16. elokuuta 2007

Näppis


Keskustelu menee mielenkiintoiseksi.

Paperin kulutus kasvaa. Painopaperin kulutus kasvaa. Lukeminen vähenee. Outo yhtälö.

Olen kyllä kirjoja vastaan, mutta en yhtä paljon kuin Anu, joka on viime aikoina imuroinut niitä. Hän tosin ei mainitse, mitä mieltä hän on ihmisistä, jotka täyttävät seinäpinnan toisensa jälkeen kirjoilla. Arvaan silti.

Kommentoijat huomauttavat oikein, että tekstiä voi lukea näytöltä ja että painettujen kirjojen ääressä nyyhkiminen on naurettavaa.

Mutta kirjoissa on kaksi eri puolta, lukeminen ja kirjoittaminen. Lukeminen on helppoa, kirjoittaminen vaikeaa.

Ehkä tämä sujuu teknisesti nyt vähän helpommin, kun pyysin pojilta toisen näppiksen. Entinen Logitech oli epämääräinen, tämä HP:n halvin malli parempi. En tiennyt ennen kuin mittasin, että näissä on eroja. "Normaalikokoinen näppäimistö" ei ole välttämättä totta. Ja näppäimen korkeus ja painalluksen pituus vaihtelevat niin paljon.

En ole kirjoittanut flyygelitasoisella näppäimistöllä sen jälkeen kun vein IBM-pallokoneen johonkin, ja sekin oli huonompi kuin Olivetin sähkökirjoituskone, jossa jollain oudolla tavalla tunsi, mitä näppäintä painoi.

Sanokaa että tämä on nostalgiaa, mutta kuvittelisin, että 90-luvun alun IBM:n peltisen, paukkuvat näppäimistöt olivat parempia, ja vakuuttakaa minulle, ettei turmelus johdu peleistä ja erilaisten turhien multimedianäpyttimien kytkemisestä kirjaimistoon.

Se toinen kysymykseni verkkokirjoista liittyy kyllä oikeastaan kirjoittamiseen: miksi kirjaroviot näyttävät niin kauheilta?

Natsit polttivat 1933 juutalaisten kirjoja ja muita kansalle vieraita opuksia.

Neuvostoliitossa rajua tekstiä ei painettu lainkaan, vaan monistettiin tai lyötiin hiilipaperilla kopioita (samizdat). Bradburyn Fahhrenheitissä kirjat poltetaan järjestelmällisesti, mutta pieni joukko tekee vastarintaa opettelemalla kirjoja ulkoa.

Tätä minä pelkään. Kustantajat ja kirjakauppiaat ovat ehkä lyhytnäköisyydessään tekemässä pahaa tuhoa. He eivät ymmärrä, että tekijänoikeus ja kirjabisnes oli romantiikan aikakauden ja varhaisindustrialismin muoti, joka on nyt ohi. Ammattilaisiin ja liikemiehiin tässä asiassa ei voi turvata.

Olen ollut viisi tai kymmenen vuotta julkisesti sitä mieltä, että tekijänoikeus ja suuri osa immateriaalioikeutta olisi ajateltava uudelleen ja kirjoitettava laeiksi aivan toisin kuin tähän asti. "Merten vapaus" olisi ulotettava kirjallisuuteen hyvin paljon nykyistä laajemmin. Amerikkalaisten "commons" on ihan hyvä nimitys. Sen suomalaiset käyttäjät eivät kyllä hoksaa, että se tarkoittaa oikeastaan yhteislaidunta.

Ehkä se on tässä. Tarvitsemme kaikki laidunmaan, vaikka kiistäisimme sellaisen ajatuksen jyrkästi. Teollisuus syöttää meille vaihtogeenistä soijarehua ja nimittää sitä kirjallisuudeksi ja välillä journalismiksi.'

Vanhat ihmiset ovat pelokkaita. Jos kirja ei ole hyllyssä se voi kadota.

Satun itse olemaan vanha, mutta en pelkää tuota. En myöskään pelkää että kirjat, kuvat ja musiikki katoavat kovalevyiltäni. Minulla on kamat poltettuna DVD:lle ja lisäksi kolme ulkoista kovalevyä (LaCie) à 120 - 500 Gb.

Jos ydinräjähdystä seuraava pulssi tuhoaa tavaran, siinä menee paperikin.

Eli ei minulla siis ole näitä uhittelevia ajatuksia vastaan muuta kuin tämä konfutselainen ajatus: kirjoja (tekstejä) on kohdeltava kunnioittavasti silloinkin kun ne eivät ansaitse kunnioitustas.

Ihan hyvä näppis.

28 kommenttia:

  1. Lacien 500 gigaseen taitaa mahtua tarvittaessa koko kaupunginkirjasto ja lukusali arkistoineen siihen päälle. Ajatella - kaupunginkirjasto povitaskussa, niin kuin lompsa.

    Jossain kohtaa menee raja: on kaunokirjallisuutta, jonka lukemisesta tahtoisin saada ja kirjoittaja ehkäpä antaa maksun.

    Sitä paitsi mainosten lukemisesta pitäisi maksaa lukijoillekin vähän. Hehän sen duunin tekee.

    VastaaPoista
  2. Tätä juuri en ymmärrä. Ensinnä; lukeminen EI ole helppoa. Sen ymmärtäminen on joskus vaikeampaa. Toisenna; tekijänoikeuslaki ei ole aivan noin helppoa ajatella edes.

    Ensinnä nautinto; ostin mökilleni 3200 kirjaa lisää entisten lisäksi. Rautatieasemaa vastapäätä oleva kissakirppis ne myi. 34 muovista muuttolaatikkoa täyttyi. Toisenna; nautinto oli kun pääsin luetteloimaan kirjat, ostamaan käytettyjä Lundia-hyllyjä ja JÄRJESTÄMÄÄN kirjoja. Ja lukemaan muistelmia, historiaa. Lukeminen oli vaikeaa kun kaikkea en ymmärtänyt ja tarvitsin netin avuksi ymmärtääkseni. Vessassa on kiva riidellä Koiviston ja Väyrysen "muistelmien" kanssa. Veneellä järvellä kirjan kanssa kalassa. Ukkostaa, ei sähköä.

    Natsit polttivat kirjoja, kuitenkin niitä myytiin ja ostettiin seuraavana päivänä. N:liitossa ei edes painettu, kopiot silti liikkuivat ja naapurimaista sai kaikkea. Vähän sama kuin naapuri polttaisi kirjastonsa ja kävisin lainaamassa kirjani naapurikunnasta. Ketä tuo pelottaa?

    Mihin se tekijänoikeus katoaisi? Täytyy Kirjailijankin elää ja saada vapaus tehdä tuotteelleen mitä haluaa, vaikka myydä se kustantajalle. Voin myös kustantaa itse. Miksi en saa testamentata kirjoittamaani kirjan oikeuksia lapsilleni? Keneltä se on pois. Minun tekstini. Eihän minun ole pakko antaa kirjaani kolhoosin yhteislaitumelle, sillä olen sen jo antanut lukuisille ihmisille ilmaiseksi luettavaksi lainausten ja kopiointien kautta.
    Kun kerran joku vihaa kustantajia, myös levy-sellaisia niin paljon, että haluaat kustantajaroviot, niin onko silloin kysytty mitä Kirjailija-säveltäjä ITSE haluaa? Ei varmasti ole. Heidänhän homman pitäisi kuulua ratkaista eikä lakimiesten

    VastaaPoista
  3. Ensinnäkin sä et oo ainoa vanhus!

    Ja mitä sitten?

    Ja mitä vitun näppiksiä....., mulla on kasa nurkassa!

    Faijalle vien kohta tonne hoitolaitokseen vanhanaikaisen kirjoituskoneen ja sitten sinne kasataan sitä varten jonkinlainen työpiste, että se voi edelleen kuvitella olevansa töissä!

    Tiedät itsekin varsin hyvin ettei se lukeminen ole sen helpompaa kuin tuo kirjoittaminenkaan, siis ymmärryksen tasolla!

    IBM:n pallokone oli vitun hyvä, heitin juuri roskikseen viisi tai kuusi kirjoituspäätä, kadutti kyllä, mutta ne meni jo!

    Ei se mitään nostalgiaa ole, kipupiste on täsmällinen ilmaus asiasta.

    No kirjaroviot nimenomaan NÄYTTÄVÄT kauheilta!

    1800-luku? Olisiko viimein ohi?

    Toivon mukaan siis!

    Me voidaan vastaisuudessakin turvautua toisiimme ja se on paljon se, vai mitä?

    Sä olet erityisen rakas, älä nyt sitä unohda! Teollisuus syöttää mitä syöttää, et sinä sitä kuitenkaan syö ja jos mulla joskus on tarpeeksi voimaa niin mä kutsun sut Kymijoelle pitkääsiimaa nostamaan.

    meillä tuolla böndellä se Mustaraamattu haudattiin pihalle yhteen tiettyyn kohtaan, se on tallella vieläkin, ei ne kirjat katoa, VAAN LUKIJAT!

    Viina täältä loppuu, ennen seuraavaa ydinräjähdystä ja tupakka! Eikö se jo riitä?

    Jos sinä dementoidut, niin ei ne kovalevyt sinua auta, joten älä niistä murehdi, näppäile vain ja sinkauta näitä sun tekstejäs tänne bittiavaruuteen, kyllä niitä joku lukee ja usko nyt ihmeessä VANHA MIES, susta pidetään ihan v - en sano - mutta paljon siis!

    Rakkain terveisin ahkera lukijasi!

    VastaaPoista
  4. Jos epäilee, että suomalainen johtajakoulutus olisi hukkaamassa RUK-perinteensä, kannatttaa pistäytyä jollakin tavallisella työmaalla kuuntelemassa suomalaisen työnjohtajan tai insinöörin käskytystä.

    Siellä se Lammio yhä seisoo kumpareen päällä ja "ryssät", virolaiset ja maalaiset saavat juosta.

    VastaaPoista
  5. Lähiomaiseni sanoi lukevansa mieluummin kirjoja kuin näyttöä, niin kauan kun ei voi pyyhkiä persettään bittivirtaan.

    Ymmärrän ajatuksen hyvin.

    Kirjan konkretiaa vasten voi tukeuta, tai siihen voi pyyhkiä perseensä.

    Minä olen tavaranrakastaja.

    Itse olin kustantamolla töissä seitsemän vuotta, vaimoni on ollut toistakymmentä, ja ennen yhteen menoa olimme kirjaan hurahtaneita molemmat. Kun muutimme tähän asuntoon 12 vuotta sitten, laskimme 72 kirjalaatikkoa. Sitten lopetimme laskemisen.

    VastaaPoista
  6. Siihen Lacien 500 gigaseen on syytä johdottaa ups-laite. On aika paljon kokemusta sähköpiikeistä ja johtuneista kahden Lacien totaalisesta sekoamisesta. Viissatanen on liian herkkä ulkopuolisille vaikutteille.

    Miksi minä tänne innostuin kirjoitamaan? Kohtako tulee oma blogi?

    Miten aasinsillan saisin Väyryseen? Ostamissani kirppiskirjoissa olivat kaikki Väyrysen ja Koiviston muistelot. Jäi vaivaamaan tuo inkerinmaalaisten asia yhdistettynä eiliseen uutiseen Presidentti Koiviston Karjalahankkeista. Herättää kovin suuresti epäilyksiä mitä oli sovittu ehkä salaisesti Politbyroon kanssa. Kuinka ihmeessä ihan noin vain ja mitään tietämättä inkerinmaalaiset saivat N:liitolta luvan lähteä suomeilemaan? Kai asiasta joitain neuvotteluja oli käyty ja sopimuksia tehty? Epäilyttää. Nyt näyttää asia selkenevän. Milloin toimittajahyeenat tähän asiaan tarttuvat?

    Sain entiseltä mieheltä, kansanedustajalta, laatikollisen julkisia asiapapereita, joita edustajille jaetaan. En enää ihmettele paperinkulutusta. Voisiko tämän lyhyemmin sanoa? Ei ainakaan eduskunnassa. Sielläkin lukeminen vähenee ja asiat hoidetaan tekstiviestein. Miksi se paperimäärä jaetaan kun kukaan ei lue.

    Edelleenkin ihmetyttää tämä tekijänoikeusbuumi, jossa muut haluavat päättää ja määrätä niistä asioista joihin asianosaiset eivät halua muiden puuttuvan. Miksi 010100100111000 voi muuttaa lakimiesten ajatuksen virran toiseksi.

    VastaaPoista
  7. Onko kukaan muuten onnistunut löytämään Macciin istuvaa näppäimistöä, jossa olisi edes kohtuullinen tuntuma? Tuo detalji on mielestäni pahin puute enimmiltä osin fiksussa tuotteessa.

    VastaaPoista
  8. Alatyylinen kielenkäyttö valtaa näköjään kommenttiosastoa. Voimasanoilla on oma osansa kielenkäyttöä, mutta shokeeraavuus "vittun" ja "perseen" osalta katosi jo aikoja sitten.

    Moukkia, mitä moukkia.

    Nuo IBM:n "peltinäppäimistöt"" ovat muuten ihan parhaita. Otin niitä talteen muutaman, jos vaikka nykyiset koti- ja työ-ibmmät sattuisivat hajoamaan. Taisin tehdä turhaa työtä. Eivät ne hajoa. Ainoa mikä uhkaa käyttöä on uusien tietsikoiden ps/2-liitännättömyys, mutta tuostakin selviää adapterilla.

    VastaaPoista
  9. Kirjalla on netin myötä vihdoinkin juuri se arvo mikä sille kuuluu. Eli mahdollisimman väliineellinen. Miettikää muuten kinkeri-Suomea ja aikaa jolloin kaikki painettu teksti oli kuin jumalan sanaa. Kun oli opittu lukemaan ei luetun ymmärtämisellä ollut merkitystä, lähdekriittisyydestä puhumattakkaan. Kaikki oli totta. Odotan muuten lisää filharmoniteetteja rohvessoorilta.

    VastaaPoista
  10. Ne IBM:n vanhat näppikset olivat todellakin parempia kuin nykyiset. Syy oli tekninen. Niissä oli näppäinten alla pienet jouset, joka teki näppäilystä lennokasta ja tunnokasta.

    VastaaPoista
  11. Näytöltä lukeminen on hankalaa silloin kun teksti on A4-koossa: Pitkät rivit ja monta päällekäin. Mutta ei A4:n lukeminen livenäkään ole miellyttävää.

    Tämän blogin lukeminen näytöltä käy oikein vaivattomasti jopa miellyttävästi.

    Kirjan lukeminen on helpompaa IRL kuin näytöltä saman kokoisena tekstinä.

    Aika paljon riippuu asettelusta. Ehkä enemmän kuin mediasta.

    VastaaPoista
  12. Jussi

    Se on siinä!

    *
    Mutta painotan vielä, että me älykkäät ja innovatiiviset hulttiot - kuten sinä ja minä - voimme kokoontua täällä Madame Van Der Steinin Shalongissa ihan Wapaashti.

    Eix se olekin ihan iiihanaa...vaikka aika typeriä äijiä täällä kyllä riittää - Phyi!

    En tarkoita nyt Petja Jäppistä, jota pidän Jumalasta seuraavana...

    ****

    Van Kemp

    Perustetaan uusi Kankkulan Kaivo!

    VastaaPoista
  13. Kaupunginkirjasto kannon nokkaan - siitä vaan, mutta ennen kuin kiinnitätte gerpsukännykän uuteen läppäriinne - OTTAKAA AUTOMAATTIpäivitykset pois päältä. Vistassa on vistusti päivittelemistä... kun kiintiön ylittävä mega voi maksaa esim 2 euroa, niin sata megaa on esim 200 euroa ja silleen. Että mielummin Kosania (joku tykkää nesteestä, toinen kaasusta).

    VastaaPoista
  14. "Siihen Lacien 500 gigaseen on syytä johdottaa ups-laite. On aika paljon kokemusta sähköpiikeistä ja johtuneista kahden Lacien totaalisesta sekoamisesta. Viissatanen on liian herkkä ulkopuolisille vaikutteille."

    Mitä tämä tarkoittaa suomeksi?

    Minullakin on nimittäin "500 giganen".

    VastaaPoista
  15. Ad Anonyymi:

    Sanoisin että puhe olisi jännitepiikeiltä suojautumiselta.

    LaCie ei ole vielä seonnut, mutta erilaista tavaraa on särkynyt etenkin ukkosella.

    VastaaPoista
  16. Ylijännitesuojaa vaikka Liperistä tilaten:
    http://www.tietoarmada.fi/product_catalog.php?c=121
    (ei ole mainos, löytyi vain helposti)

    VastaaPoista
  17. Jännitepiikeille:

    Rikoutuneista yli 300Gt:n kiintolevyistä noin 30 prosentissa on syynä sähkökatkos. Näytönohjainten hajoamisiin noin 40 prosentissa on syynä PÖLY. Paineilmalla putsaamaan kerran kuussa niin helpottaa.
    Onko käytössä maadoitettu vai maadoittamaton pistorasia, asia muuttuu. Jos lisänä on kytkentöjä audio-, video-, antenni- tai puhelinlaitteisiin on suojaus jumalten käsissä vaikka ylijännitesuojaa käytettäisiin. Nuo prosenttiluvut sain vuosi sitten haastattelemalla suomalaisten tietokonehuoltojen poikia.

    Osa myytävistä ylijännitesuojista on "lähes" toimimattomia, eli itsessään vaarallisia.

    VastaaPoista
  18. Löysin erään artikkelin pölystä ja sen aiheuttamista ongelmista:

    http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=9&news_id=200312559

    Juttu on jo 4 vuoden takaa, mutta ajankohtaisempi tänään kuin tuolloin. Vieläkin väitän että ulkoiset kiintolevyt on syytä laittaa UPS:n kautta kulkemaan. Ylijännitesuoja suojaa, muttei tarpeeksi varsinkin yli 300Gt:n kiintolevyjä.

    VastaaPoista
  19. "Jos lisänä on kytkentöjä audio-, video-, antenni- tai puhelinlaitteisiin on suojaus jumalten käsissä vaikka ylijännitesuojaa käytettäisiin."

    Näiden lukuisten laitteiden käyttäminen ilman tietotekniikan diplomi-insinöörin koulutusta tuntuu olevan yleensäkin kokonaan "jumalten käsissä". Minulla ei ole esim aavistustakaan siitä, mitä sana "jännitepiikki" tarkoittaa.

    Writing -lehdessä kerrottiin, että vaarallisinta on yhdistää ulkoinen muisti väärään johtoon (?), jolloin kaikki tiedot menevät siinä sekaisin, mutta voidaan toisinaan selvittää.

    Luin jostain englantilaisesta sanomalehdestä, että ainakin jotkut näistä ulkoisista muisteista ovat onneksi hyvin vankkarakenteisia. Toimittaja kokeili mainostetun tukevarakenteisen laitteen kestävyyttä lastensa kanssa pudottelemalla sitä lattiaan - ja se kesti. Minunkin ulkoinen muistini putosi kerran, mitä säikähdin kauheasti peläten, että nyt kaikki haihtui. Ei haihtunut.

    Lopuksi alkeellinen kysymys tästä aiheesta: Kun edessä on pöytälamppu, tulostin, tietokone, ulkoinen muisti ym, on paljon johtoja. Pitäisikö esim. ulkoisen muistin olla ikiomassa töpselissään vai voiko maadoitetussa jatkojohdossa olla useita laitteita samalla aikaa? Ja olisiko parasta yhdistää johdot ulkoiseen muistiin vain silloin, kun käyttää sitä ja pitää sitä muun ajan omassa eristäytyneessä ja pölyttömässä tilassaan?

    Minä olin tuo anonyymi, joka kysyin neuvoa viileänä aamuyönä, jolloin oli helpompaa tehdä töitä kuin keskipäivän helteessä.

    VastaaPoista
  20. Duoda, duoda, sen DVD:n suhteen en olisi niinkään varma.
    Jos tätä vauhtia eteenpäin mennään, niin ei aikaakaan kun voi kauhistus! Edes museosta ei enää löydy laitetta, joka niitä DVD:itä osaisi lukea.
    Olenpahan pahoillani.

    VastaaPoista
  21. Ad Anna Amnell et Alii:

    Kuulostaa että asiasi ovat kunnossa. Turvallisuustasoa on monenlaista. 500 Gb omassa maadoitetussa pistokkeessaan on hyvä. Minulla on jatkojohto, jossa on katkaisin, josta toisaalta tietokoneen, toisaalta levyn voi kääntää pois päältä.

    Pidän järkevänä, että ukkosella samalla kuin irrottaa television pistokkeen, irrottaa silti myös tietokonelaitteiden pistokkeen.

    Tähän tulee varmaan täsmennyksiä muilta lukijoilta, mutta salamanisku lähistöllä voi kokemukseni mukaan vaurioittaa laitteita, vaikka niistä olisi virta pois.

    Se on kiinnostava pohdinnan aihe, missä ajassa ja miten DVD:t turmeltuvat tai käyvät lukukelvottomiksi.

    En kanna huolta, sillä olen siirtänyt lerpuilta ja siitä edelleen tärkeän datan ja esim. vuoden 1992 tekstini ovat käytettävissä. Oikeastaan on yllättävää, että Word 2007 lukee wp:tä vuodelta 1992.

    Ja jälleen kerran: omat tekstit ja muun, muinkä todella haluaa varmistaa, on ehdottomasti tallennettava pdf-muodossa ja mielellään myös ascii:na.

    Tämä on vaatimukseni väitöskirjan tekijöille: myös ascii-kopio joka ilta.

    Käyttäjä itse on suurempi riski kuin tekniikka.

    Ja vielä: se ylimääräinen LaCie 250 Gb (ei virtajohtoa), on vietävä toiseen kiinteistöön, esimerkiksi työpaikalle.

    En käytä enää juurikaan backup-ohjelmia, jollainen on sisään rakennettuna myös Windows XP:ssä, vaan tallennan käsin sellaisenaan. Muisti on halpaa.

    Tässä kirjoitettu ei ole erikoisen viisasta tekstiä erittäin paljon kuvaa tai ääntä käsitteleville, vaan tekstin kirjoittajan kokemuksia.

    Kun minulla on näitä ammatteja, olen tehnyt sen mielestäni hyvän ratkaisun, että käytän Maciä yksityisiin ja salaisiin asioihin.

    Salaisuuteni ovat tietenkin tylsiä - verotukseeen liittyviä tai sellaista. Ei ole tullut edes sopimattomia ehdotuksia likoilta. Kun katsoo peiliin, arvaa syyn.

    VastaaPoista
  22. Minulla on 3*80gigaa.
    Koska kuva materiaali on runsaasti, se sitä tallennan sitten DVD-levyille.

    Eilen poltin Ihmiskunnan serveriltä kaikkineen, kuvineen ja kolmen vuoden posteineen levykkeelle. Melkein täysi CD.
    Samalla tallensin sitten kolme muutakin saittiani, mutta ne mahtuivat kaikki yhdelle levylle ja jäi vielä tilaa appiukon kirjalla.

    Tarkoitus olisi rakentaa yksi serveri etäkäyttöä varten, eränlaiseksi Raid-serveriksi, niin että se toimisi etälevynä kaikille muille toiminnoille.

    VastaaPoista
  23. Kiitos jälleen. Täytyy ottaa kaikki "askit" ym. selville.

    Petja, miten blogin tallennus tapahtuu niin, että kaikki on varmasti tallella?

    Voisit kertoa myös omassa blogissasi, jos asia on monimutkainen ja vaatii pitkän selostuksen.

    Eräs keino on tallentaa tärkeä teksti useampien luotettavien henkilöiden koneelle ainakin siihen asti, kunnes se on julkaistu.

    Tyttäreni, joka joutuu käyttämään vaativassa työssään tietotekniikkaa, sanoo, että eri tyyppisille levyille ym säilytetään niin tärkeitä asioita, että niillä olevat tiedot voidaan siirtää varmasti myöhemmin uusiin tallennuslaitteisiin.

    Siinä kehityksessä meidän yksityisten ihmistenkin tekstit ja kuvat ovat siirtyneet korpuista ja lerpuista nykyaikaan ja siirtyvät edelleen.

    VastaaPoista
  24. Enää en talleta koneelle mitään vaan irtokovoon, jonka varmistan.
    Hakemistorakenteen olen vakioinut.

    Hotmailiin on muuten tullut myspace. Siinä tiedot tallettetaan pitkin nettiä. Ei salamat häiritse ja microsoftin vakavaraisuus lienee siedettävä.

    VastaaPoista