2. tammikuuta 2008

Lopullinen luonnos

Julkaisin Borgesin kuvitelmat kahdesta syystä. Niitä ei ollut vaivatta suomeksi saatavissa. Aion julkaista tässä enemmänkin suomennoksia. Conrad on yksi näistä suurista kirjailijoista, joita on julkaistu suomeksi hyvin sattumanvaraisesti. Luulen myös, että hänen englantinsa on korkea kynnys monille teistä. Sehän on oikeasti vaikeaa ja lisäksi yleensä täynnä purjehdukseen ja trooppisiin seutuihin liittyviä sanoja.

Jos vallan villiinnyn, suomennan ”Narkissoksen neekerin” uudestaan. Sen 30-luvun versio ei ole oikeastaan lukukelpoinen.

Pequod-niminen firma, joka on siis ottanut nimensä Melvilleltä, on kiitettävästi julkaissut viime vuosina joitakin Conradin hienoimmista novelleista.

Niille teistä, jotka ovat nuoren iän tai heikon arvostelukyvyn vuoksi alttiita vaikutteille, suosittelen tietysti ”Pimeyden sydäntä”, jonka suomennos on mainio ja tarina julma. Siinähän on ohimennen hahmoteltu 1900-luvun eli silloin alkavan vuosisadan koko historia, sen kauheus.

Conrad on vapaa, Borges ei. Kyllä se vaikuttaa asiaan.

Tämä toinen syy, johon viittaan ensimmäisessä virkkeessä, on vastalause blogien tutkijoille ja kirjankustantajille. Lehdistä saa lukea jatkuvasti kaikkea kummallista blogeista. Kustantajat, viimeksi ystäväni, Otavan Tero Norkola, ilmoittavat suhtautuvansa varovasti blogien painamiseen kirjoiksi, koska ne on ”jo kerran julkaistu”.

Varovaisuus on paikallaan mutta perustelu ontuu. En jaksa uskoa, että kirjan ostajat ja blogin lukijat olisivat osaksikaan samaa joukkoa.

Ihmettelen ja paheksun, ettei edes Otava julkaise… vaikkapa Conradin novelleja verkossa. Kustantajat ovat toistelleet sata vuotta, ettei novelleja ja runoja kannata painaa, kun niitä ei kukaan osta, mikä on aivan totta. Mutta kun markkinointiin pannaan rahaa reippaasti, miksi kovatasoista ja vaikeaa tekstiä ei julkaista kustantajan omassa sähköisessä lehdessä?

Miksi sellaista lehteä ei ole olemassa?

Voisi aloittaa hankkimalla luvat muutamaan Camus’n esseeseen ja Kafkan lyhyisiin kertomuksiin (jotka ovat ehkä hänen tuotantonsa huippu). Camus’n ”Putoaminen”, joka on hänen paras kirjansa ja yksi vuosisadan kirjoista, on muuten ollut kohta kymmenen vuotta loppuunmyytynä, vaikka siitä on oivallinen suomennos. Suomentaja, Maijaliisa Auterinen, talon monikymmenvuotinen työntekijä, täyttää luullakseni pian sata vuotta. Maijaliisalla on riittävä yleissivistys; hänellä oli 30-luvulla maisterin tutkinnossa sivuaineena kai latina ja kreikka ja pääaineena sanskriitti.

Väärinkäsitysten välttämiseksi: blogeja ei kannata yleensä julkaista kirjoina, koska verkossa blogin mahtavimmat aseet ovat ajankohtaisuus ja kommentit eli keskustelu.

Pääasiana: miksi Borgesia on julkaistu niin huonosti?

Etenkin ”Tlön” on muun ohella raivokkaasti sosialismin ja fasismin vastainen teksti. Siinä puhutaan vain ”idealismista”, mutta todellisuudessa puhe on tieteestä, joka rakentaa maailmoja sanoista.

Ellei muistini minua petä, etenkin neuvostoliittolainen sosialismi oli mielestään ”tieteellinen maailmankatsomus”.

Mielestäni se ei ole vallan vailla yhtymäkohtia Uqbarin ja Tertius Orbisin oppeihin.

Eurooppalaisten lukijoiden ja kustantajien mielestä latinalaisen Amerikan kirjailijoiden on oltava kunnon kommunisteja, jotka paljastelevat armottomasti etenkin Yhdysvaltojen epäkohtia.

Argentiinalainen Borges, joka oppineisuudessa ei näy olleen toivomisen varaa, ei sovi mihinkään ennakkokäsitykseen. Borges luki mm. islantia, ja hänen tuttavansa espanjalainen Unamuno opiskeli tanskaa paneutuakseen Kierkegaardiin alkukielellä…

Juuri ”Tlön” on tulkittavissa tieteen kritiikiksi. Tiedettähän se pilkkaa.

Borges näki, että tuo tiedeuskoisuus ei kestä. Tällä hetkellä luonnontieteiden ja biotieteiden piirissä on ihmisiä, jotka pitävät tieteen ominaisuutena epävarmuutta, kun vielä joitakin vuosia sitten tieteen piti tuottaa ”lopullisia ratkaisuja” (sanat Himmlerin).

Panittehan merkille, että kirjoitus on julkaistu 1944 ja siinä on merkittävä laajennus eli epilogi, joka on kirjoitettu pari vuotta myöhemmin.

Nähdäkseni Borges halusi sanoa, että hän ei pidä tieteellisestä sosialismista eikä anglosaksisesta tieteellisestä positivismista.

Borges jatkoi siitä, mihin Wittgenstein vaikeni.

Luullakseni hän nimitteli kirjoituksiaan kielipeleiksi juuri Wittgensteinia pilkatakseen.

(Kuvassa tieteen menestyskulkua Aral-järveltä.)

9 kommenttia:

  1. No onneksi epävarmuus näyttää olevan tieteen ominaisuus jo fundamentalistipiireissäkin :)
    http://www.answersingenesis.org/assets/images/articles/nab/written-rewritten.jpg

    VastaaPoista
  2. No hyä, että kommentaaria tulee pitkiin epistoloihin. Vähän tietävänä sitä ajattelee, että joko kirjoittaja tai selitettävä on "vieraalla maalla kaukana...".
    Sitä häätyy olla ku pakana, joka kysyi juutalaiselta rabbilta, että voisiko tämä selittää uskontonsa niin, että sen jaksaa kuunnella yhdellä jalalla seisten.

    VastaaPoista
  3. He he, totta se on: pitää osata kertoa lyhyesti mutta kun fundamentit ovat sekaisin se ei ihan helppoa ole koska kansa siirtää lyhyet tokaisut joko valheiksi tai sitten yleistyksiksi: eivät tajua koko logiikkaa ellei siitä kirjoita - muuten kaadetaan HETI eikä vain melkein heti. Peleistä puheenollen.

    VastaaPoista
  4. Nyt seuraa tositapaus. Eräänä päivänä muuan arvostelukyvytön ja varia-aiheisista teoksista suuresti nauttiva henkilö poimi talteen käsikirjoituksellisen verran hupaisia historiallisia tapauksia ja omituisuuksia ja lähestyi tällä tekeleellä kustantajaa. Kustantaja vastasi ystävällisesti, että oikein hienoa, mutta tälle ei ole yleisöä.

    Ihmettelevä tyrkyttelijä mietti asiaa muutaman kuukauden ja päätti sitten perustaa blogin materiaalia tarjoamaan. Tällä hetkellä blogin laskurissa lukee 317603.

    Itse asiassa tämä kommentti on postitettu vain, jotta saisin taas kerran tekosyyn mainostaa vekkulia Donald Barthelmea postauksen viimeisessä lauseessa.

    VastaaPoista
  5. Turhaan Kemppinen kavennat Borgesin käsitemaiseman koskemaan "vain" sosialismia ja fasismia. Sama pyrkimys todellisuuden rajaamiseen, objektivointiin, lyö läpi koko modernin yhteiskunnan. Myös nykyiset politiikan ja tieteentekijät ovat tuon "tieteellisyyden" raskauttamia. Lukekaa ja kuunnelkaa Lipposta, Soininvaaraa, Vanhasta taikka Niinistöä. Ihan sama omien poliittisten valintojen oikeuttaminen "tieteellistämisen" kautta on heidän jargoninsa punainen lanka. Jos joku uskaltaa julkisesti osoittaa heidän poliittisen logiikkansa huteruuden, seurauksena on joko vaikeneminen tai tulta ja tulikiveä. Heidän agendansa asemoituu paikalleen somasti juuri samoin argumentaatioin. Tai vaikkapa Aulis Aarnio ja muut "objektiivisen" moraalin löytäneet. Blogisti Kemppiselle on luettava eduksi että hän myöntää uskonsa uskoksi. Mutta ei ole perustaa ja juuri siksi demokratia ja moniarvoisuus ovat tavoiteltavia välttämättömyyksiä.

    VastaaPoista
  6. Kemppinen kirjoitti: "Borges näki, että tuo tiedeuskoisuus ei kestä. Tällä hetkellä luonnontieteiden ja biotieteiden piirissä on ihmisiä, jotka pitävät tieteen ominaisuutena epävarmuutta - -"

    Kun yhä nuorempana, varsinaisten perusopintojen ohella tai jopa osin niiden edellä, monella luonnontieteen alalla (biotieteet, lääketiede...) tehdään käytännön uralle meritoitumiseksi joukon jatkona tieteellisiä artikkeleita ja niistä väitöskirjasia, on tieteellinen yleissivistys hälyttävän ohutta. Korva stetoskoopilla ja käsi lompakolla, tunnen useita lääketieteen tohtoreita, joille induktio ja deduktio ovat vieraita käsitteitä ja epistemologiaa arvellaan kysyttäessä ihotaudiksi. Kielipeleistä - - en kommentoi.

    VastaaPoista
  7. kommentti kohteeseen Kemppinen:
    " .... Miksi sellaista (sähköistä)lehteä ei ole olemassa?"

    Yksinkertaisesti, koska ansaintamallia/logiikkaa sen tyyppiselle marginaalipalvelulle ei ole kehitetty.
    Eikä ole ollut volyymiakaan, vielä.
    Vasta nyt alkaa olla mahdollista blogata suomeksi Suomessa; parikymmentä kävijää päivässä, mikä on paljon.
    Paisti tietysti nämä jotkut, Kemppinen ja muutamat muut asiakirjoittavat, jotka ovat työllä lunastaneet laajat lukijakunnat.

    VastaaPoista
  8. ..tiede joka rakentaa maailmoja sanoista..niinku
    millaisista sanoista vain

    VastaaPoista
  9. Narsisoksen neekeri suomentaminen ei olekkaan niin yksinkertaista, vois sanoa, että se kolmekymmenluvulla oli vielä yksikertaisempaa kuin nyt. Se vaatii vähintää höyrylaivakauden nähneen ja osan siitä kokeneen miehen. Nasia silloin ollut noissa ahteressa.
    esim
    ' He was a dany boy.. he liked his lation inside, he dit it.
    Tuo sma lation. 'west coast wisky' oli vielä kauvan tankkilaivoissa.

    VastaaPoista