30. marraskuuta 2007

Nilkkaimissa

Minun oli tarkoitus kirjoittaa autoista ja puolustaa niitä, koska moskoviiteista kirjoitan joka tapauksessa vähän väliä ja Ylikangas käski ensi viikolla erääseen väittelytilaisuuteen ja kustantaja syömään ja minä sanoin että sen kuin vain, mutta katsotaan sellainen paikka, johon pääsee sisään myös kieriteltynä tervassa ja höyhenissä.

Siksi käytän nähdäkseni itse hankkimaani etuoikeutta laatia snipettejä kirjoista, jotka eivät ole millään tavoin ajankohtaisia, ja kirjailijoista, jotka eivät voisi vähemmän kiinnostaa.

Säälin niin kirjallisuusarvostelijoita. He ovat täysin riippuvaisi siitä, mitä kustantajien ja kauppaiden ruokintakone tipauttaa heidän pöydälleen. Enkä ole vieläkään nähnyt lehdessä arviointia epäajamukaisesta kirjasta, joka on aikoinaan arvosteltu.

Eli jäin pohtimaan itse Simo Penttilästä kirjoittamaani. Jokin minua siinä kirjoittamisessa huvittaa, vaikka näen selvästi kirjojen viallisuuden ja vastenmielisyyden.

Päivän mielikuvan aiheutti Wodehouse. Havaitsin kauhukseni laihtuneeni muutaman kilon ja käväisin oikein peilin edessä laittaakseni kravatin suoraan ja todetakseni , että hyvistä housuista kannatti maksaa. Ne nimittäin mahtuvat kiinni ja jää väljääkin.

Melkein kuulin korvissani "Indeed, sir..." Jeevesin suussa tuo voi tarkoittaa mitä tahansa, ei kuitenkaan mitään myönteistä.

Tuntemattomaksi jääneestä syystä Wodehousen kirjat, joita on enemmän kuin jaksaa laskea, ilmestyivät Suomessa mitä kirjavimpien liikkeiden toimesta. Väittäisin että eräät varhaiset Jeevesit luin Pellervo-Seuran suomeksi julkaisemina. WSOY niitä on koonnut ja suomennuttanut uudelleen.

En tiedä asiaa, mutta Hannu Tarmion golf-harrastus saattaa liittyä asiaan. Golf-tarinat ja klubin vanhin jäsen ovat tunnetusti yksi Wodehousen alueista siinä missä Jeeves-kirjat.

En ole koskaan tullut kysyneeksi, mistä ja miksi isäni hankki kustannusliike Herbert Jenkinsin aitoja niteitä. Niihin kuuluvat Wodehousen Mr. Mulliner -tarinat olivat ensimmäisiä kouluaikoina englanniksi lkemiani - Sherlock Holmesien ohella.

Suoraan sanoen aika tyhmä tapa aloittaa vieraskielinen proosa. Kummankaan herran kieltä ei voi sanoa yksinkertaiseksi eikä edes tyypilliseksi.

Mutta Wodehousen kummallisuus on se, että hänen kirjoissaan ei ollut koskaan juonta eikä varsinaisia henkilöhahmoja lukuun ottamatta näitä puolta tusinaa päähenkilö, joista Bertie Wooster ja Jeeves ovat BBC:n esikuvallisen televisiosarjankin ansiosta tunnetuimmat.

Seikkailut ovat aina samanlaisia ja suoraan sanoen typeriä. Kirjoittajan eli siis Sir Pelham Grenville Wodehousen (1881-1973) maailmankatsomus, sellaisena kuin se välittyy kirjoista, on taantumuksellinen, rajoittunut ja kaikin puolin typerä, ja hän kuvaa mennyttä maailmaa, jota todellisuudessa ei ole ollut koskaan olemassa.

Olen muuten kysynyt asiaa englantilaisilta lordeilta, jotka kuitenkin vakuuttavat kilvan tavanneensa Roderick Spoden, joka oli Sidcupin 8. jaarli ja amatööridiktaattori, jota tuskin siasta erotti, tai ainakin juuri samanlaisia henkilöitä, ja vielä röhkimästä Ylähuoneessa.

Mutta ei Wodehouselta löydy satiiria. Luultavasti hän oli liian tyhmä kirjoittaakseen sellaista.

Sotavuosien ikävien seikkailujen jälkeen, joista Wikipedian lisäksi kaikki muutkin hakuteokset kertovat, hän sai MI 5:ltä paperit hölmöydestään. Hänhän meni, onneton, puhumaan mukavia Saksan radiossa sodan aikana jouduttuaan vihollisen jalkoihin ja internoiduksi.

Orwell oli hänen puolestapuhujansa, A. A. Milne vihollisensa.

Mutta hän siis oli rakastettava hupsu.

Entä sitten?

Meillä jotka pidämme itseämme kriittisinä lukijoina ja olemme valmiita raivoamaan korkean kirjallisuuden puolesta, on sokeita pisteitä. Meidän esimerkiksi on vaikea tunnistaa aikuisten satuja.

Wodehouse kirjoitti sellaisia. Suomessa Simo Penttilä kirjoitti sellaisia (ja Mauri Sariola - lisäksi ajoittain pahuksen hyvin).

Kirjoitetaan siis antamatta kirjallisten arvojen häiritä, löydetään lystikäs lausekaava ja kodikkaasti hyrisevä kertojan ääni.

Tuollainen satukirjallisuus tuottaa ihmisille paljon iloa ja vähän vahinkoa.

Siksi on iloinen asia, että nämä hölynpölyn kirjoittajat on vähä vähältä alettu sisällyttää kirjallisiin katsauksiin ja heille on alettu antaa arvoa.

Kyllä lukijat tietävät, että heitä punnitaan eri yksiköillä kuin tositaiteilijoita.

Ero on muuten helppo nähdä. Itse en pysty edelleenkään lukemaan tiettyjä tämän hetken kirjallisuutemme suurimpia myyntitykkejä, joitten nimiä en nyt ilkeä luettelemaan. Ne nimet ovat myydyimpien kirjojen listoilla joka tapauksessa.

Kaupallinen kataluus häiritsee yhtä paljon kuin silikonirinnat, tekohampaat tai hiuslisäkkeet. Kirjojen rakenteessa junapelurin otteet lyövät silmille ja sormille - nyt kiinnitän huomiosi näennäisiin asioihin pihistääkseni lompakkosi tai ainakin suuren setelin...

Sitä vastoin nämä päivänpaisteiset pässinpäät, kuten Wodehouse ja useat muut, joihin toivon mukaan saan tilaisuuden palata, silmin nähden nauttivat, kun saavat lukijat nauramaan ja viihtymään.

Ja ihan hyvä että tienaavat siinä sivussa. Kyllä sen mieskin näkee, pullottaako housuntaskussa tanko pankin paketoimia kolikkoja vai jokin muu.

Kuten Mae West ilmaisi asian:"Kulta, onko sinulle taskussa pyssy vain oletko vain iloinen tapaamisesta?"

15 kommenttia:

  1. Entäs Roald Dahl ja hänen Oswald-eno?

    VastaaPoista
  2. Kyllä kai Roderick Spodella on ollut esikuvana Oswald Mosley.

    Tietenkään Wodehousen kuvaamaa maailmaa ei ole koskaan ollut olemassa, mutta millä perusteella maailma, jossa kaikki aateliset ovat loputtoman hölmöjä tyhjäntoimittajia on nimenomaan 'taantumuksellinen'?

    VastaaPoista
  3. Vaan missä ovat rakastettavat hupsut ja päivänpaisteiset pässipäät nyt? Kadonneita timantteja, loistostaan tietämättömiä.

    VastaaPoista
  4. Ajattelin että tässä olisi jotakin lukemisen arvoista tämän blogin lukijoille:
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/CharlesDarwin1-6KirjailijainmuotokuviaVII_JAPalmen_Valvoja_1882-1-247.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/CharlesDarwin1-6KirjailijainmuotokuviaVII_JAPalmen_Valvoja_1882-1-409.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Surkastuneistaelimistaelainkunnassa_FAPalmen_Valvoja_1885-1-229.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/TaistelunaturalismiavastaanWRuin_Valvoja_1885-1-137-173.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Mela%20AJ_ZoologiakansalaisilleDAW_Valvoja_1891-4-655.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/KMLevanderKatsauskehitysoppiin_Valvoja_1894-2-339.pdf
    http://www.helsinki.fi/ ~pjojala/MelaAJ_KasvioppiSuomenkouluille3painos_JohnLinden_Valvoja_1895-4-372.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/PoullaCour_JAppel_Maailmanrakennejaluonnonvoimat_GMelander_Valvoja_1906-4-424.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/VetterBenjaminKehitysoppijaihminen-Suom-VJokinen%20AJSiltala_Valvoja_1908-6-26.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Wilhelm_Bolsche_Kaytannollista_kehitysoppia_Morgenista_Aika_1908-1-378.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/DarwinCharlesLajiensyntyarv-KaarloTerasvuori-1918-2-35.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/JunttoVaino-ErnstHaeckel_Aika_1919-1-277.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/FaunaFennica-SuomenElaimisto-AJMalmberg-1873-1-107.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/JosephKuhl-DarwinochSprakvetenskapenanmaf-AOFreudenthal_Finskts_1879-2-344.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/ReuterOM-DarwinochDarwinismen_Finskts_1882-1-403.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/ReuterOM-Darwin-och-DarwinismenIII-VII_Finskts_1882-3-15-83.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/AreschougFWC-CharlesDarwin-anmaf-FE1884-1-57.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Surkastuneistaelimistaelainkunnassa_FAPalmen_Valvoja_1885-1-229.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/KMLevanderKatsauskehitysoppiin_Valvoja_1894-2-339.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/WallaceAlfredRussel-Darwinismen-WL_Finskts_1891-3-470.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/BoldtRNageli-contra-Darwin_Finskts_1886-1-246.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/HarryFederley-Naturvetenskapochteologi_Finskts_1914-4-426.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/HarryFederley-Vetenskapligochkristligvarldsaskadning-SlutordtillprofessorRosenqvist_Finskts_1915-1-225.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/HarryFederley-arftlighetenochdessmekanism_Finskts_1917-4-49.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/HarryFederley-Denmonistiskavarldsaskadningen_Finskts_1914-4-29.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/JJSederholm-Darwin-geologinochutvecklingslaran_Finskts_1911-1-129.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/MoosesvaikoDarwin-LindaTanner-AJSiltala_Valvoja_1910-3-55.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/PaavoVirkkunen-Kristinuskojakehitysoppi-arvEKaila_Kirjastolehti_1909-3-9.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/ErnstHaeckel-Varldsgatorna-anmaf-RK_Finskts_1907-2-254.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/LevanderKM-MuutamiapiirteitaWallacendarwinismista_Valvoja_1896-2-364.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/MelaAJ_KasvioppiSuomenkouluille3painos_JohnLinden_Valvoja_1895-4-372.pdf

    Toivoo
    Pauli.Ojala@gmail.com
    Tuohiurkuri
    PS. Laitoin nämä eetteriin eilen. Kiitos Varastokirjastolle Kuopiossa, joka säilöö näitä vanhoja lehtiä. Kunpa saataisiin sinne vielä Luonnon Ystäväkin! (Sittemmin Luonnon Tutkija.)
    PPS. Onko toiveita tuon ajan lehdistä, jotka pitäisi kahlata ja skannailla aiheen äärellä?

    Nämä ovat kokonaisia kirjoja, jotka olen itse skandeerannut tai tyypannut fraktuurasta:
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Haeckel_Maailmanarvoituksia.htm
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Haeckel_Ihmis-suvun_kehittymisesta.pdf
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Materialismi_eli_Monismi_Sandelin.htm
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Aro_Kehitysoppi_nykyisella_kannallaan_1907.htm
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Darwin_biography_Bolsche_Finnish_suomi.htm
    http://www.helsinki.fi/~pjojala/Bolsche_kivihiilimetsassa.htm

    VastaaPoista
  5. Taannoisessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä oli Erkki Tuomiojan puheenvuoro tietokirjapäiviltä. Muistellessaan nuoruutensa tärkeää tietokirjaa Pikku jättiläistä Tuomioja siteeraa Jukka Kemppistä, joka hänen mukaansa on kuvannut opusta leikatuksi ja liimatuksi hölynpölyksi. Saman opuksen 1980-luvun versio oli meidänkin kaveripiirissämme kova juttu, joskin häpeilimme lähdettä. Kuitenkin ajattelimme, ettei tieto siitä huonontunut, että lähde oli Pikku jättiläinen...

    Kuten tällä blogilla on tullut aiemminkin oikaistua, TV-sarja Jeeves and Wooster oli Granadan, ei BBC:n tuottama. Viimeisen kauden epäaitoa liioittelua lukuunottamatta se on todella mainio, Madeline-hahmon esittäjä täysosuma, kaunis vaalea tyttö silmät kaukana selällään: "Stars are God's daisy chain".

    Woosterin tekstit muuten toimivat hyvin huonosti suomennoksina, hauskasti vinksahtaneesti kirjoitetun King's Englishin lukeminen on nautittavaa. Omnibus-editioita saa nykyisin helposti netistä. Kun Woosterin lukemisen yhdistää The Economistiin, King James Versioniin ja CBP-kirjaan päätyy kielenopiskelijana tosin kajahtaneeseen tyylin, kokemusta on.

    VastaaPoista
  6. Bloggerilla on nyt runsaan viikon ollut sellainen ongelma, että kommenttia ei aina välillä saa prosessoitua ("Pyyntöäsi ei voida toteuttaa"). Luulen, että tilanne esiinty, kun Kemppinen on kirjoittamassa tai kösittelemässä kommentteja koska usein seuraavan päivän postaus tai uusia kommentteja putkahtaa esille pian ongelmian jälkeen. Jos muilakin on samanlaisia kokemuksia, voisi laitaa viestiä ylläpitoon.

    VastaaPoista
  7. Ad Dr. Blind:

    1:o Kiitos tiedosta. Ehdin jo ihmetellä kommenteista. Otetaan selvää.

    2:o Pikku jättiläisestä: minä en ymmärtänyt edes hävetä ja sitä paitsi olin ylpeä siitä, että molemmat vanhempani olivat, toisiaan vielä tuntematta, suorittaneet Pikku jättiläisen hrrastusmerkin ja siten saaneet nimensä painettuun kirjaan!

    Luulen että olen nyt varovasti kääntymässä jälleen hölynpölyn kannalle. Triviaali tieto on hauskaa - kumman jalan saappaan Karle XII menetti suohon siinäjasiinä taistelussa.

    Ehkä olen ollut hiukan allerginen tietokilpailutiedolle. - Oletteko panneet merkille, että klassiset tietokilpailut olivat poissa muodista kymmenen - viisitoista vuotta, mutta nyt ainakin yksi näyttäisi palanneen televisioon.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi:

    Roald Dahlista pidän kovasti, mutta hänen hauskuudessaan on jokin vaikeasti määriteltävä sadistinen piirre.

    Jos joku ei tietäisi, P. Saarikosken aikoinaan suomentama "Rakkaani, kyyhkyläiseni" on kyllä kuitenkin aarre.

    Ellei muistini minua petä, Dahl toimi haavoittumisensa jälkeen tiedustelutehtävissä ja tapasi niissä puuhissa toisen turhautuneen, sellaisen Ian Flemingin...

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi II:
    Totta - "taantumuksellinen" on huono sananvalnta. Siinä on poliittinen sävy, ja yritin väittää, että Wodehouse tuntuisi olleen autuaan tietämätön kaikesta politiikasta ja useimmista sosiaalisista ongelmista.

    VastaaPoista
  10. Dahl on ollut myös meikäläisen mielilukemistoa. Taitaa olla paperivedoksenakin pari. Ei aivan ennakoitavaa. Joku älykkö lie ehtinyt häntä paheksuakin. Who cares. Aamunkoitteessa on mukava olla päivänpaisteinen.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia:

    Kommentoija Ojalanpoika näyttää keskittyneen erikoisesti kehitysopin vastustamiseen.

    Listan pituus osoittaa jo, miten paljon työtä evoluutioteorian vastustaminen teettää. Eikä se näyttäisi olevan lähelläkään loppua.

    VastaaPoista
  12. Tuli mieleen tästä vastustamisesta.

    Muinainen opettajani kertoi että hänen mummonsa kotitilalla oli ollut huutolaispoika, joka oli ollut jossakin määrin ongelmallinen ja siitä oli ollut kovasti vastusta, eikä siitä ollut oikein mihinkään kunnon töihin.

    Olivat sitten keksineet kysyä, mitä hän haluaisi tehdä, niin tämä oli sanonut "teitä".

    Sitten oli saanut tehdä teitä. Oli ensin tehnyt maakunnan parhaan pihatien taloon ja laittanut tilan muutkin kulkureitit sellaiseen kuntoon, ettei niissä ollut moitteen sijaa vielä viittäkymmentä vuotta myöhemmin. Ettei olisi vauhtiin päästyä rakentanut peltoja umpeen, se sitten monena kesänä vietiin tilalle kuuluviin saariin kesäksi, vietiin välillä evästä ja se sai sitten vastustaa kehitys... eikun rakentaa teitä ja saatiin jatkaa tilanpitoa rauhassa. On sitten edelleen siellä päin maata joissakin saarissa tien pätkiä, ei mistään mihinkään

    VastaaPoista
  13. Pitkät ovat kreationistihörhöjen niljakkaat lonkerot, koska ne ovat luikerrelleet jo tänne Kemppisen asialliseen blogiin.

    Vääristä profeetoista varoittelikin aikoinaan se maajalassa liikkunut nasaretilaisen puusepän poika....

    VastaaPoista
  14. "...Kirjoitetaan siis antamatta kirjallisten arvojen häiritä...
    ...päivänpaisteiset pässinpäät...
    ...silmin nähden nauttivat, kun saavat lukijat nauramaan ja viihtymään...
    ...Ja ihan hyvä että tienaavat siinä sivussa..."

    Jo vain tässä häätyy kohta alkaa sinuttelemhan!
    Siun sanosta vettää korkeet, maaliman toiseks parhat ammattimiehet hernhen nokhan. Se ei vielä aukase silimiä.
    Jos ei aukase, ei näje.

    Sillo ko iniminen alkaa näkemhän tolan, sitä ei voi ennää sanua pahakuriseksi luonnoltaan.

    Jo vain mie otan lasillisen jotakin parempaa palowiinaa tuosta wälläyksestä. Ja huomena met alotamma skábman.

    VastaaPoista