaksi, sen täytyy olla laillinen.

    Netvibes oli ensimmäinen ja tämä toinen esimerkki miten Kemppisen hoolilla valvotut yöt korvautuvat, muun saadun sivistyksen ohella tietty.

    Jäppisen automekaanikkomoottori- sahasiivoojamonihuoltaja-äidin seikkailujen jatkojännäri on vain salsana sopassa.

    Mutta yhden asian voisitte porukalla selvittää: lähipiirini kiusaa ilman syytä minua kysymyksellä, miksi pikkutakissa napinlävet ovat vaakasuorassa, mutta paidassa pystysuorassa. Taidattekos tuon selittää?

    VastaaPoista
  4. Minä yritän toisten blogeja kommentoidessa rajoittaa replikoinnin pituutta, niin että oma osuus säilyisi replikointina eikä saarnana. Jos sitten on laviammin asiaa, laitan sen Ihmiskuntaan, Ihmiskunnan takaporttiin tai kumpaiseenkin.

    Mitä tähän kopiontiin tulee, niin mietin tuossa eilen tuon Tavarasanakirjan laittamista nettiin. Teos kyllä on vuodelta -47, mutta juuri tuollaisessa teoksessa on minusta 70 vuoden tekijänoikeus tyystin pelleilyä; harvan tavara pysyy niin kauan freesinä.

    Onko Maciin saatvana kohtuuhintaista OCR-ohjelmaa?

    VastaaPoista
  5. Hissipojalle:
    vaatturi Petja vastaa:
    Kyse on toleransseisa ja liikkuvuudesta.
    Paidan ja takin istuvuus ovat erillaisia ja myös niitten kanssa vaadittava liikevara ovat näin erillaisia.
    Jos paitaan jättää napeille liikevaraa liikaa, alkaa napa vilkkumaan, mutta toisaalta, istuvassakaan paidassa riittää väljyydessä sellainen liikevara, että napit voivat olla pystysuorissa lävissä.
    Takki on sekä istuvuudeltaan, väljyydeltään ja struktuuriltaan erilainen. Siinä vaakasuorat napinlävet antavat hieman liikevaraa. Tekin struktuurieroista johtuen, väljä takki, jossa liikevara annettaisiin vain tilassa, roikkuisi päällä ja roikkuva vaate puolestaan muodostaa itsessään rajoiteen liikkeille.

    Puku ja paita.

    Kysymyksesi oli sen verran hyvä, että yritän sen ottaa huomioon, kun päivitän paita-artikkelin seuraavan kerran.

    VastaaPoista
  6. Kemppinen:
    ”Nyt olisi ymmärrettävä, että netin olemassaolo vähentää ”yleissivistyksen” tarvetta, ja olen tässä vakavissani.”

    Olen tästä asiasta eri mieltä. Minusta yleissivistystä tarvitaan pikemminkin lisää kuin vähemmän. Laajasta yleissivistyksestä on korvaamaton apu tiedon etsinnässä Internetistä. Minulla on tästä runsaasti kokemuksia pitämältäni tiedon haku ja hallinta verkkokurssilta, jossa on ollut tyrmistyttävää nähdä miten helposti korkeakouluopiskelijatkin menevät ns. ”halpaan”. Kyllä laajan yleissivistyksen avulla on helpompaa erottaa laatutieto roskasta ja huijauksia. Pelkästään tieto siitä miten organisaatiot toimivat nopeuttaa jo huomattavasti etsintää. Tai no, riippuu tietysti siitä mitä tuolla yleissivistyksellä tarkoittaa, en laskisi välttämättä siihen kuuluvaksi näyttelijöiden nimien muistamista.

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: Petjan selostus napinreijistä teki minuun suunnattoman vaikutuksen.

    Tavarasanakirja on minullakin käden ulottuvilla. Kyllä minä uskaltaisin julkaista siitä verkossa ainakin osia, koska oivalliset artikkelit on niin selvästi koottu yleisistä lähteistä.

    Toimituskunnasta ja avustajista tunnistan n. 75 % TKK:n professoreiksi tai assistenteiksi.

    Viisainta olisi tietenkin plagioida - eli kirjoittaa tekstit uudelleen. Tämän hetkinen suosikkini on "villa"... medium comebacks 58...

    VastaaPoista
  8. Sähköä? Minä luulin, että tuo verkosto on värjättyjä hämähäkin seittejä päällekkäin tai ihmis- ja tunnesuhdekartta tai sienirihmasto tai Internet tai muu viipale maailmankaikkeutta. Ehkä siinä onkin yhden ihmisen hermojärjestelmä. Vaan entä tuo pieni kuva? Siinä näyttäisi olevan selvä keskus. Mistä on kyse, Kemppinen?

    Harmittomia tekstejä ei muuten ole, vaikka olet väittävinäsi. Eräät meistä ovat nimittäin kiinnostuneempia kielikuvistasi kuin ns. asiastasi. Jäämme pohtimaan hauen ongelmaa.

    VastaaPoista
  9. Pitkästä aikaa ylläni on taas Marimekon Jokapoika-paita. Masennuin taannoin, kun se yksi Saimi haukkui sen kelvottoman törkeäksi. Kuitenkin arkkitehdit ja eläköityneet kansakoulunopettajat vaatekappalta näkyvät edelleen hyödyntävän (en ole kumpikaan, herra parahtakoon).

    Eipä silti, kyllä laatu on mennyt merkkitavarassa huonoksi; kangas ohuempaa ja napit irtoilevat alvariinsa. Napinreiät näyttävät olevan pystysuorassa, kuten tavallisestikin. Ihmettelenpä, mikseivät ne voisi olla pyöreät.

    Jalkojeni verhoiluna käytän James-merkkisiä farmarihousuja. Pitkän tien olen kulkenut 1950-luvun Väiski- ja James-farkuista Wranglerin, Rica Lewisin, Leen, Lee Cooperin, Levis'in, Maverickin ym. kautta takaisin Jameseihin. Mattisen teollisuus Heinolassa niitä teki aikoinaan, kuka lienee nyt, mikä lienee kotimaisuusaste.

    VastaaPoista
  10. Minusta se kuva näyttää hiukkastörmäyksiltä sumukammiossa.

    Siihen Hellaakosken Haukeakin huikeammin sopisi hänen Viestinsä:

    Tyytyvän vetten alan
    posahdus pikkoi kai!

    Tuntemattoman kalan
    syvyys takaisin sai.

    Viestinä syvyyksistä
    hetkinen läikkymistä
    pinnalla vetten alan.

    Tuntisinpa sen kalan!

    VastaaPoista
  11. Kemppisen viimeisin radio-ohjelma oli sitten viimein eilen saatavilla podcastingina, tällä kertaa musiikiltaan leikattuna. Ajatus kalasta puussa laulamassa on paljon mukavampi kuin elämys, jonka puuta painaen lausuva laulaja aiheuttaa. Kantillointi sen sijaan on vangitsevaa ja gregoriaaninen tai ambrosialainen hymni huumaavaa kunnolla esitettynä. Lähellekään suurinta tehoa ei pääse munkkien tai edes kanttorien mutinalla, suosittelen huippukuoroja esim monella Taverner Consortin levyllä on messuja kaikkine tykötarpeineen. Ymmärrän niiden kuulemisen jälkeen Augustinusta, joka koki yksinkertaisessakin hymnissä aistinautinnon vaaran.

    VastaaPoista
  12. Eräs mainospelle oli kerran plagioinut jostakin toisenkin ajatuksen, jossa jokseenkin määriteltiin brändi hyvistä puheista maksettavaksi kilohinnaksi.

    Marimekko jos mikä on brändituote.

    Saatanan rumia rytkyjä, tehtynä heppoisista materiaaleista ja joista maksetaan liikaa.

    Minä voisin pistää kyllä jokapoikapaidan päälleni samaan hintaan, kuin polttelen sikareja, 3000/tunti.

    "Vähemmän ylenannattaa, jos se hyvin kannattaa" -Brel

    VastaaPoista
  13. Kolmenkymmenen vuoden ajan olen laittanut tipan väritöntä kynsilakkaa kaikkien nappien "kääntöpuolelle" eikä tänä aikana yksikään nappi ole irtoillut edes talvitakista.

    Ja formulatkin taas jälleen kerran saa näkyviin ilmaiseksi netistä suorana lähetyksenä.

    Nyt tarvittaisiin hyvää ja ilmaista lakimiestä, joka tuntee kiinteistölainsäädäntöä...???

    VastaaPoista
  14. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Dekkarikirjailija+kopioi+toiselta+p%C3%A4tki%C3%A4+romaaniinsa/1135234188491


    Tämän innoittamana ehdotus Kemppiselle:

    Blogikirjoitus aiheesta "kirjallisuushistorian taitavimmat ja taitamattomimmat plagioinnit" tai vahtoehtoisesti "plagioinnin (jalo)taito".

    VastaaPoista
  15. Hyvä että tänne saatiin kalamyönteinen kansalainen, Tapsa. Tuo sinun siteeraamasi runo on kuin Hauen laulusta olisi perattu absurdi ja hassu pois. Mutta on sillä hauellakin "yksinäisyyden kylmä syli" ja "vetten paino".

    VastaaPoista
  16. Kuvassa on selvästi tiekartta, ei kuitenkaan se Palestiinaan tarkoitettu, vaan ihan kotoiseen kierteisgalaksiimme; so. Linnunradalle, piirretty suunnitelma hyperavaruuden tieverkostosta.

    Kartta on protesoitu vogoni Jeltzinin käsialaa, ja liittyy Linnunradan syrjäisten alueiden kehittämis-projektiin.

    Tiedän, koska näin kartan abduktio-matkani aikana vieraassa lentävässä esineessa Sallan soilla parisen vuotta sitten.

    Se Miten Kemppinen on saanut kartan haltuunsa, on minulle suuren suuri yllätys......

    Sitten Maripaidoista. Ne tuovat väriä elämään, mutta napit niistä lähtee jo ennen ekaa pesua.

    Petjahan ei pysty niitä käyttämään kun hän on "tuollainen Ylen Sankia Priha.

    Mutta komealle ja sporttiselle miehelle (kuten esim. minä) ne sopivat äärimmäisen hyvin.

    VastaaPoista
  17. No... Metri on likempänä päänympärystäni kuin rinnan ympärystäni...

    Mutta on minulla joskus ollut kaupasta valmiina ostettu paita.

    Nykyään tulee kaikki paitani SonPareen kokoelmasta.

    VastaaPoista
  18. kirjastot.sci.fi:n takana taitaa olla Kuusankosken kirjastotoimenjohtaja Petri Liukkonen. Kts. esim. http://www.bookbuffet.com/index.cfm/fuseaction/news.article/type/home/article_ID/176DC431-179D-43CE-A289C36F2FF395A9/index.cfm

    VastaaPoista
  19. Ad Vaatturi-Petja:

    Herra mun vereni! Petja itse on vaatturi!

    Lähipiiri on nyt tyytyväinen, mutta mykistynyt. Analyysin jälkeen ei nyt tiedetä onko vaatteistuminen tiedettä vai taidetta.

    Oikeastaan ei olisi pitänyt yllättyä. Oletettavaa oli, että vähäpätöisen oloisen maailmanlaajuisen asian takana oli pakko olla jämpti syy.

    Niinkuin siinäkin, miksi toisissa maissa ovet aukeavat sisäänpäin, toisissa ulospäin. Mutta en kysy, kun sulattelen vielä tätä napinläpipläjäystä.

    VastaaPoista
  20. TVkaista ottaa maksun kopioista. Jos kaistapäiden telkkariluvat ovat kunnossa, niin luulisi sopivan. Jollei ole, niin joku kaipaa maksua siitä, että on hankkinut levitysoikeudet sinne, mistä TVkaista sen asiakkailleen nauhoittaa. Tiedä sitten niistä pykälistä. Pitäisi rakentaa niin, että jollakin businesslogiikalla tuottaja voi ansaita ja muut päällänsä ravintoketjussa. Sohvalla jonottaminen ei liene itseisarvo, eikä henkilökohtaiset nauhoittimet vaan tyytyväinen asiakas.

    VastaaPoista
  21. "SonPareen kokoelmasta."

    Toisen kirjoittajan blogin käyttäminen mainontaan on hmmm...
    moukkamaista.

    VastaaPoista
  22. Linnunradan tiekartta - aivan, sehän se taitaa ollakin.

    Tarkistin asian Urantia-kirjastani ja kartan tekijöiksi paljastuivat Paikallisjärjestelmän Morontiamaailman Aineelliset Pojat. Voi se kyllä olla Orvontonin Superuniversumin säieverkostokin - ne näyttävät kaukaa katsoen samalta.

    "Herra, vaiennut olet jo kaksituhatta vuotta.
    Ymmärsinkö sun oikein: miksi puhua suotta?"

    VastaaPoista
  23. Petjalle tuossa Mac kelpoinen arkkiskanneri 50 sivun syöttölaitteella ohjelmineen - eikä maksa paljon (alle 400 taalaa -> alle 300 euroa?).

    VastaaPoista
  24. Saranat.
    Osassa maailmaa omaksuttiin nopeammin sellainen sarana malli, jossa saranatapin poistaminen oli vaikeampaa ulkoapäin. Toisissa maissa sitä vastoin vakuutusyhtiöt vaativat, juuri saranatapin vuoksi, että oven pitää aueta sisään, kun vastaavasti toisissa maissa omaksuttiin sitten vakuutusyhtiöissä vaade ulospäin avautuvista ovista, tulipalojen henkilövahinkojen vähentämiseksi.

    Luulen tässä olevan kysymys myös asenteesta ihmiselämään ja omaisuuteen. Maissa jossa omaisuus on ollut elämää tärkeämpi, saranat ovat sisällä ja maissa jossa ihminen on omaisuutta tärkeämpi, ne ovat ulkona

    VastaaPoista
  25. Sisään aukeava ovi mahdollistaa myös huonoissa lukkoteknologiamaissa jykevän jakaranda- tai oregoninmäntypuisen poikittaisteljen asentamisen metallisten kahvojen varaan sisäpuolelle, kuten mm. Disney productions on meitä opettanut. Disneyllä käytetään myös pyöreitä ovennuppeja, joita en ole Suomessa nähnyt kuin lapsena Hotelli Klaus Kurjessa. Sitä, miksi olin siellä pienenä, en enää muista. Oven telkeämistä tilapäisesti esim selkänojallisella tuolilla nykyisin ehkä Kurjessakin käytettävä vipumainen ovenkahva helpottaa, koska telkeäminen perustuu kahvan liikkeeseen, eikä tarvitse jännittää, onko tuolin asento sopivan vino estääkseen sitä liukumasta yritettäessä oven avaamista väkivalloin.

    Sisäänpäin aukeava ovi helpottaa myös poistumista seuduilla, kuten Kreikassa ja New Yorkissa, joilla saattaa vuorokautinen lumisademäärä nousta kohtuuttomaksi.

    VastaaPoista
  26. Hauska ominaisuus lapsissa tuo joidenkin kiinnostustenkohteiden perinpohjainen oppiminen. Oma poikani osasi 10-vuotiaana yli 300 dino- ym saurusten latinalaiset nimet ja lintujen nimet päälle. Lankomies osasi kaikkien Suomen postilinja-autojen aikataulut ulkoa ja haaveili postiauton kuljettajan urasta. Kummastakaan ei tullut "sademiestä" vaan edellisestä kylläkin paleontologian opiskelija ja jälkimmäisestä eläinlääkäri. Onkohan tällainen harrastuneisuus vain poikien ominaisuus? En ole tavannut tällaisia tyttöjä.

    VastaaPoista
  27. Kiitos kirjoituksista Kemppinen, kuka on tuo Herkko? Minun poikani on kaikkiosaava Herkko mutta vasta 5v, kyseessä siis joku muu mukava ja hyödyllinen Herkko?
    Mitä Kemppinen ajattelet lautamiesten vähentämisestä ja poistamisesta, Ruotsissa on suunta päinvastainen.

    VastaaPoista