26. elokuuta 2007

Huonokielisyyden opas

Tahdon antaa opastusta poliitikoille ja lehtimiehille, jotka haluavat oppia kirjoittamaan entistäkin huonommin.

Ensimmäinen harjoitustehtävä. Jossain kirjoitettiin kerran:

Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia. Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niin kuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niin kuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.

Stilisoi tämä ymmärrettävään muotoon!

Mallivastaus:

”Objektiivisesti ottaen menestys globaalissa kilpailutaloudessa ei ole välittömässä riippuvuussuhteessa synnynnäisiin ominaisuuksiin, ja loppupeleissä varallisuuden allokoiminen ei korolloi lineaarisesti yksilöllisten ominaisuuksien kanssa, koska aikajanalla kontingentit ilmiöt vaikuttavat merkittävästi toiminnan tulokseen siten ettei yksilö niinku kykene ennakoimaan riittävällä todennäköisyydellä tilanteen kehitystä lähimpien kvartaalien kuluessa, mikä vertautuu eläin- ja kasvikunnan biologisen eloonjäämistaistelun ilmiöihin, joissa ei-toivotut takaisinkytkennät eivät ole jäännöksettömästi eliminoitavissa.”

Tuomareille ns. malli (Kemppinen, Korkein oikeus jne., s. 401)

”A oli julkisesti väittänyt voivansa hajoittaa temppelin ja jälleen rakentaa sen kolmessa päivässä. A tuomittiin rangaistukseen tahallisesta jumalan pilkkaamisesta. Kysymys myös juutalaisten kuninkuudesta.

Ylimmäisten pappien Kaifaan ja tämän apen Hannaan syytteestä, kansanjoukkoa kuultuaan, maaherra oli, sikäli kuin vielä oli kysymys, lausunut, että Jeesus, jota myös nimitettiin Kristukseksi, oli, ilmoittamalla voivansa hävittää tässä kaupungissa olevan temppelirakennuksen kolmessa päivässä, sekä sen ohella aiheuttamalla yleisön keskuudessa sen käsityksen, että hän olisi juutalaisten kuningas, ja pitämällä yllä tätä erehdystä, syyllistynyt tahalliseen Jumalan pilkkaamiseen.

Jeesus ei ole käyttänyt hyväkseen hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen jutussa.

Maaherra on pääasian osalta lausunut, ettei hän ollut löytänyt yhtäkään syytä rangaistusvaatimuksen tueksi, pessyt kätensä ja tuominnut Jeesuksen menettämään henkensä kiduttamalla. Siihen asianhaaraan katsomatta, ettei muutoksenhaku ollut jutussa sallittu, maaherra oli, pääsiäisjuhlana tässä maakunnassa sovellettavassa armahdusmenettelyssä, vielä esittelyttänyt itselleen jutun kirjat ja katsonut, ettei ollut syytä muuttaa sitä lopputulosta, johon pääasiassa oli päädytty, joka ratkaisu jäi siten lainvoimaisena noudatettavaksi.”

= = =

Ulpianus (Dig. 1.10.) "Kuten Celsus määrittelee osuvasti, oikeus on hyvän ja kohtuullisen taidetta. Oikeus on vakaa ja horjahtamaton halu antaa kullekin, mikä hänen on. Oikeuden ohjenuorat ovat: elää kunniallisesti, varoa loukkaamasta toisia, antaa kullekin omansa. Oikeudentunto on tietoa jumalallisesta ja inhimillisestä, käsitys oikeasta ja väärästä."

(Iustitia est constans et perpetua voluntas ius suum cuique tribuendi. Iuris praecepta sunt haec: honeste vivere, alterum non laedere, suum cuique tribuere. Iuris prudentia est divinarum atque humanarum rerurum notitia, iusti atque iniusti scientia.)

(Ulpianus, k. 228)


13 kommenttia:

  1. Nimimerkki Saarnaaja on nimensä veroinen.

    VastaaPoista
  2. Matti Viikari sanoi muuten saman kuin Saarnaaja ja globaalitaloudellinen vastaajansa lyhyesti ja ytimekkäästi: "Ihmiset tekevät historiansa eivätkä kuitenkaan sitä tee."

    Ensi osa oli tietysti Karl Marxilta, mutta toisesta osasta kiistellään yhä.

    VastaaPoista
  3. Hah, ensimmäinen esimerkkihän on Orwellilta. Olen monesti miettinyt, olisiko essee "Politics and the English Language" mahdollista suomentaa. Nähtävästi olisi.

    VastaaPoista
  4. Ylpianuksen sanat kumpuavat siitä samasta läntisen ihmisen kyselevästä luonteesta mistä ns. pyhät tekstimmekin ovat nousseet.
    "Mistä tulen, kuka olen, minne menen". Eikä kummassakaan ole sen suurempaa pyhyyttä, kuin yleensä ihmisten aikaansaannoksissa.

    Jokainen voi kehittyä filosofiksi, mutta sitä ei haluta muille kerrottavan.

    "Yksilö - joukosta erottumatta paras": tuulipuku päälle ja Elantoon lankaa hakemaan ja sukkia parsimaan. He eivät todellakaan tee tietoisesti historiaansa.

    Kääntyykö historian pyörä sittenkin taaksepäin pinkeissä pöksyissä keikaroivan kuningasehdokkaan mukana?

    Heinäluoman ehdottamasta opposition ja hallituksen yhteistyöstä on vain pieni askel viralliseen yksipuoluejärjestelmään, a la Italia 1920-30 luvuilla.

    Tuulessa huojuvat australialaiset sirkuspelletkin vietiin osoittamaan eduskunnan arvovallan paikan.

    VastaaPoista
  5. Hei hyvä Jukka Kemppinen,

    Kiitos hienosta, erilaisia ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi!
    Uskonnolla näyttää olevan
    äidinkielensä ja niin myös
    juridiikalla. Molemmat ovat silläkin tavoin sui generis
    ja oma elämänmuotonsa.
    Iustiasta ja iustificatiostakin
    on molemmissa myös puhetta. Tulintahorisontti ratkaisee?

    Mutta onko niin, että tuomarin
    virka on kuitenkin enemmän tuomio-istuimissa iure humano eli järjestyksen takia ihmisten kehittämä kuin iure divino, jumalan asettama?
    Onko näin myös luterilaisen re-
    gimenttiopin mukaan, eipä kai.
    Kaikki poliitikot, virkamiehet toimivat (me opettajatkin) Jumalan mandaatilla.Hienoa olla Korkeimman kädessä, eikö niin.
    Muuten maailma ja "maallinen" laki ovat joka tapauksessa kontingentteja,(?=vai onko?) mutta Jumala on ei-kontingentti, välttämätön olio.

    Kiintoisa edellisestä erillinen kysymys on se, oliko Pontius Pilatus, neljännesruhtinas, jota maaherraksi myös kutsutaan, sankari
    ja antisankari. Saatettiinko juutalaiset roomalaisten provosoimina "halpaan" , osallistumaan Kristuksen vereen?
    Jeesushan oli juutalainen loppuun asti, vaikka jotkut tosissaan pitävät häntä ensimmäisenä merkittävä ateistina nimenomaan
    juutalaisesta kontekstista tarkastellen. Olihan Simon Pietarikin sen kannattaja, että
    ei pakanoille evankeliumia niinkään.

    Kiinnostavaa ja tärkeää kuulla, mitä Sinä ajattelet edes jostain näistä esittämistäni asioista.
    En luonnollisesti oletakaan mitään spesifiä kommentointia, mutta kuitenkin jotain muuta kuin vain
    "heittoa". Kuten Haluatte tietenkin;)


    Ystävällisesti Matti Taneli

    VastaaPoista
  6. Hei hyvä Jukka Kemppinen,


    Lisään vielä edelliseen viestiini tarkennuksen.
    Tarkoitin tietenkin, oliko
    Pilatus sankari VAI antisankari.
    Voi myös kysyä sitä,
    että, oliko Pilatus tietyssä
    mielessä sankari ja tietyssä
    toisessa mielessä antisankari.


    Ystävällisesti Matti Taneli

    VastaaPoista
  7. "Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta."


    Vaikeita käsitteitä kylläkin.

    Mutta Matti, jos ajatellaan luterilaisten oppikirjojen mukaan, että Jeesuksen maailmaan tulo oli Jumalallinen pelastussuunnitelma kadotuksiin joutuville; niin siten myös Pontius Pilatuksen asema oli iure divino.

    Ja samoin siten myös Juudaksen vuorosanat oli kirjoitettu Via Dolorosaan etukäteen. Mikä ainakin minussa herättää suuren säälin tunteen. Ecce homo! Mies joutui kavaltamaan Jumalan pojan.

    Säälin myös juutalaisia, koska Matteuksen kynästä lähtenyt ja raivoavan juutalaisväkijoukon pantu lause: "Ristiin naulitse! Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lasten lapsemme ylle! ,
    on karmea kaikkine jälkiseurauksineen.

    Jeesuksen juutalaisuuskin vaihtelee evakeliumien mukaan tuuliviirimäisesti.

    Matteuksessa laista ei katoa pieninkään piirto, vaikka taivas ja maa katoavat.

    Ja sitten Markuksessa (?) Jeesus heittää juutalaiset ruokasäädökset rennosti roskiin. Muistaakseni.

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia:

    Minustakin Juudas ja Pilatus ovat kertomuksen kiinnostavimmat hahmot.

    Vihje: Waltarin "Valtakunnan salaisuus" on kuin onkin mainio teos, vaikka joku (Homer Simpson?) on yrittänyt lyödä siihen näkymättömän leiman "Boring!". Sitä se ei ole. - Pilatus on keskeinen henkilö tässä kuvitelmassa.

    Juudaan kohtalo on vaikea käsittää: mieshän pantiin juoksemaan nyrkkiin.

    "Siis uumentes aueta anna sa, horna! Mies langeta katala, petollinen) (Klemetti - Matteus-passio).

    VastaaPoista
  9. Jos jumalaa on, se on paha.

    VastaaPoista
  10. Kemppinen kirjoitti: Juudaan kohtalo on vaikea käsittää: mieshän pantiin juoksemaan nyrkkiin."

    On aika luonnollista(sic!), että yliluonnollisen Jumalan pelastusteot ovat vaikeita käsittää. Muulla tuoteselosteella niitä ei pitäisi esitelläkään.

    On siis syytä todeta, ettei Jumalan vaikutuksen spektri varmastikaan typisty mekanistiseen ennaltamääräämiseen tai -johdattamiseen, vaan "kirjoitusten mukaan" voidaan ymmärtää paitsi evankeliumien kirjoittajien vimmaiseksi kirjalliseksi rautalankaamiseksi, myös vaikkapa viitattuihin "kirjoituksiin" sisältyväksi ennaltanäkemiseksi. En juoksuta ketään nyrkkiin, vaikka kuvailisin ennalta, millainen keskustelu syntyy soitosta numeroon 112; en valitse vastaajaa, saati releitä tai valokaapeleita, joita pitkin keskustelu sujuu jne.

    Tämä vain alkeellisena heittona siitä, miten naivistiseksi taivastelu helposti menee.

    VastaaPoista
  11. Tohtori Blind.

    Jumalan kanssa nyrkkeily on turhauttavaa Jaakobin painia; ja lisäksi mies/henki/Hän on aivan liian nopea väistämään.

    Eikä Jumala ole mikään matemaattinen yhtälö, joka on ihmisten ratkaistavissa. Myönnetään.

    Mutta kyllä kirkkoon mennessä voi ottaa sen maalaisjärjen mukaan.

    Ja tuo käsitteesi "Jumalan vaikutuksen spektri" on tyypillistä papin puhetta;sellaista akvarellimaalausta; kuten liturgia Jumala rakastaa maailmaa/Jumala rakastaa maailmaa; vaikka meidän omat havainnot ja kärsivien ihmisten (viimeksi Aasian tsunami) empiiriset kokemukset puhuvat melko lailla päinvastaista.

    Pelkään todella, että tuo Petja on oikeassa.

    VastaaPoista
  12. dr.blind

    Toit raikasta metafysiikkaa ruutuun!

    VastaaPoista
  13. Hei hyvät Jukka Kemppinen, Catulux,
    Dr. Blind, et al.,


    Kiitos kommnenteistasi, jotka
    asettivat kiintoisan pohdinnan
    Pilatuksen ja Juudaksen "roolin-
    otosta" tai pikemmin kaavusta,
    joka oli asetettu heidän päälleen.
    Jumalan omnipotenttius pitänee
    ottaa myös tässä huomioon.
    Tietenkin voi olla niin, että Jumalasta ja hänen kaikkivoipuudestaankaan ei voi oikein puhua, mutta toisaalta ihmisten tai ainakin papin täytyy yrittää.
    Voi myös olla niin, että kysyminen
    on tärkeämpää kuin vastaaminen.

    Miksi muuten Jumalan pitäisi osoittaa olemassaolonsa ja toimintansa relevanttisuus
    rationaalisin argumentein aukeavaksi? Jos se onkin käytännöllisen järjen postulaaatti.


    Ystävällisesti Matti Taneli

    VastaaPoista