24. toukokuuta 2007

Derkkula

DDR kuoli vitutukseen.

Asioista käytetään niin paljon turhan vaikeita nimityksiä. ”Kulutustavaroiden laatu” kuulostaa epäselvältä, kun puhe on vessapaperin saamisesta ja hehkulamppujen huonoudesta. Ne Länsi-Berliinin näyteikkunat vaikuttivat silti vähemmän kuin ajatus elämästä, joka olisi oikeasti järjestynyttä.

DDR oli kumminkin Preussin perillinen. Hitlerin valtakunta oli olemassa 12 vuotta ja täysi rähinä oli päällä vain Anschlussista 1938 kevääseen 1945.

Berliini oli Preussin pääkaupunki, ja kysymys oli jokseenkin viheliäisen ja vähän tunnetun Brandenburgin odottamattomasta noususta Saksan lukemattomien valtioiden keskeltä. Hohnezollernit olivat entisiä maantierosvoja ja ainakin kaksi viimeistä valtaistuinniekkaa vielä vallan yksinkertaista väkeä. Mutta siinä oli ollut roisto Bismarck kanslerina.

Saksan keisarikunta (1871) keksi itselleen menneisyyden Berliiniin. Vaihtoehtoja olisi ollut: Reininmaa (Köln), Hessen, Baden, Baijeri jne. Kemia teollisuus (värit, lääkkeet) oli Baijerissa ja metalli Reinin varrella. Sähkö syntyi Berliinin (Siemens, AEG). Maa oli täynnä hyvä pieniä yliopistoja, sellaisia kuin Göttingen, Heidelberg jne. Berliini hallitsi.

DDR:n suuri poika oli Hegel. Marx syntyi Preussin kansalaisena ja opiskeli Bonnissa ja Berliinissä. Kirjallisuus oli kuitenkin kotoisin muualta. Preussilainen Heine kirjoitti maanpaossa. Goethe oli kasvanut Frankfurtin vapaakaupungissa ja kukoisti Elsassissa ja Weimarissa, josta Schiller oli kotoisin.

DDR kaatoi Neuvostoliiton. Venäjällä ei ollut eikä ole kansalaisyhteiskuntaa eikä käsitystä edustuksellisuudesta eikä oikeuksista. Saksassa oli. Vain Saksa kykeni keksimään Stasin, joka ei todellakaan ollut sattumanvarainen terroriorganisaatio. Ordnung muss sein. Järjestys se olla pitää.

Poliitikot vannoivat DDR:n kuntoisuutta vielä viikkoa ennen muurin kaatumista. DDR oli joutunut väärään seuraan ja kukistui merkittävän vähän vastarintaa tehden, kun virikkeet olivat lähteneet liikkeelle perinteisesti hullusta Puolasta ja vanhastaan hyvin omituisesta Unkarista.

Selvittämätön asia on muun muassa Ranskan ja Ruotsin sitkeä ja kauan kestänyt reaalisosialismin puolustus. Mukana oli myös maolaisuutta, jonka kannattajien ei ehkä tee mieli lukea nyt ilmestyneitä, nähtävästi sangen uskottavia yhteenvetoja Maosta ja hänen toimistaan ja toiminnastaan. Selvitetty on se, että meillä Suomessa mm. Biermannin tapaus 1970-luvulla hoidettiin kaikin puolin virallisen DDR:n toivomusten mukaisesti.

Meillä kovin monesta ei tuntunut oudolta uskoa, että valtio (puolue) ei voi erehtyä ja joka sellaista luulee, on väärän tietoisuuden vallassa.

Saksalaisilla tietenkin oli ja on edelleen erikoinen taito sekoittaa toisiinsa laatu ja määrä.

Meillä on osittain tieteessä ja osittain taiteessa vielä vallassa sukupolvi, jonka henkinen kotimaa oli Derkkula. Muistan niitä keskusteluja. Peruskoulun, urheilun, yhteiskuntatieteen ja yhteisöllisyyden mallit oli noudettava sieltä ja sieltä ne saatiin. Jokin osa hullunkurisesta Ruotsin apinoinnistamme näkyy lainsäädännössä ja hallinnossa. Jokin osa siitä on DDR:stä apinoitua.

Rähmällään olo pitää paikkansa. Mutta harva oli rähmällään itään. Usea oli heittäytynyt pitkin pituuttaan Mekkaan päin. Ilmansuunta sattuu olemaan sama kuin Itä-Berliinin.

Olihan meillä viides kolonna. Kirkko piti yhteyksiä Itä-Saksaan, jonka kirkko oli henkisesti vahvempi kuin moni tietää. Mutta kovin monet omaksuivat valtio-uskonnon. Kun on valtion palveluksessa, ei tarvitse käyttää järkeä eikä omaatuntoa.

Sääli. Omatunto – huono omatunto – on arvokas osa kristillistä perintöämme. Länsi-Saksa ponnisteli tosissaan huonon omantunnon kanssa monta vuosikymmentä. Itä-Saksassa sanottiin, että minäs sille ihminen mahtaa.

Seurasin adjutantin väitöskirjan esittelyä ja jäin miettimään, että Kekkosen suuri puute oli huono Saksan tuntemus ja yleinen vastanmielisyys koko maata kohtaan. Molempia. Televisiossa sanottiin, että Kekkonen oli isänmaallinen mies. Mutta mikä oli hänen isänmaansa?


52 kommenttia:

  1. "Mutta mikä oli hänen isänmaansa?"

    Eikähän se ollut talousimperiumi. Sotilasliitoista ja sen ihannoinneista Kekkonen piti suomalaiset kaukana, muistammehan että kuuluista konsultoinneista 1960-luvun alussa innostuneita olivat juuri kenraalit. Nyt Nato-innostuneimmat taitavat olla vielä luutnantteja vai onko syöpä jo syvemmällä - ensimmäinen NATO-uhrihan tuli jo Afganistanista.

    Mutta taloudellinen integraatio länteen oli hänen ohjelmansa. Juuri sen perässä, sitä edelleen kehitellen olemme EU:ssa.

    Hyvä vai paha, ne kortit on vielä katsottava, sillä tästä internationalistisesta imperiumista me kaikki pidämme kiinni.

    Isänmaallisuus-argumentti on pahnanpohjakeskustelun tulosta. Kun niin moni sanoo, että ei ollut. Kekkosesta väitelleelle tv-toimittajalle se on sitä paitsi luonteva lähtökohta jutulle.

    Niin kuin poliittinen (ja poliitikkojen) juonittelu olisi kv-politiikassa ja sisäpolitiikan kaitsemisessa jokin uutuus tai suomalainen erikoisuus.

    Ylipäätänsä tämä suomalaisen erikoisuuden vaaliminen jaksaa hämmentää. Oliko Hrustsev lepsu vai suomalaiset (itävaltalaiset jne.) poliitikot neroja?

    Sinisilmäinen, yliavoin ja tyhmän rehellinen ei Moskovan neuvottelupöydässä pärjää.

    Kekkosen jätkäporukoista opittu rehvakkuus antoi ymmärtää tätä kaikkea, mutta takana oli peli, jonka panokset olivat välillä suuriakin. Siinä bluffataan ja korotetaan panoksia ja nostatetaan tuulta.

    Historiantutkijat unohtavat yhden puolen tästä pelistä: kaikki politiikan näyttävistä aloitteista eivät ole tarkoitettu toteutettavaksi, vaan pelin nappuloiksi.

    Päämäärät ovat tärkeitä, keinot aina välillä eivät. Sääntöjäkään tälle alalle ei ole onnistuttu kirjoittamaan, sillä juristit monimutkaistavat kaikki yksinkertaisetkin asiat, eikä tämä ole yksinkertaisille.

    Ilkka Kanerva on muuten aloittanut erittäin hyvin. Liekö oppinut jotain?

    VastaaPoista
  2. Ihan vaan pieni tarkennus. Kemian teollisuus, värit, kemikaalit, muovit, lääkkeet jne. eli Bayer, alkuaan muistaakseni IG Farben, perustettiin Reininmaalle, Ruhrin alueelle. Ja siellä Bayerin pääkonttori edelleen on, Leverkusenin 'pikkukaupungissa' Kölnin lähellä. Bayerin osavaltion isoja teollisuusjättejä ovat mm. Siemens ja BMW, järeää metallia siis.

    VastaaPoista
  3. Ad Anonymous:

    IG Farben perustettiin teollisuusyhteenliittymäksi 1920-luvulla inflaation jälkeen. Siinä on mukana mm. Badenista oleva BASF, Bayer, AGFA jne. Seikkaperäinen yhteenveto löytyy Alfred Chandlerin loisteliaasta kirjasta "Scale and Scope", jossa on hienosti mukana myös pankkien toiminta Saksan kartelleissa - Dresdener Bank oli yksi keskeisistä tekijöistä.

    Tärppi: William Manchesterin "Krupp Arms" on aivan lumoava tarina dynastiasta. Kirjoittaja on luullaksei lehtimies, ja sen huomaa. Ohimennen hän tulee kartoittaneeksi keisarikunnan teollisuuspolitiikankin. Saksassa mm. säädettiin erillinen perintökaari Kruppin suvun tarpeisiin. Ja onhan tämän Hitlerin aikaisen herran kohtalo ja nopea palauttaminen tehtäviinsä tarina sinänsä.

    VastaaPoista
  4. Ad Sedis:

    Olen viime aikoina pohtinut tätä tutkimuksen esiin nostamaa Kekkosen taistelua 1970-luvun lopulla yli-innostuneita Neuvostoliito lähettiläitä vastaan. Siinä taisi mennä yli laidan Jyränki ja taiteellinen nuoriso. Olen pohtinut, että suunnanmuutos oli dramaattinen, mutta se ei ole toistaiseksi samanlainen urbaanitarina kuin Prahan kevät 1968.

    Tutkimuskirjallisuudesta saa sen kuvan, että n. 1978 Neuvostoliitto heittäytyi todella hankalaksi ja että Kekkonen kumminkin onnistui.

    Ja olivat kai ne Ustinovin neuvottelutarjoukset hankalia nekin.

    Hyvä ettei P. Haavikko enää pahemmin kirjoita. Kuunnelma "Kekkonen talvisodan aikana" voisi olla karua kuultavaa.

    Hevosen suusta kuulemani mukaan kaikki Suomen anglofiilit istuivat Heikki Reenpää Sr:n olohuoneessa ennen sotia: E. Erkko, Ståhlberg, Ryti ja Kivimäki.

    VastaaPoista
  5. Itse olin lapsi, kun muuri murtui, enkä sitä edeltävästä ajasta paljoa muista. Uskoisin kuitenkin, että DDR:n ihailu on tietyssä mielessä ymmärrettävää: maa ei ollut Neuvostoliitto, vaan Saksa.

    Meillä on aina ihailtu Saksaa. Nykyinen ammattitutkinto - erityisammattitutkintojärjestelmämme on sieltä kotoisin. Saksalaisuuden paras puoli on aina ollut se, että saksalaiset eivät ole venäläisiä, ja ajattelevat yllättävän samalla tavoin kuin me. On siis selvää, että suomalainen kommunisti ihannoi saksalaista kommunismia mieluummin kuin venäläistä.

    Suuri osa Suomen lainsäädännöstä kopioitiin 1970-luvulla Ruotsista, niin myös peruskoulujärjestelmä. Vasemmistolle asiaa auttoi pitkälti se, että samanlaista järjestelmää käytettiin myös Itä-Saksassa. Mikäs siinä, se on hyvä järjestelmä. Joskus sokeakin kana löytää jyvän.

    Kekkosen isänmaa oli varmaankin Suomi. Minä uskoisin, että hän oli koko kautensa nuoruutensa linjoilla ja harjoitti "demokratian itsepuolustusta". On nimittäin niin, että jos Kekkonen olisi halunnut maastamme NL:n protektokraatin, meistä olisi sellainen tullut. Ihan epäitsenäinen ihminen ei olisi ottanut 1960-70-lukujen vaihteessa käyttöön alueellista puolustusjärjestelmää eikä kehittänyt Suomen puolustusta 1970-luvulla voimakkaasti. Nämä Kekkosen teot puhuvat voimakkaammin kuin pahojen ihmisten syytökset.

    VastaaPoista
  6. Tuosta anglofiliasta...
    On se metka tauti.
    Mulla on se ollut lapsesta asti, vaikka en osaa edes kieltä.
    Se johti sitten siihenkin, että poikani on käynyt koulunsa lontooksi.

    VastaaPoista
  7. Kemppiselle:
    William Manchester ei ollut niin-
    kään lehtimies vaan historioitsija.
    Otti osaa Tyynenmeren taisteluihin
    mm.Okinawalla (muistelmateos Good-
    bye darkness).Kirjoitti ehkä vähän
    liikaakin kohdettaan ihannoivat te-
    okset marsalkka MacArthurista ja
    Churchillistä.Toimi aika ajoin myös
    historian proffana jossain Uuden-
    Englannin yliopistossa,en muista
    missä.Jenkiksi sivistynyt.Tiesi ja ymmärsi myös Eurooppaa.
    Kirjoitti ja oli kovasti kiinnos-
    tunut vanhasta v-lijasta Henry
    Menckenistä.Miehestä,joka on tar-
    mokkaasti yritetty häivyttää ylei-
    sestä tietoisuudesta Jenkeissä.Ja
    syystäkin.Hän teki aivan liian
    tarkkoja ja pirullisia havaintoja
    maastaan.
    Toinen unohdettu luku USA:n viime
    vuosisadan historiassa on Filippii-
    nien miehitys ja sitä seurannut so-
    ta,jossa joidenkin tietojen mukaan
    kuoli 50000 henkeä.Jotkut puhuvat
    kahdestasadasta tuhannesta.Oleel-
    lista on tietysti,että filippiinoja
    lukuunottamatta ketään ei kiinnos-
    ta.Hei Spielberg! Milloin ajattelit
    tehdestä aiheesta leffan?
    Jos joku nyt luulee minun olevan
    jonkun sortin jenkkien vihaaja,
    niin luulee väärin.Asia on tasan
    päinvastoin.Sitä kurittaa kenestä
    tykkää.
    Kiitokset kirjavinkistä.Tästä
    Krupp-kirjasta en tiennytkään.

    VastaaPoista
  8. Hajanainen palaaminen ennakkomoderointikeskusteluun

    http://merten.kapsi.fi/?p=506#comments

    VastaaPoista
  9. Päivän mietelause:
    puritanismin määritelmä:
    ahdistava pelko siitä,että jol-
    lain saattaa jossain olla haus-
    kaa (Henry Mencken,1880-1956)


    Lisäksi vielä vanha neukkuvitsi:
    Radio Jerevanilta kysytään:"Miten
    määrittelette sanan katastrofi?"
    Radio Jerevan vastaa:"Emme vastaa
    kansantaloutta koskeviin kysymyk-
    siin."

    VastaaPoista
  10. "Niin, Sokrates, kunhan vääryys siis on riittävän suurimittaista, se on voimakkaampaa ja enemmän vapaan miehen ja hallitsijan arvon mukaista kuin oikeus. Ja niin kuin jo alussa sanoin, oikeudenmukaisuus on samaa kuin vahvemman etu, vääryys taas yhtä kuin kunkin oma etu ja hyöty.", Valtio 344c

    saksalainen oli jäänyt jumiin ranskalaiseen soittovessaan. Das Problem des Sokrates.
    Gymnopédies

    Allons, enfants de la patrie,
    le jour de gloire est arrivé !
    Contre nous de la tyrannie,
    l’étendard sanglant est levé,
    l’étendard sanglant est levé.
    Entendez-vous dans les campagnes
    mugir ces féroces soldats ?
    Ils viennent jusque dans vos bras,
    égorger vos fils, vos compagnes.

    Synopsis

    Roskisdyykkari kerää kaikenlaista jäteastioista

    tai

    vain tiettyjä asioita

    minkälainen kiekaisu kuvaa tilannetta parhaiten?

    Götterdämmerung

    Sir Georg Solti

    vai

    Hannu Taanila;

    "DDR oli Neuvostoliiton taloudellisen riiston ja poliittisen pakkovallan alla. Se tahtoi kuitenkin myös taistella osuudestaan ja omistusoikeudestaan Saksaan ja saksuuteen. Se tahtoi itsenäiseksi ja tunnustetuksi. Sen, köyhän ja riistetyn – ei tullut Marshall-apua vaan Moskova-apua! – piti koettaa kilpailla kaikella tapaa tuetun ja rikkaan Länsi-Saksan kanssa. "   

    VastaaPoista
  11. E. Erkko, Ståhlberg, Ryti ja Kivimäki.
    - Erkko uskoi sokeasti - sen osoittaa talvisota - Amerikkaan ja sen voimaan. Virhe. Kunnioituspongot Suomi-Amerikka -seuran aktiviteeteista 1943 lähtien.
    - Ryti ja Kivimäki lähtivät suihin suurimpiin Saksan matkaan täysin kritiikittä. [Okei, okei, kertokaa, missä se kritiikki sitten makaa. Kaikki on luettu, ei mitään missään]. Kunnioituspongoja? Lissabonin rauhantunnustelut 1943 Rytille, kun siitä saisi kunnon viitteet. Väistyminen paremman tieltä 1944. Länsilainojen hankinta sodan jälkeen, mikä luultavasti merkittävin syrjään väistymisen ohella. Kivimäelle ei luultavasti mistään yhtään mitään.
    - Oliko Ståhlbergilla kansainvälistä profiilia? Tunnustan ei-tietäväni.

    Mutta anglofiiliksihän Rolf Wittingiäkin väitetään... Minä kyllä uskon, että hän sai virkansa täydellisen saksan kielen hallinnan vuoksi. Hänen muistiinpanokirjansa pitäisi Kirkkonummen suunnalta kaivaa esiin.

    VastaaPoista
  12. Kiinnostava juttu, eikä tämä aihepiiri ihan nopeasti ole tyhjenemässä suomalaisten osalta. Kai kävitte katsomassa Stasista kertovaa mainiota elokuvaa "Toisten elämä"?

    Aiheeseen liittyen pitää vinkata kirjoitukseeni Agricolan uutis- ja keskustelufoorumilla, joka käsittelee Vilnan KGB taloon sijoitettua museota:

    Museo joka Suomesta puuttuu

    VastaaPoista
  13. Toistaiseksi elaboroimatta on "Ranskan - - sitkeä ja kauan kestänyt reaalisosialismin puolustus". Millä tavalla tuo porvarillisen oikeiston vallassa lyhyehköjä katkoksia lukuunottamatta koko sodanjälkeisen historiansa ollut, keskeinen Nato-maa oikein on puolustanut reaalisosialismia, vieläpä sitkeästi ja kauan, ja missä historian vaiheessa?

    VastaaPoista
  14. ad frank finatra

    Henry Mencken oli eräänlainen Amerikan Nietzsche.
    Hän myös käänsi N:eä ja kirjoitti tämän ajattelusta oman esittelynsä.

    Mencken kritisoi USA:laista elämänmuotoa yhtä piikikkäästi kuin Nietzsche aikanaan Preussia (nationalismia, antisemitismiä, kulttuurin banalisoitumista) ja ylipäätään saksalaisuutta.

    'Tämä laiska, juopotteleva mutta rosvoilunhaluinen heimo' kirjoitti Nietzsche esi-isistään.

    Ei siis ole mikään ihme, ettei Hitler ollut lukenut Nietzscheä juuri lainkaan.

    *
    Aforismi Menckeniltä ajankohtaiseen asianajajien ylikorvauskiistaan:

    'Lawyer - One who protects us from robbers by taking away the temptation.'

    VastaaPoista
  15. Kekkonen tunsi Saksan todella huonosti. Hänen väitöskirjansa nimi sattuu vain olemaan DAS KOMMUNALE WAHLRECHT NACH FINNISCHEN RECHT.

    VastaaPoista
  16. DDR on kyllä mysteeri. Kävin Berliinissä kerran siinä museossa, missä esitellään loikkaustapoja (kuumailmapalloa, sisälle istuttavia auton penkkejä...) ja vähän niistä automaattivartijoistakin. Järkyttävää. Historian suureksi kummajaisiksi jää muun ohella sosialismista se, että väkeä ei päästetty muuttamaan ulkomaille tai edes matkailemaan vaan. He livat aseistettujen vartijoiden ympäröimässä itäleirissä. Huh

    VastaaPoista
  17. Ad Sattuma:

    Mitä tarkoitat? Kekkkosen väitöskirja (1936) on nimeltään Kunnallinen vaalioikeus Suomen lain mukaan. Tunnen kirjan ja etenkin virallisen vastaväittäjä Tarjanteen aika kriittisen lausunnon.

    Mainitsemaasi saksankielistä teosta eivät tietokannat tunne enkä ole itse koskaan kuullutkaan.

    Kun ajatuskin - saksankielinen teos Suomen kunnallisesta äänioikeudesa - on absurdi, arvaisin että pilailet.

    VastaaPoista
  18. apropos

    Sehän olisi vänkää, että bloggerit tekisivät hypertekstiä, jossa sanoista voisi loikata toisen blogin samaa asiaa käsittelevään - kyseisen blogistin mielestä kiinnostavaan - juttuun.

    Kun me kaikki kovasti kirjoitamme luokittelematta kukin omaan lokeroomme, niin hyvää matskua jää näkemättä.

    Kemppinen tosin ansiokkaasti luokittelee - mutta miten saataisiin globaalia luokittelua ja toistojen poistoa nettitarjontaan...

    Ja koska tulee se TKK:ssa kehitelty tietokartta internetin sisältöä kuvaamaan - josta vois kilkata aihealueeseen ja lähemmä ja lähemmä vähän kuten google-earthissa. Analogia olisi siihen tapaan, että maa vastaisi jotain aihealuetta jne

    noh saattoi olla pöljä ajatus

    VastaaPoista
  19. Ad Frank Finatra:

    Totta. "A World lit by Fire" eli keskiajan kulttuurihistoria on myös mainittava.

    Manchester nimenomaan oli Baltimore Sunin kirjeenvaihtaja ja pitkän linjan lehtimies - ja historioitsija.

    Olen lukenut useimmat hänen kirjoistaan, erittäin suurella mieltymyksellä.

    Myönnän mielelläni, että hänen Churchill-kirjansa oli mielestäni mainio verrattuna jopa tieteellisesti paljon parempaan Sir Martin Gilbertin teokseen.

    Mutta Krupp on aarre. Jutteli siitä hiljan eräiden suomalaisten teollisuusmiesten kanssa, joilla oli omaa tietoa ja kokemusta firman - nykyisen Thyssenin - johtajista ja johdosta sotien jälkeen.

    Korvaamaton!

    VastaaPoista
  20. Gesamttitel: Suomalaisen lakimiesten Yhdistyksen Julkaisuja ; No 5
    Anmerkungen: ([Mit dt.] Zsfassg: Das kommunale Wahlrecht nach finn. Recht)

    VastaaPoista
  21. Ad Sedis:

    Provosoin.

    Ei minustakaa "isänmaallisuudella" ole oikein sijaa analyysissä ja olen usein korostanut mm. Rytin yhteydessä, ettei ihmisen toimintaa tule arvioida vain tuloksista käsin, koska tulos aina on osittain kontingentti.

    Sama Kekkosella. Mielestäni Paasikivi oli hiukan takapajuinen Staatsräson-pohdiskeluissaan verrattuna Kekkosen viime kädessä macchiavellistiseen tapaan yhdistää ajatus ja teko.

    VastaaPoista
  22. Ad Sedis II:

    Ståhlberg: Tarton rauha, jääkärikapinan kukistaminen, diplomaattisen käytännön luominen. Ryti toiminta Suomen Pankissa ja etenkin Talvisodan pääministerinä. Kivimäki: toiminta voimakkaan kasvun ja lujittumisen ajan pääministerinä 30-luvulla.

    Erkosta ei nyt valitettavasti tule mitään hyvää mieleen. Hän asui Reenpäiden talossa Hietalahdenrannassa ja tunki varmaan sisään siipimiehenä. Poliitikkona hän tietysti oli aikamoinen katastrofi.

    VastaaPoista
  23. Ajatushan ON teko, mutta tahdonalainen vasta sen jälkeen, kun on valinnut ajatusvirrasta jonkun mielensä etualalle. Ajatuksen julkaiseminen on ehkä vielä astetta tahdonalaisempi teko.

    VastaaPoista
  24. Ad Sampo Teikari:

    Ranska justifioi reaalisosialismia hyvin voimakkaasti intellektuelleilla, joilla oli koko maailman yleisö, Sartresta Althusseriin. Etenkin Sartre siunasi nimenomaisesti Neuvostoliiton sodan jälkeiset väkivallanteot ja maailman nuoriso nyökytteli.

    Sama 30-luvulla. Luultavasti vaikuttavimmat neuvostojärjstelmän apologiat julkaistiin Ranskassa ylivoimaisen kaunopuheisesti.

    Ei pidä unohtaa, että Godard oli kovakin kommuisti, että Yves Montand oli kommunisti jne. Vaikutus taiteiden kautta ei ole pieni asia.

    Huutavan ääni korvessa oli Raymond Aron, joka toistuvasti leimattiin oikeistolaiseksi tai fasistiksi, täysin perusteettomasti.

    Myös Marchaisän kommunistipuolue ja ammattiyhdistys GTE olivat tavattoman vahvoja ja vaikutusvaltaisia.

    Siten mainintasi oikeistojohtoisuudesta on mielestäni erittäin yksipuolinen. Ranskahan mm. kansallisti merkittävän osan raskasta teollisuutta sotien jälkeen ja omistaa edelleen ties mitä, esimerkiksi johtavan autotehtaan (PSA = Peugeot + Citroen).

    VastaaPoista
  25. Ad Tapio Onnela:

    En viitsi mainita nimiä, mutta mm. oikeus- ja yhteiskuntatieteiden metodissa derkkuversio marxilaisuudesta oli vuosikymmeniä vallassa. Samoin kirjallisuudentutkimuksessa (Lucacs ym.)

    Lallan Eriksson ja nykyinen vararehtori Thomas Wilhelmson tukeutuivat niin selkeästi DDR:n juridiikkaan, että asiasta mainitseminen ei voi olla sopimatonta.

    Mutta nimittä - silloin kun itse opiskelin ja olin nuori juristi, tiedekunnan parhaat tohtorit olivat rajusti vasemiistolaisia ja muutamat heistä kirjoittivat mm. Kekkosen "haastattelun" tuomareiden oikeistolaisuudesta jne.

    VastaaPoista
  26. Ad Anonyymi (mysteeristä):

    Kuen olen kertonut blogissani, olini kesän 1962 eli heti muurin rakentamisen jälkeen Länsi-Berliinissä ja kävin idässä.

    Minun ei ole aivan helppo unohtaa, että Berliinin muuri rakennettiin "sosialismin suojaksi" kapitalistien aggressiota vastaan.

    Tiedossa ei ole tapausta, että joku olisi yrittänyt loikata lännestä itään.

    Voin vakuuttaa, että "killing zone" muurin luona oli kauhistuttava kokemus. Muurihan rakennettiin niin äkkiä ja arvaamatta, että monet perheet jäivät eri puolille. Länsi-berliiniläinen ei saanut viisumia vierailla itävyöhykkeellä.

    VastaaPoista
  27. Tuosta saksalaisesta tittelistä jäi yksi sana pois "Zusammenfassung"
    eli tiivistelmä. Minulla on hämärä mielikuva, että Kekkonen teki väitöskirjatutkimusta Saksassa, joten hänellä on ainakin teoriassa ollut mahdollisuus saavuttaa perusteellinen Saksan tuntemus, tosin mitä se sitten oli 1930-luvulla, on kokonaan toinen kysymys.

    Ei tämä lauantaina huhtikuun 4 päivänä 1936 kello 12 tarkastettu noin pikaisesti katsottuna eroa teknillisesti vaikkapa Niklas Bruunin (tiukka taistolainen 1970-luvulla, nyt kapitalistinen IPR-professori) työoikeudellisesta väitöskirjasta. Kekkosen väitöskirjan kirjallisuusluettelon ensimmäisellä sivulla on mainittu noin 30 teosta, näistä noin 25 näyttäisi olevan saksalaiselta oikeusalueelta. Ainakin teoriassa Kekkonen on kahlannut syvällä saksalaisessa oikeusajattelussa.

    Millainen oikeustieteellisen väitöskirjan piti olla 1930-luvulla, 1970-luvulla tai nyt sitä minä en ala arpomaan. Nokian IT-juristin, Petri Kuoppamäen, väitöskirja oli ainakin käsittämätön tiiliskivi.

    Huipputasoinen väitöskirja voi olla sivumäärältään suppeampi kuin suomalainen oikeustieteellinen gradu.
    http://www.princeton.edu/mudd/news/faq/topics/Non-Cooperative_Games_Nash.pdf

    VastaaPoista
  28. Vaikka en olekaan (tai mistäs sitä tietää) vasemmistolainen, niin vasemmalle tunnustautuneet profeetat herättivät kyllä oikiksessa kiinnostavimmat keskustelut - nekin, joissa Marx Engels ja Jung eivät vilahtaneetkaan. Erään oikealle kallistuneen kv-oikeuden profeetan avoautoilut tennismailoineen eivät ihan jaksaneet innostaa. RKP:stähän ei tiedä milloin se on oikealla ja milloin vasemmalla, mutta Anderssonia oli ilo kuunnella. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta vei mennessään ainakin paikoitellen. Äidin porsaita oomme kutenkin kaikki, puoluekannasta riippumatta.

    VastaaPoista
  29. Onnittelut Kemppiselle!
    Yritin tänään tuoda esiin yhtä
    mielestäni merkittävää vaikuttajaa
    nimeltä Henry Mencken,jonka Rauno
    Rasanen muuten tunnistikin.
    Mutta tämä RAYMOND ARON...Koko
    sodanjälkeisen Ranskan älyllinen
    historia on kuta kuinkin tiivistet-
    tävissä kahteen nimeen:Sartre ja
    Aron. Henk. koht olen aina ollut
    Aronin kannalla.
    Ei ole häpeä olla Sartren leirissä
    mutta on häpeä olla tuntematta Aro-
    nia.Ja täällä Pohjan perillä juuri
    kukaan ei tunne Aronia.
    Juuri tästä syystä tahdon ojentaa
    päivän Papukaija-merkin Kemppisel-
    le,joka kertoi kommentissaan Aro-
    nista.

    VastaaPoista
  30. Sehän oli varsinainen propagandatemppu - kapitalistit koettavat hyökätä - siksi meidän on ammuttava teistä ne, jotka pyrkivät kapitalistien luo. Ja tämä meni läpi kymmeniä vuosia!

    Detskupomojen päässä ehkä pyöri paremminkin: täällä sossupuolella muuten on hommat vielä niin perseellään, ettei me tässä välivaiheessa voida päästää teitä paljastamaan kurjuutta muille. Sitä paitsi me tarvitsemme teidän työvoimaamme Datshojen rakentamiseen - että älkää nyt helkkarissa ainakaan kaikki lähtekö. (olisin varmaan päässyt näistä ajatuksista vankileirien saaristoon, jos olisin syntynyt väärällä puolella rajaa)

    VastaaPoista
  31. Rauno Rasaselle:
    Suuret kiitokset!
    On nimittäin erittäin miellyttävää
    ja helpottavaa saada tietää,että
    joku muukin tuntee Menckenin.
    Mainitsit Nietzschen M:n esikuva-
    na.Correct.Toinen tärkeä vaikuttaja
    oli varmaan Mark Twain.
    USA:ssa Mencken on unohdettu mel-
    kein kokonaan ja Twainista muiste-
    taan vain harmittomimmat jutut.
    terv. f.f.

    VastaaPoista
  32. Kekkosen aika todellisesti alkoi jo 1944-45, jolloin hän oikeusministerinä polkaisi käyntiin sotasyyllisyysnäytelmän.

    Tällä juristin teolla, mikä ei olisi onnistunut hädin tukin lukutaitoiselta korpikommunistilta ja mitä ei välirauhansopimus vaatinut, hän lunasti CCCP:n "luottamuksen" ja pani poliittiset kilpaijansa koipussiin.

    Mikä oli hänen isänmaansa - turhan dramaattinen kärjistys, vaikka mielelläni hänet käristäisin alimmassa ryssän helvetissä.

    On vain niin, että suomalaiset voidaan kautta kansamme historian jakaa suhteessa venäjään vanha/myöntyväisyyssuomalaisiin ja nuor/periksiantamattomiin suomalaisiin.

    Ei tarvinne selittää kumpaan Kekkonen kuului:)

    VastaaPoista
  33. ad pj

    pärkkele - joka ilta toljaat telkusta anglosoperrusta tekstitettynä. it (se) is (on) easy (helppoa). Mars Lontooseen parin kuukauden kielikylpyyn vaikka tuhannen kapakan kautta ja ihan siihen viimeiseen viskibaariin - niin vot. Voit vaihtaa blogisi kielen romaaniseen.

    Ystävällisesti

    VastaaPoista
  34. ad anonyymi

    "TKK:ssa kehitelty tietokartta": Viittaat mahdollisesti johonkin SOM-viritykseen? Aiheesta lisää:

    VastaaPoista
  35. Maosta Maoon

    En koskaan unohda kasvoja - mutta teidän kohdallanne olisin valmis tekemään poikkeuksen. Groucho Marx

    Pitäisi tietenkin pystyä provosoitumaan,kun kerran provosoidaan. Kesti vain niin kauan päästä tuolta lattialta ylös ja tuolikin kaatui.

    Godard oli sekopää
    mutta sanoisin
    että
    Viimeiseen hengenvetoon oli melkein yhtä hyvä kuin 400 kepposta.
    tosin kun viimeksi näin ne 400 kepposta, niin alkoi itkettämään loppua kohden, enkä lainkaan pitänyt tunteesta.
    itkeskelen mieluummin yksinäni.
    siinä mielessä mieluummin Anna Karinaa Laittomissa
    mutta se siitä

    tosin pidin siitä
    kun Godard
    lainasi kerran
    Fenelonia

    ja sanoi
    että
    kaipaa niin tuttua ylevyyttä että jokainen uskoo helposti että olisi itse sen vaivatta löytänyt, vaikka vain harvat pystyvät sen löytämään.

    tosiaankin
    Liian suuri loistokkuus vaivaa


    pidin myös siitä kun Godard sanoi
    että jos
    amerikkalaisesta elokuvasta pitäisi löytää liiallista mieltymystä kuolemaan,niin hän etsisi sitä lähinnä pelosta lepoa kohtaan.

    ja että elokuvissa
    on mieluummin elettävä kuin kestettävä
    ei hyödytä mitään
    jos tappaa
    tunteensa elääkseen vanhaksi.

    mutta kyllä minä pidin Fernandelista todella paljon
    ja pidän edelleen.

    mulla on iPodissa Bella ciao

    Yves Montandin esittämänä italiaksi

    Una mattina mi son svegliato,
    o bella, ciao! bella, ciao! bella, ciao, ciao, ciao!
    Una mattina mi son svegliato
    ed ho trovato l'invasor.
    O partigiano, portami via,
    o bella, ciao! bella, ciao! bella, ciao, ciao, ciao!
    O partigiano, portami via,
    ché mi sento di morir.
    E se io muoio da partigiano,
    o bella, ciao! bella, ciao! bella, ciao, ciao, ciao!
    E se io muoio da partigiano,
    tu mi devi seppellir.
    E seppellire lassù in montagna,
    o bella, ciao! bella, ciao! bella, ciao, ciao, ciao!
    E seppellire lassù in montagna
    sotto l'ombra di un bel fior.
    E le genti che passeranno
    o bella, ciao! bella, ciao! bella, ciao, ciao, ciao!
    E le genti che passeranno
    Mi diranno «Che bel fior!»
    «È questo il fiore del partigiano»,
    o bella, ciao! bella, ciao! bella, ciao, ciao, ciao!
    «È questo il fiore del partigiano
    morto per la libertà!»

    Montandhan oli italialainen Ivo Livi Toscanasta.

    muistan kun joskus laulettiin Bella ciaota Vietnam mielenosoituksissa

    olen samaa mieltä kuin Bellow,että ihmisen sielu on amfibinen.

    olin kerran Ranskassa yhdessäkin paikassa pari vuotta sen jälkeen kun tuo
    Francisco Paulino Hermenegildo Teódulo Franco Bahamonde Salgado Pardo
    eli tuttavallisemmin
    Francisco Franco

    oli kuollut

    lauleskeltiin yöllä Bella ciaota ja syötiin homejuustoa
    lähdin siitä sitten Espanjan puolelle ja jouduinkin melkein heti
    sotilaiden pidättämäksi.
    eivät olleet aikaisemmin nähneet Suomen passia ja se episodi
    kesti koko yön

    vuorilla

    enpä nyt siitä enempää
    mutta sen muistan kun lähdin myöhemmin
    Biarritziin ja mentiin autolla vuorien yli
    aikamoisella haipakalla sumussa
    niin auton ämyreissä soi
    Tchaikovskyn 1812

    mutta kuten sanoit
    Ranska ei ihan oikeistolainen paikka ole

    hämäryys kunnianhimon kohteena

    ja sitten siitä provokaatiosta

    Isänmaa

    Metsät huokaa tuolla,
    huurupilvet suolla,
    rannat jäissä rahajaa,
    korret, kaislat kahajaa:
    Isänmaa, Isänmaa.
    Mutta huuto suista,
    melu leukaluista
    kohoo, ihmispauhu,
    suitsutusten sauhu:
    Isänmaa, Isänmaa!
    Tikka takoo puuta,
    hukka ulvoo kuuta,
    päivän kehrä sammuu,
    naudat yössä ammuu.
    Isänmaa, Isänmaa.
    Täällä hyvin voivat,
    maata parturoivat
    rahakkaat, te älkää
    niille jotka nälkää
    näkee, siitä suuttuko,
    käsiks heihin puuttuko,
    jos ei teidän lailla
    huuda teillä, mailla:
    Isänmaa, Isänmaa.
    Sillä heille tuolla
    ovat huurut suolla,
    rannat jäissä rahajavat,
    korret, kaislat kahajavat
    Isänmaa, Isänmaa.

    (Arvo Turtiainen)

    VastaaPoista
  36. Mutta eikös Suomesta ole joskus loikattu itään samoin kuin Kanadasta ja Yhdysvalloista. Neuvostoliiton suorittama värväystoiminta kohdistui ammattitaitoiseen työvoimaan. Ovi taisi olla auki vain yhteen suuntaan.

    reservinluutnantti Vilho Pentikäinenkin loikkasi Neuvostoliittoon lokakuussa 1933 mukanaan tiedot Suomi-konepistoolista.

    Ilmari Nikodemus Kankainen. Syntynyt 15.1.1907 Laukaa. Loikannut Neuvostoliittoon ja ammuttu siellä v. 1938 Neuvostoliiton "kansanvihollisena".

    Mutta toisen maailmansodan jälkeen ei kai loikattu?

    VastaaPoista
  37. Ad Omnia:

    A propos Raymond Aron - "Opium for intellectuals" tuli siis aikoinaan englanniksi. Alkuteos on 1955 +- 2 v.

    Kirjassa on jokseenkin kaikki silloiset ja tulevat isot puheenaiheet.

    Ajattelin ottaa sen yhdeksi T. Harakan televisioon kysymistä kirjosita, jotka "muuttivat maailmaa". Toinen olisi Camus'n "Kapinoiva ihminen" (L'homme revoltée).

    VastaaPoista
  38. Ad Anonyymi:

    Tämä "TKK:n tietokartta" on käsitteellien mahdollisuus. Semanttisissa ontologioissakin on niin paljon tekemistä ettei kukaan usko. Edes bayes-verkko ei tuo esiin kuin sanojen proksimiteettia.

    Itse ajatus blogien ketjuttamisesta on täysin mahdollinen jo nyt - mash.

    VastaaPoista
  39. Jukka
    "Tutkimuskirjallisuudesta saa sen kuvan, että n. 1978 Neuvostoliitto heittäytyi todella hankalaksi"
    Tästä tuli mieleen puolustusvoimien ja sotilasläänien hälytysharjoitukset. Mahtaakohan olla tilastoja, joissa näkyisi jokin piikki 70-luvun lopussa? Noihin aikoihin myös oma ulkopoliittinen käsityskykyni avartui eräänä kesäisenä yönä vartiopäällikön apulaisena: Tämä entinen rajaupseeri kertoili yön aikana sangen mielenkiintoisia juttuja "ystävällisen naapurimme" tavoista testata rajojemme valvontaa. Oli se outoa vaikenemisen aikaa näin jälkeenpäin ajateltuna.

    VastaaPoista
  40. On muuten mukava turista kanssanne.
    Aika harvassa tällaiset kaiken sulattavat keskustelut.

    Kiittäen

    VastaaPoista
  41. SOM: Vielä kertauksen vuoksi Honkela ym. blogi: Cognitive Systems, http://cogsys.blogspot.com/
    (linkki oli lipsahtanut edellisessä kommentissani päivämäärään, joten se saattaa jäädä satunnaiselta lukijalta huomaamatta)

    VastaaPoista
  42. Nettikeskustelussa on hienoa mm, että kaikelle löytyy tilaa ilman, että vie toisilta suun vuoron. Tarinan voi ottaa sillä painoarvolla kuin hyväksi havaitsee ja maistella myöhemminkin. Kahvipöydässä tai lasin äärellä onnistuu harvoin varsinkaan isommalla joukolla.

    VastaaPoista
  43. No jaaha. Arvelin kyllä, että jostakin tällaisesta saattaisi olla kysymys.

    Ailahtelevaisena miehenä Sartre ehti elämänsä aikana olla Neuvostoliitosta niin montaa eri mieltä ja niin vaikeaselkoisin sanankääntein, että sen selvittämiseksi tarvittaisiin erillinen monografia. Neuvostoliitolla taas ei käytännössä missään vaiheessa ollut mitään erityisen hyvää sanottavaa hänestä.

    Aronin ohella Ranskassa oli monia muita merkittäviä voimakkaan neuvostovastaisia intellektuelleja, kuten François Mauriac, Jean-François Revel, André Gide, Denis de Rougemont, André Malraux, Jacques Maritain ja monet muut. Useat akateemikkotasoisia ja kaikki medioissa hyvin esillä olleita. Ranskan merkittävimpiä kulttuurilehtiä oli CIA:n kylmää sotaa kulttuurin rintamalla käymään perustama Preuves, brittien Encounterin paikallinen vastine.

    Mitään "ammattiyhdistys GTE:tä" ei ole olemassakaan, ainakaan Ranskassa. Oletan, että kyseessä on CGT eli Ranskan SAK. Sillä en tiedä olleen juurikaan merkittäviä ulkopoliittisia kannanottoja, vaan se on jättänyt ne kommunistiselle puolueelle.

    Nimenomaan mainitun Georges Marchais'n puheenjohtajakaudella kyseinen puolue nosti profiiliaan edustamalla Kremlin tiukasta komennosta irtautunutta ns. eurokommunismia - jopa niin keskeisesti, että koko termi kehitettiin kuvaamaan osittain sitä.

    Ja kyllä, Ranska kansallisti raskasta teollisuutta sotien jälkeen, mutta se ei ollut mitään reaalisosialismin matkimista vaan tuolloin kautta Länsi-Euroopan noudatettua keynesiläistä talouspolitiikkaa, jolla pyrittiin päinvastoin pelastamaan kapitalismi, jotta se ei ajautuisi toista kertaa 30-luvun kaltaiseen syvään kriisiin ja romahtaisi korvautuen näin reaalisosialismilla.

    Camus ei missään vaiheessa kirjoittanut teosta nimeltä "Kapinoiva naisihminen" (kuten "L'homme révoltée" kääntyisi).

    Näin minä olen nämä samat asiat nähnyt, ja niin ne normaalissa historiankirjoituksessa tietääkseni esitetään.

    VastaaPoista
  44. ad ar

    muistan nähneeni kartan, jossa oli sanoja, kun kilkkasi jotain, zoomattiin siihen ja saatiin lisää sanoja näkyviin. se vois liittyä tohon - mut en nyt löydä sitä sivua, minkä joskus näin. Olisko vuosi kaksi sitten. Kuuma aihe silloin.

    VastaaPoista
  45. Vielä 1990-luvun lopulla muistelisin erään sallalaisen miehen loikanneen Venäjälle. Mies hiihti Venäjän puolelle ja anoi poliittista turvapaikkaa.

    Perinne loikkareiden palauttamisesta toimi myös toisinpäin: miestä palloteltiin Venäjällä pari viikkoa, minkä jälkeen hänet palautettiin Suomeen. Suomessa miestä syytettiin luvattomasta rajanylityksestä, mutta hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen ymmärrystä vailla olevana.

    Koska tällainen tuomio yleensä merkitsee, että syytetty on jo passitettu suljettuun hoitoon mielisairaalaan, lopputulos oli olennaisesti sama kuin jos olisi loikannut 1980-luvulla Venäjältä Suomeen: palautus ja kotimaassa mielisairaalaan. :-)

    VastaaPoista
  46. Taisto Huuskonen loikkasi itään vielä sodan jälkeen. Ei ollut kovin hyvä idea.

    VastaaPoista
  47. Esimerkiksi : sivulta löytyy SOM-karttoja.

    VastaaPoista
  48. Hyvä Jussi!

    Päivitetty versio J Leskisen runosta (nimeä en nyt muista, en edes kokoelmaa), jossa jokainen sana oli alaviitoitettu johonkin toiseen runoon tai lauluun.

    Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  49. Toi tavaton hyperlinkkaus Jussin kohdalla johtuu siitä, että AR on osannut tehdä kunnon hakin tai JK on ottanut vahingossa jonkun väkäsen pois. AR:n kommentin päiväyksestä alkaen linkki jatkuu jussin puheenvuoron yli seuraavan anonyymin nimeen.

    VastaaPoista
  50. ad AR

    Object not found!

    sul on joku kikka kolmonen noissa, kun saat linkin yltämään tohon viestisi päiväykseen. Mä en osaa :(

    Eksoottista oli joskus, kun tenavat oppivat laittamaan värejä viestien ja nimmareidensa kirjaimiin mm. peleissä (NOVA logicin suihkareissa). Ei onnistu tässä (Tag is not allowed)

    VastaaPoista
  51. ad anonyymit 50 ja 51
    Joo, nähtävästi ekasta kommentiistani on kadonnut "kulma kauttaviiva a kulma" (en uskalla laittaa oikeaa merkkausta tähän kommenttiin ettei mene lisää solmuun). Mut ei hätiä mitiä, Websomin osoitteesta puuttunee vain viimeinen kauttaviiva, näyttää olevan nirso eikä kelpuuta osoitetta ilman sitä. Eli kaikki seuraava mukaan, niin vot:
    http://websom.hut.fi/websom/
    Muistakaa siis tuo viimeinenkin kauttaviiva. Nuo 90-luvun SOM-kartat ja demot ovat oikein hauskoja.

    VastaaPoista