22. tammikuuta 2008

Kilpakirjoitukseni I

Jos Suomi olisi siis jäänyt Ruotsin yhteyteen 1809, asiat olisivat menneet päin helvettiä. Ruotsi oli sanomattoman takapajuinen ja köyhä valtio, joka ei mitenkään kyennyt elättämään omiakaan asukkaitaan.

Noin vuonna 1900 Ruotsissa oli alle 4,5 miljoonaa asukasta, Norja siihen luettuna, mutta Amerikkaan oli muuttanut 1,2 miljoonaa. 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle ainakin joka viides ruotsalainen muutti. Hurjempiakin lukuja on esitetty.

Luultavasti tämä on maailmanhistorian suurin vapaaehtoinen muuttoliike lähtömaata ajatellen. Luultavasti Ruotsin myöhempi ilmiömäinen kehitys ja tietty yhteiskunnallinen vakaus on tätä perua.

Ruotsalaiset tutkijat eivät ole alkuunkaan yksimielisiä siirtolaisuuden syistä eivätkä osaa selittää sen sensaatiomaisia mittasuhteita. Selityksiä on paljon, mutta ne eivät ole erikseen eivätkä edes yhdessä kovin vakuuttavia.

Suomesta voisi sanoa ylimalkaisesti, että meillä varsinainen siirtolaisuus jäi joka tapauksessa alle kymmenen prosentin kokonaisväestöstä. Toinen kymmenen prosenttia oleskeli pitkiäkin aikoja Pietarissa, mutta sitä on vaikea sanoa siirtolaisuudeksi.

Ruotsalaiset pärjäsivät Amerikassa. Suomalaisista ei voi sanoa aivan samaa. Ruotsalaisia sijoittui paljon farmareiksi, mutta heidän ydinalueekseen tuli Chicago. Ruotsalainen piika (Swedish maid) oli statussymboli. Naimattomille naisille tuo vaihtoehto oli taivaan lahja ja työ hyvin paljon helpompaa kuin maalaisympäristön tarjoama.

Nyt laskeskellen selkeästi ruotsalaissyntyisiä poliitikkoja on Yhdysvalloissa ollut satoja, ottaen huomioon vain osavaltioiden ja liittovaltion vaaleilla valitut. Suuria liikeyrityksiä ja liikeomaisuuksia on luotu. San Franciscon suuri tavaratalo on nimeltään Nordstrom ja mahtava laivayhtiö on nimeltään Matson.

Suomesta ei tule mieleen yhtään näkyvään asemaan noussutta siirtolaista, jos lähdemme kohtuullisesti siitä, ettei kolmannen polven kieltä taitamattomia oteta laskuun.

Jos Suomi olisi ollut Ruotsin yhteydessä, väestö olisi osittain kuollut nälkään, osittain muuttanut Amerikkaan, vaikka muutto oli täältä monin verroin vaikeampaa kuin Göteborgista. Ja kalliimpaa. Ruotsin vertauskuvalliset (Mobergin) Maastamuuttajat olivat liikkeellä sukupolvea ennen kuin suomalaiset, joille siten tarjoutui raakaa työtä kaivoksissa ja metsissä.

Jos Suomi olisi ollut Ruotsin yhteydessä, suomen kieli olisi luonnollisesti kadonnut nopeasti. Ainakin kansakoulu olisi rakentunut ruotsinkieliseksi, ja siinä se.

Ruotsissakin suuren muuttopiikin aiheutti nälkävuosi 1868. Suomessa nälkävuosi oli paljon pahempi, ja täällä menehdyttiin kyläkunnittain maantienojiin, ellei tauti tappanut jo kotiin.

Tukholmaa verrattiin 1800-luvun puolivälissä Istanbuliin – paljon vettä mutta sanoinkuvaamaton löyhkä ja pohjaton pimeys. Kaasuvaloakin pidettiin pitkään Perkeleen keksintönä. Viemäreitä ja vesijohtoja vierastettiin.

Toisin kuin Suomessa etenkin Etelä-Ruotsin kartanoiden alustalaiset elivät pahassa orjuudessa, ja kun meillä 1900-luvun alussa Laukon torpparihäädöistä kasvoi legenda, Ruotsissa raakalaismaiset häädöt olivat arkipäivää.

Ruotsi oli todellinen luokkayhteiskunta ja on sitä kyllä edelleen. Suomessa aatelin ja virkamiehistön ote ei ollut koskaan yhtä kuristava. Joskus tuntuu, että ruotsalaisten epäluulo kaikkea vähänkin kummallista kohtaan istui harvinaisen lujassa. Sotaväki hajotti pohjoisen nälkälakot ja poliisi seurasi ja urkki esimerkiksi raittiusjärjestöjä ja Pelastusarmeijaa. Suurtalonpojat olivat useissa asioissa ylhäisaateliakin vanhoillisempia.

Mutta Ruotsin nousu 1800-luvun lopulla on häikäisevä ja käsittämätön. Yleinen äänioikeus saapui sinne viimeisenä Skandinaviassa, mutta perinteisessä oikeistossa oli järkeviä johtajia, jotka pitivät kuninkaan aisoissa, ja kauhistelluissa liberaaleissa oli hyvin merkittäviä uudistajia.

Kun muuan suutari oli tuonut työväenaatteen maahan, se asettui sinne väkivallattomassa muodossa ja sai nopeasti erittäin eteviä edustajia. Useampikin huutolaispojasta aloittanut piilonero päätyi aikanaan politiikan huipulle, ja etenkin Hjalmar Branting osasi sekä agitaation että agitaattoreiden kurissa pitämisen. Vuoden 1848 väkivaltaisuuksien jälkeen yhteenotot hoidettiin heiluttelemalla lippuja – ja asettamalla komiteoita.

Tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöld keksi Kuninkaallisen Teknillisen Korkeakoulun. Insinöörikoulutus sai pian tukea uskomattoman pätevistä itseoppineista, joita riitti vähän joka alalle.

Sulfaattiselluloosa keksittiin ja patentoitiin Ruotsissa. Teräksen valmistamisen lisenssit ostettiin Englannista. Ja sitten tehtiin kymmeniä keksintöjä, joista ehkä tärkein oli niittokone – se hevosvetoinen. Mutta jo 1900-luvun alussa Nobel hallitsi maailman räjähdysaine- eli siis kaivos- ja maanrakennusmarkkinoita ja lisäksi merkittävää osaa öljynjalostuksesta, muuan insinööri oli keksinyt automaattimajakan, ja AGA:n tuotteet levisivät muutamassa vuodessa koko maapallolle, muuan entinen paimenpoika keksi Primus-keittimen, joita oli kohta kaikkialla maailmassa, pienestä sähköyrityksestä kehittyi ASEA, ja konepajateollisuus kehittyi niin pitkälle, että Ruotsi oli maailman huippua aseiden ja työkalujen (esim. Bahco) valmistuksessa. L.M. Ericsson hallitsi puhelinkeskuksia. Tukholmassa oli enemmän puhelimia kuin missään muualla maailmassa. Yhdysvaltoihin muuttanut John Ericson keksi laivan potkurin ja suunnitteli sisällissotaan panssarilaivan.

Ja oli Wallenberg (jo 1800-luvulla) ja Stora Kopparberg.

Ruotsi toisin sanoen edistyi innovaatiotoiminnassa Englannin ja Yhdysvaltojen rinnalle lankeamatta liian syvälle saksalaisen insinöörikoulutuksen tai ranskalaisen polyteknikumin ylettömyyksiin. Siellä yhdistettiin teknologia eli johdonmukainen tietojen yhdistäminen käytännön tarpeisiin, ja tiede eli uuden tiedon tuottaminen.

Kun musiikki oli olematonta ja kuvataide eurooppalaisia esikuvia toistelevaa, kansallisen itsetunnon kulmakiveksi kohotettiin juuri tiede, ja kai lähinnä sokean sattuman ansiosta Nobelin palkinnot tekivät Ruotsista 1900-luvun alussa sen maan, joka tutki, arvioi ja palkitsi koko maailman tieteen. Uskomaton oivallus ja miten halpa!

Kirjallisuuden Nobel noudatteli väistyvän oikeiston maailmankuvaa niin että palkinnon sai yksi ja toinen pelle mutta Tolstoi ja Strindberg jätettiin epäilyttävinä henkilöinä palkitsematta.

Ehkä tuo epätaiteellisuus kiusaa ruotsalaisia edelleen. Kuten muistetaan, kansankoti-Ruotsin kaksi suurta vihollista olivat Astrid Lindgren ja Ingmar Bergman.

Se ajatus, että Ruotsi rikastui pysymällä maailmansotien ulkopuolella ja myymällä kuulalaakereita (SKF) kaikille, on aivan yksipuolinen. Kyllä heidän teollisuutensa oli juuri niin hyvää kuin esimerkiksi Volvo ja Saab 1950-1990 osoittavat.

(jatkuu huomenna…)

28 kommenttia:

  1. Jyväluku.
    Jyväluku.
    Jyväluku.

    Pääoma.

    Ei torpparilakeja, vaan ylijäämä väestö ulkomaille ja tehtaisiin.

    VastaaPoista
  2. Eikös suomenjuurinen poliitikko ostanut Alaskan? Ainakin allekirjoitti kauppakirjan? Muistanko väärin vai olenko väärän tiedon uhri?

    VastaaPoista
  3. Luultavasti tämä on maailmanhistorian suurin vapaaehtoinen muuttoliike lähtömaata ajatellen.

    Kai sentään irlantilaisten muuttoliike P-Amerikkaan pätkii ruotsalaiset ja muut mennen tullen. Nykyäänkin Irlannin tasavallan väkiluku on nelisen miljoonaa, kun taas Amerikassa on arvioiden mukaan irlantilaisjuurisia yli neljäkymmentä miljoonaa. Ja näkyviä, tietysti Kennedyistä lähtien.

    Ellei tässä sitten ole jujuna määritelmä sanalle "lähtömaa" (vrt. epäitsenäiset brittien provinssit).

    VastaaPoista
  4. Ad Brunologi:

    Juuri se. Lisäksi perunarutto ja sen aiheuttama nälänhätä.

    Miten laskettaneen juutalaisten maahanmuuttajien lukumäärä?

    Ruotsi oli kuitenkin itsenäinen valtio, joka siis keksi ulkoistaa kansalaisensa.

    VastaaPoista
  5. Jukka on harvinaisen oikeassa kuvatessaan ruotsalaista yhteiskuntaa. Maa oli takapajula aina 1800-luvun loppupuolelle. Suomen osana olisi ollut olla takapajuinen maakunta, jonka maakuntahenkeä olisi pidetty lähinnä pittoreskinä turkulaisten humanistien höpötyksenä. Suomalaisen kirjallisuuden seuraa ei olisi koskaan perustettu eivätkä Lönnrot ja Castrén olisi koskaan tehneet keräysmatkojaan. Lönnrot olisi sen sijaan ehkä saanut virkasyytteen siitä, miten laiminlöi piirilääkärin tehtäviään runouden vuoksi.

    Vielä 1970-luvun alun poliittisessa kirjallisuudessa pidetään itsestäänselvänä, että Suomi ei koskaan voi saavuttaa Ruotsin elintasoa. Nyt olemme kuitenkin jo kymmenen vuotta olleet samoilla kohdin BKT-tilastoissa. Kyllä teollistuminen kannatti, vaikka siitä olikin raskaat kasvukivut.

    VastaaPoista
  6. no kun Petja alkoi maanmittariksi, niin mainitsen maanmittarien painajaisen, eli kaarevan vivan. Sellainen on Wilmingtonin,Delaware (Port Christina) ympärillä vieläkin.

    VastaaPoista
  7. Vaalianalyytikko ja Fraklin Rooseveltin luottomies Edward Hurja tietystikin.
    Oli muistaakseni toisen polven suomenjuurinen.

    VastaaPoista
  8. Ulkoistettu kansa on valtiolle ja ennen kaikkea valtiontaloudelle aina hyväksi. Käsitteellisiin maihin, valtioihin de jure voitaisiin siirtyä laajemmassakin mitassa. Esimerkkeinä vaikkapa maltalaisritarikunta eli johanniitat.

    Rapparin kommenttiin voisi lisätä, että saattoipa myös myyjäosapuoli olla suomalainen.

    VastaaPoista
  9. Eli taka-ajatuksesi lienee Suomen liittäminen Ruotsiin nyt? Hyvä ajatus, markkina-alue triplaantuisi ja Venäjä saisi uuden muodon, kun taustaamme tulisi enemmän liikkuvuutta. Tukholma pääkaupungiksi(, mutta osaako ruotsalainen pääministeri sen paremmin ranskaa tai saksaa).

    Maasilta Maarianhaminan kautta, junayhteys Tukholma- Helsinki 3 tuntia.

    Maatalouteen tämä olisi piristysruiske, kohta kaikki söisivät luomua.

    VastaaPoista
  10. Rapparille:
    Venäjä tarjosi Alaskaa Yhdysvalloille 1859, mutta kauppa viivästyi yli sisällissodan.

    Secretary of State, William Seward innostui asiasta ja Venäjän
    ministeri Washingtonissa valtuutettiin hankkimaan 1867 Alaska 7,2 miljoonalla dollarilla. Sopimuksen allekirjoitti presidentti Andrew Johnson. Yhdysvaltoihin Alaska liitettiin virallisesti 18.10.1867.

    Kuka lienee ollut myymässä Venäjän puolella? Arvid Adolf Etholén oli aiemmin kuvernööri, mutta jo pois lähtenyt tuolloin. Uno Cygneus työskenteli siellä myös aiemmin pitkään.

    Siirtolaisuusmuseolla on kiintoisia juttuja Alaskassa olleista suomalaisista.
    http://www.siirtolaismuseo.fi/uutisia_13.htm

    VastaaPoista
  11. Ad Sedis:

    Johan Ha mpus Furuhjelm (q.v.)oli Alaskassa kuvernöörinä ja pyöri myös Kaliforniassa.

    Kävin kerran Russian Riverilä (Cal.), joka oli väliraja ennen tuota kauppaa.

    VastaaPoista
  12. Ad Pauli Vanhala:

    Pikemmin olen ajatellut sellaista valloitussotaa...

    Joitakin yhteiskunnallisia laitoksia voisimme omaksua.

    Petja olisi varmaan hyvä Mäkkylän ja koko Pitäjänmäen markiisi?

    VastaaPoista
  13. Minusta olisi komeaa, jos Suomen nuoret miehet ottaisivat tavaksi vaikka vain kymmenen vuoden välein yhdessä baltti-veljien kanssa järjestäisi Sigtunassa soihtukulkueen.

    Herran pelkoa ja silleen.

    VastaaPoista
  14. Petja olisi varmaan hyvä Mäkkylän ja koko Pitäjänmäen markiisi?

    Miten olisi Bembölen kreivi?

    Kiva kirjoitus. Kronologia tosin heilahteli rajusti.

    VastaaPoista
  15. Ylijäämäväestön ulkoistamista harrastavat nykyisin melkein kaikki ns. kolmannen maailman maat. Länsimaat ovat kaikilla määränpäänä. Meksiko lienee suurin mestari tässä lajissa, USA:han viime vuosikymmeninä suuntautunut vapaaehtoinen laillinen ja laiton maahanmuutto on verrattavissa ruotsalaisten massamuuttoon. Vaurauden jakautumisessa Meksiko muistuttaa myös 1800-luvun Ruotsia, ja meksikolainen yläluokka on enemmän kuin iloinen että ylijäämäväestön voi heivata Rio Granden yli.

    VastaaPoista
  16. Ruotsin koko historia on talouden historiaa. Kärjistäen voisi sanoa, että siitä tuli vahingossa pieni suurvalta, mutta euroopan tilanne esti sitä pysymästä sellaisena. (pyrkimys oli selvä mutta toteutuminen oli erilainen kuin suunnitelma).

    Ilmeisesti "autonomia" oli Suomelle hyvä asia.

    Taantuminen oli koko euroopan ongelma 1800 - luvulla. esim. englanti ei kehittänyt sotavoimiaan (siis maavoimia) ja tulokset näkyivät buurisodassa ja 1914 lähtien.

    Saksa loi tiettyjä edistyksellisiä asioita (sosiaalivakuutuksen piirteet) mutta se taantui.

    Kaiken kaikkiaan eurooppa oli suurissa ongelmissa koko 1800 -luvun loppupuolen.

    Mikäli ongelmat olisivat olleet pienempiä, suomi olisi teollistunut nopeammin, mutta toisaalta 1. maailmansota olisi ehkä ollut hirvittävämpi, ehkä samaa luokkaa kuin se toinen sota oli. - tätä emme voi tietää, mutta kuvitella voi.

    VastaaPoista
  17. Eikö kukaan muista Lars Ahlforsia? (1907 - 1996)
    Harvardin proffa, Suomen ainoa Fieldsin mitalisti ja Suomen ehkä suurin matemaatikko. Kompleksianalyysin klassikko-oppikirjan kirjoittaja, jota käytetään ympäri maailmaa vieläkin vaikka on yli puoli vuosisataa vanha. Oli tietääkseni USA:n kansalainen.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/
    Lars_Ahlfors

    VastaaPoista
  18. Minä mietin miten suomenruotsalaisten elämä soinnutettiin tuohon mitä kerrot? Osa tulivat Ruotsista eli ajattelijana olivat ehkä juuri tuonkaltaisia tieteen taitajia. Osasivat näyttää tietä ja arvioida kirkkojen sanontojen mukaan. Osasivat myös kieliä jonka takia tunne siitä, että olivat enemmän jäi ehkä suomalaisten kompleksiksi.
    Silti se oli vain tunne; ei totuus.

    Eikös Ruotsi toimittanut kirkkojen kupoleihin kultaa ja kuparia? Kun Eurooppa korjasi ja myös rakensi kirkkojaan niin Ruotsi osasi palvella jo silloin asikasta. Palvelukulttuuri kasvoi siis aikaisin vaikka oli pimeä maa ja kylmä kuten meillä.

    Oppivat miten sanotaan ja miten ei sanota. Oppivat ohjeistamaan ja matkustamaan, näkemään muuta.

    Suomalaiset eivät sitä saaneet. Suomalaiset saivat kyntää maata ja polttaa metsiä, hakata metsiä ja pilkkoa metsiä mutta viestintätaidot ja matkustusmahdollisuudet tulivat kuten tiedämme vasta laajemman koulutuksen myötä. Kansakoulumme juuret ovat tässä laajuudessaan olleet vain noin 50 vuotta. Nyt määrää vähennetään taas.

    Silloinkin oli laajentamisen suhteen vastustajia lähinnä rannikolta. Nämä herrat eivät nähneet mitään ideaa kouluttaa ns. tyhmiä torppareita. Väittivät, ettei kannata. Kekkonen ajatteli toisin ja toisin kävi kuten Nokia sai huomata. Täytyy muistaa, ettei tuo satsaus kantanut hedelmää kuin vasta monta kymmentä vuotta myöhemmin. Oli aikaa odottaa.

    Maan etu pitäisi osata pidemmällä tähtäimellä hoitaa myös nyt. Onko taas liian monta edunlaskijaa, jotka laskevat vain sen oman hyödyn tässä ja nyt vaan kyetäänkö investoimaan tulevaisuuden tarpeisiin? Innovaatioyliopisto ei ole ehkä sitä varten ajateltu vaan pikemminki tarjota edullista tuotesuunnittelua joka on kallein mahdollinen osa yritysten laskelmissa. Maksaa yleensä liian paljon, laski miten laski. Suomi on tässä suhteessa nytkin antanut edullisesti juuri perussunnittelua
    mutta soveltaminen on sittenkin kannattavampaa kuin laadun suunnitttelu. Ikävää kun onkin ja väärin myös pitkällä tähtäimellä
    se on silti realiteetti.

    Lasten tulisi nyt saada monta kieltä nopeasti lisää: englannin, saksan ja ranskan lisäksi pitäisi olla ainakin venäjä ja espanjan/portugaalin kielet hauskasti markkinoituna. Suomalaisten on opittava itse myymään sitä mitä täällä teemme tai mitä joku tekee jossain lähialueilla, jos haluamme suuremmat rahat itse. Brandingin osuus on monessa tuoteryhmässä jo yli 50% katteesta. Dieselfarkkujen kate on 80% eli a-hinnoista suurin osa on tuotteen haluttavuus, eikä valmistus-, logistiikka ja myyntikulut joiden osuus jää vain 20% myyntihinnasta. Näitä on varaa keksiä vastaisuuteenkin; mm teknologian ja puutavaran osalta.

    Kielten opetus ei tarvitse olla tylsää kun lapsena oppii. Yliopistoissa vaaditaan nykyään jo valmiiksi, että osaa hieman kohdemaan kieltä jos ulkomaisiin yliopistoihin haluaa vuodeksi tai pariksi. Ja lukiossa on jo riittävän paljon muuta tekemistä. Kielet voisivat siksi tulla leikiten ja paljon aiemmin ilman, että tuskastutaan nyt siitäkin. Jotain pitäisi vain alkaa muuttamaan positiivisella mielellä.
    Siitä se sitten lähtee oli mikä oli.

    VastaaPoista
  19. Ad Antti:

    Totta. 1880 alkanut taantuma on unohtunut melkein kaikilta.

    Lisänäkohta on tietysti kolonialismi, joka nykyisen käsityksen mukaan tuotti tappiota kaikille, luultavasti myös Englannille.

    Miten paljon se sitoi teollisia voimavaroja, sitä voi vain kuvitella.

    VastaaPoista
  20. Ad TH:

    Meksikosta - olen käynyt itse katselemassa. Meksiko (siis espanja) on nousemassa Los Angelesin valtakieleksi. Paskahommiin haetaan väki nykyisin paljon kauempaa.

    Meksiko näyttää myös menestyvän suhteellisen laittomuuden turvin. Viittaus tarkoittaa huumekauppaa.

    VastaaPoista
  21. Ad GC:

    Ei ole unohdettu. Siellä oli joukko muitakin luonnontieteilijöitä sotien jälkeen; heitä en tullut ajatelleeksi.

    On myös Linus Torvarlds ja ennen häntä Mike Markkula, josta useimmat suomalaiset sanovat että kuka kuka.

    (Wozniakin lausuman mukaan Markkulan osuus Applen nousuun oli suurempi kuin hänen.)

    VastaaPoista
  22. Ad: Homo Garrulus

    Tuon kommenttisi kun saisi leviämään laajemmalle. Todella tärkeää asiaa!

    VastaaPoista
  23. Ad Sedis (Site Meteristä) - en tiedä, mutta kuvittelen että blogi elää päivästä päivään. VAika Site Meter ja Google Analytics eivät ole luotettavia mittareita, niistä näkee kuitenkin, että arkipäivien yksittäisten juttujen katsoja (View) ja lukija (Visit) -luvut vaihtelevat n. 25 %.

    En todella tiedä muista bloggereista, mutta minulle on tärkeää, etten puhu tyhjille seinille.

    VastaaPoista
  24. Epäilemättä Ruotsi on luokkayhteiskunta. Jotkuthan erehtyvät luulemaan demokratian ilmentymäksi sitä, että ruotsalaiset sinuttelevat kaikkia; samallahan he kaikkia samoin puhutellessaan tulevat oikeastaan teitilleeksi kaikkia.

    VastaaPoista
  25. Mukavaa ja opettavaista tarinaa lukea - kommentit mukaanlukien.

    Sisältää samalla mahdollisuuden Trivial Pursuit-näyttöihin..;)

    Petjan voisi nimittää vaikka Sipoon sudeettialueitten käskynhaltijaksi.

    VastaaPoista
  26. Totean vain:

    Ruotsinsuomalainen 22.11.2001, Osmo Vatanen:

    "Härmäläisessä kulttuurissa ei tunnettu ruotsalaista tapaa ja käsitettä "ättestupan". Sanakirjassa sanalle ei löydy suomalaista vastinetta, vaan se selitetään "kallioksi, josta vanhukset syöstiin kuolemaan". Pitäen yhdessä kiinni tangosta sukulaiset työnsivät vanhuksen jyrkänteeltä rotkoon. Murha oli yhteinen ja kaikki olivat syyllisiä. Näin ruotsalaiset pääsivät eroon vanhuksista, jotka eivät kyenneet enää tuottamaan tarpeeksi."

    Kehittymättömät kalevalaiseen humanistiseen kulttuuriin kasvaneet saivat ruotsalaisten ansiosta tutustua mm. näihin teknisiin edistysaskeliin:
    -teilipyörä
    -noitarovio
    -jalkapuu
    -hirttolava
    -vankityrmä
    -velkavankeus

    Kyllä me olimme ennen ruotsalaisia todella jälkeenjääneitä.

    VastaaPoista
  27. "ättestupan" kuulostaa ihan siltä väitetyltä inuiittien tavalta pistää vanhus jäälautalle kun tämä ei enään jaksa pistää hanttiin.
    Nykyään meillä on ns. inhimillisempi tapa, eli hengiltäkuivatus, ja kaiken varalta tietysti insuliini.

    VastaaPoista
  28. kate on 80% eli a-hinnoista suurin osa on tuotteen haluttavuus, eikä... kulut... kuluosuushan on jo yhtä pieni kuin setelin painamisessa. Taitaa puuttua kilpailua markkinoilta ja aivosoluja ostajilta.

    Sama kate halutuimpiin tuotteisiin (maitolitraan, kulkemiseen, viestintään ja asumiseen) niin Suomi pelastuu?

    VastaaPoista