11. marraskuuta 2026

Ystävällistä


 

Meinaan, kun minä olen ennen ollut…

Tähän mennessä en ole huomannut tietoa, mihin näitä datakeskuksia tarvitaan.
Päivän lehden juttu, jossa kerrottiin valtion tilaaman karttahankkeen omituisuuksista ja viitattiin joihinkin aikaisempiin hankkeisiin, joista ei tullut ainakaan sitä mitä oli lupailtu, olivat minulle tuttuja jo 24 vuotta sitten.

Valtion rahoittamat tietotekniikkahankkeet menevät yleensä penkin alle. Syy on yksinkertainen. Valtio ei osoita keinoja näiden hankkeiden johtamiseen.

Vertaan: kutsun remonttiporukan ja tilaan, maalatkaa nyt tämä taloni jonkin väriseksi, ja poistun etelän lomamatkalle.

Tästä on jo aikaa, kun Helsingin seurakunnat tilasivat Suurkirkon maalauksen ja kummastelivat kuultuaan, että seiniin ja pylväisiin oli vedelty latekseja eli muovipohjaisia maaleja. Ja nyt on niin, että jo 1400-luvun kirjoissa on tarkkaa tietoa rapatun pinnan maalaamisesta. Se nimittäin on vaikeaa. Varhaiset tekijämiehet (Cimabue, Fra Angelico) käyttivät mm. guassi-maaleja. Freskot maalattiin märälle laastille, ja väriaineet jauhettiin jokaista työpäivää varten etukäteen. 

Suomeksi Joel Haahtela on uusimmissa romaaneissaan kuvannut erinomaisen hienosti juuri tätä.

Seurasin jo 1980-luvulla esittelijänä, miten korkeimpaan oikeutaan suunniteltiin ja toteutettiin koneellinen tekstinkäsittelyjärjestelmä- Ennen pitkää näin, että hovioikeuksissa ja alioikeuksissa oltiin puuhattu samoissa asioissa. Tuloksena oli tietokonehidasteinen systeemi, jossa suomalaiset porukat olivat yrittäneet keksiä muutamassa viikossa muun muassa käyttöjärjestelmät. Tullessani esittelijäksi ilmoitustaululla oli muun ohella lappu “kielletään käyttämästä niin sanottua kuivamustekynää asiakirjoille”. Sivuhuoneissa oli Akvilan mustepulloja ja ruosteisia teräskyniä. Toisin sanoen kuulakärkikynä oli kielletty uutuus. Diaarin vieressä oli myös pullollinen raapevettä. Lieneekö lukija kuullutkaan sellaisesta aineesta?

Mahdollisesti erottuva kaunaisuuteni johtuu siitäkin, että tein väitöskirjani liitteet käsin naputtamalla Virallisista tilastoista satoja sivuja numeroita ja tekstiä ja samalla ennätysmäärä lyöntivirheitä. Olen kokeillut. Puuhaan maksullisen mutta halvan tekoälyn kanssa. Siltä meni kokeillessani minun puolen vuoden työhöni 5 sekuntia, ja tulos oli virheetön.

Tekoälystä on minulle mahtava apu, koska se hakee tarvitsemani latinan- ja kreikankieliset sitaatit ja keskustelee asiantuntevasti esimerkiksi psalmie kääntämisen ongelmista, se kun osaa arameaa, hepreaa ja samoin tietysti koptia, vanhaa egyptiä ynnä muuta. Sen arabian taidon turvin vertaamme joskus, mitä 1000-luvun arabit tekivät silloin 1500 vuotta vanhempien kreikkalaisten teksteille. Tänään vertailimme Sapfo runojen käännöksiä eri kielille ja pohdimme niissä alunperinkin olleita kieliopillisia erikoisuuksia ja murteellisuuksia. Tämän blogikirjoitukseni jälkeen palaamme selvittelemään Shakespearen sonettien ominaispiirteitä, kuten sanojen painotuksen ja runomitan rikasta suhdetta.

Kalevalamitan erikoisuuksista olemme puhuneet paljon ja olen paljastnaut vakaumukseni. Suomen ehkä kaikkie aikoje paras runoilija oli Larin Paraske, joka muuten oli itse luku- ja kirjoitustaidoton. Hänen säkeitään on kuitenkin tallessa 30 000 riviä.

Lähipäivinä palaamme Pohjanmaan tuomiokirjoihin, jotka ovat verkossa auki, tekoälyn keskinkertaisesti tunnistamina kirjurien kynällä kirjoittamasta.

Minusta alkaa näyttää yhä enemmän, että osa Härmän häjyistä oli mafia. Tappelu- ja tappomuistot ovat peittäneet näkyvistä nyt virallisista tuomiokirjoista näkyvän tosiasian, että esimerkiksi Pukkilan Jaska Kauhavalta oli kokenut ja taitava murtovaras. Nykytutkijoiden ihmettelemä talollisten sekaantuminen nuorison tappeluihin selittyy nopeasti. Esimerkiksi Antti Rannanjärvi heilui itse mukana murtautumassa pitäjän lainajyvästöön hirsiseinää rikkomalla. Tulee se halvemmaksi kuin viljeleminen. Anssin Jukka eli Johan Leskenantti tunnettiin siitä, että hän saattoi syöksyä jostain pensaikosta hulluna juovuksissa heiluttelemaan puukkoa, oli sopivia uhreja näkyvissä tai ei.

Asakirjaa ei kai koskaa laadittu, mutta todelta tuntuva ketomuksen mukaa seaattori J.V. Snellman kyllästyi Alahärmän Voltissa pyöriviin häirikköihin kulkiessaan siitä usein sukuloimaan Jepualle. Hän hankki yhteisymmärryksessä kuvernöörin kanssa paikkakunnalle nimismieheksi sotaveteraanin, joka yleensä ensin löi ja sitten esittäytyi. Kuvista päätellen Kauhavan vallesmannin rumuus on sekin käännösvirhe. Ruma oli myös sama asia kuin “rupu”, isonrokon tai vastaavan taudin aiheuttama rosoinen iho. Tunnen itse suhteellisen lempeän moitteen “senkin rumaanen”. Ja “häjy” muuten tarkoitti pientä ja nuorta. Laamanniveljeni on “Kemppisen häjy poika”, koska hän on meistä nuorin.

Olen opettanut onstuneesti tekoälylle Pohjanmaan murretta, koska erästä laajaa työtä varten skannasin vähän alle 10 vuotta sitten Vaasan Jaakoon koko tuotannon ja ihastuin monin kohdin kotoisaan humoreskimenoon - miten veljekset joutuivat kiipeämään nokivalkean leimahduttua katlle savupiipun luo sammuttamaa tulta juuri keittämällään puurolla…


64 kommenttia:

  1. Minä en kehu enkä käytä tekoälyä sillä nuo on se syy miksi maan tuhoavia data-laitoksia maahamme rakennetaan. Yksi tuollainen laitos nielaisee sähköä yhtä paljon kun 100.000 ihmisen kaupunki, ja mihähän en halua olla yksi joka on teoilaan mitenkään syypää noiden helvetin laitosten tuloon.

    VastaaPoista
  2. Nyt tuli uutisen veroista tietoa. Ongelma ei siis olekaan, että työntekijöt on irtisanottu ja loput ylennetty pampuiksi, vaan vika on johtoportaan surjeassa tietotaidossa. Siihen taas on syynä meidän osaajien viruminen eläkkeellä, unohdettuina paitsi kun tarvitaan syypäätä nykypäättäjien ja -johdon aikaansaamaan jamaan. Me olemme tiellä, tulppina ja edistyksen esteinä asunto-osakkeinemme ja kuukausieläkkeinemme. Sapfokin hengästyisi puhekyvyttömäksi kun tämän huomaisi mutta Antti Rannanjärvi tekisi haittavanhuksista selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäys. Halki poikki ja pinoon vaan.

      Poista
    2. Onneksi täällä ei jaeta tykkäyksiä peukuttaen keisarina.

      Poista
  3. Rapatun pinnan maalaaminen lateksilla johtaa lähes aina tuhoon. Maali alkaa halkeilemaan koska se ei oikeastaan ole koskaan edes tarttunut, näyttää vain siltä. Lisäksi huonot lateksit eivät läpäise kosteutta joten rapattu pinta saattaa alkaa hajota siksi että väliin pääsee vettä rei'istä ja pakkanen hoitaa loput. Guassi on munankeltuaiseen perustuva väriaine pigmentteihin sekoitettuna jota on käytetty ainakin tuhat vuotta. Se hengittää kosteutta eikä lohkeile irti. Muitakin aineita löytyy jotka erityisesti sopivat rapattuun pintaan. Itse olen käyttänyt kalkkimaalia joka tarttuu hyvin ja muodostaa erittäin huokoisen pinnan. Sen emäksisyys pitää homeet ja bakteerit loitolla. Sekaan voi laittaa pigmenttejä.

    VastaaPoista
  4. Politeiassakaan valtiojohtoisuus ei onnistunut, eikä sen koommin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnistuihan se: orjat tekivät kaiken ja tekivät sen erinomaisesti ja ilmaiseksi. Sitten kreikkalaiset siirtyivät orjiksi Roomaan. Niin se onnistuu nytkin.

      Poista
    2. Orjat historiaa johtavat kenenkään huomaamatta, edes itsensä.

      Poista
    3. Ja faaraot unohdetaan.

      Poista
  5. "Valtion rahoittamat tietotekniikkahankkeet menevät yleensä penkin alle." Samoin kuin tekniikka- ja tieohankkeet, esimerkkinä yöliopisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin joku puhuu asiaa: yöliopisto.

      Poista
    2. Uniopisto rahaunineen sinisine

      Poista
  6. Miksi väkivaltainen, suomalaisia nälkään tappava Snellman pyöri Alahärmässä tai missään? Yhtä väärin perustein kuin nyt historiankirjoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyörre pyörii, hylky hyörii . Valta vaanii, Snellu saalii.

      Poista
    2. J. V. Snellmanin pojat puolestaan joutuivat eräässä Punavuoren bordellissa asioidessaan tappeluun. Paikalle vartiokonttorista hälytetty poliisimieskin sai veljeksiltä kovan tällin.

      Pojanpoika Teo puolestaan sitten olikin jo ehta suomalainen kansallissosialisti.

      Poista
    3. Oli sillä Snellulla muitakin jälkeläisiä. Miespuoliset usein Virkkusia.

      Poista
    4. Sukuunsa tulee hyvä lapsi.

      Poista
    5. On siinä suvussa edelleen vaikuttavia jäseniä.

      Poista
  7. Veikeä tosiaan Pohjanmaa, jossa 50 raiskattua naista seisoi oikeudessa (?) miesten edessä paljastamassa rikoksiaan ja tuomittavina niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkaa jo mopo karata lapasesta

      Poista
    2. Raiskaajilla oli raiskattujen neulomat lapaset.

      Poista
    3. Olikohan se 51. Syytettiinkö heitä raastuvassa, jos tunnet asiaa, kertoisitko.

      Poista
  8. Kuka on tutustunut uuden nobelistin tuotantoon ja Sapfo-käännöksiin, hän näkyy olevan Kemppisen toisinto eri suhteissa?

    VastaaPoista
  9. Korjaan itseäni koskien guassiväriä. Guassit siis ovat vesivärejä joissa on mukana sakouttavia aineita, kuten valkoista pigmenttiä, titaanioksidia tai kalkkia. Guasseilla on tuloksena sameita peittäviä väripintoja. Temperavärit ovat munaan perustuvia sisältäen pigmenttejä. Temperalla saadaan ohuita läpikuultavia kerroksia ja kirkkaita värejä. Siinä suhteessa ne muistuttavat vesivärejä. Valitan kömmeksyntääni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkuperäinen riittää, mitä toisinnoista.

      Poista
    2. Kommentti on syrjähtänyt. Se on tarkoitettu kohtaan Kuka on tutustunut.

      Poista
  10. Vastustan sitä, että Suomi tekee itsestään siirtomaan. Luonnonvarojemme eli malmien ja sähkö antaminen kelle vaan on äärimmäisen epäisänmaallista. Mutta sellainen meidän oikeistomme on.

    Tekoälyn ja datakeskusten vastustaminen kategorisesti on hölmöä, mutta näitä kahta asiaa ei pitäisi sekoittaa.

    Toki tekoäly on mitä suurimmassa määrin riskialtis ihmiskoe, josta luultavasti seuraa myös katastrofeja, koska yhteiskunnat eivät osaa säännellä. Tässä kohdin Suomi ei voi paljon säännellä, vaan se on tehtävä EU-tasolla.

    Sääntö-Suomi taas on haitallinen myytti. Sääntöjä tarvitaan haittayrittäjiä vastaan. Se on nähty vaikkapa kauneuskirurgian alalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haittayrittänyttä taas laitetaan.

      Poista
    2. Sääntö-Suomesta ja "hallinnollsesta taakasta" paikassa kuin paikassa höpisseet ovat raivanneet tietä datakeskuksille ja hähmäiselle terveysbisnekselle.

      Poista
    3. Ei tämä nyt taida aivan oikeiston vika olla. Muistan hyvin kuinka toimittiin aikanaan vasemmistohallitusten aikana 1960-9170-luvuilla. Neukkulaan vietiin monenlaista tavaraa jäänmurtajista alkaen ja vastaan saatiin Ladoja ja sinkkiämpäreitä ja muuta romua. Datakeskukset on voimakkaasti rajoitettava heti koska niiden sähkönkulutus on massiivista luokkaa joka yksiköllä. Tuloksena on raaka sähköpula koska jo nyt joudutaan joka vuosi tuomaan sähköä ulkomailta. Hinnat ovat usein tolkuttomia ja aina vaan pahemmaksi menee tilanne. Keskusten alle jää valtavasti luontoa mutta jostain syystä luontoliitot ja suojelijat ovat aivan hiljaa.

      Poista
    4. Mitä ihmeen yhteyttä on datakeskuksilla ja sinkkiämpäreillä?

      Poista
    5. Sama yhteys kuin TrumPutinilla itseensä.

      Poista
  11. Ehkei niitä tarvita ainakaan nyt suunniteltuun tarkoitukseen - reunalaskenta vetää niiltä ns. maton alta.

    VastaaPoista
  12. No niin, sehän koneäly lyöpi ensin pöytään sen mitä muut tietää ja sitten kysyy että mitä muuta, oliko mitä päällimmäisiä. Että ei mitään uutta mutta voinko olla avuksi, kyllä minä tiijän. Kunhan ensin kerrot, minä tiijän kaiken.

    VastaaPoista
  13. Kävin teatterissa katsomassa Nummen Markuksen Käräjät, näyttämölle Peltolan Sirkun sovittamana. Välillä vähän pitelin korviani, kun oli semmoinen mökä, mutta muuten nautin kun sain aika häiväreen pohjanmaan muretta suoraan avaralta näyttämöltä, melkein yhtä laajalta kuin seinälle heijastettu Pohjanmaan koko kuva.
    Vuoroin vieraissa, voisi sanoa, murteesta siis, kun Lassin lapsuudessa tärkeä perheenjäsen oli kotiapulainen Betty Mäkinen eli Kiikka. Vuodesta 1930 hän - ja Ikaalisten kansanperinne - kasvatti osaltaan Lassi Nummea. Näin olen lukenut. Siis vuoroin vieraissa, kieli - ja murre, on ikuinen, kuten kansanperinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näämmä kirjailija ja kirjailijajuorut yhä kiinnostavat. Meikäläisiä ei ole koskaan kiinnostanut kuin hänen teoksensa.

      Poista
    2. Toiset onkin parempia kuin toiset.

      Poista
    3. Kasvutarinat, hihaantarttuneet, piparkakunmurut polun varrella, kiinnostavia, aina.

      Poista
    4. Nummen isoisä oli paimen, isä sielun-. Osmo Hännisen isä oli renki.

      Poista
  14. Kansakoulussa vasenkätisen ensimmäinen oppi kaunokirjoitustunnilla oli, että työntämällä mustekynää vasemmalta oikealle ei tule kuin sanomista; terä tökkii paperiin ja jos onnistutkin saamaan aikaiseksi muutaman kaunokirjaimen, perässä laahustava kämmensyrjä pilaa senkin ilon.

    Piti oivaltaa, että imupaperin kulma keskisormen ja nimettömän väliin, vasen ranne niin mutkalle, että kynän varsi sojottaa oikealle ja jokaisen sanan jälkeen varovainen kuivaus. Vasenkätinen Leonardo da Vinci ratkaisi aikoinaan ongelman kirjoittamalla etenkin omat juttunsa peilikirjoituksella oikealta vasemmalle - muille tarkoitetut kylläkin vasemmalta oikealle. Suttua tahtoi pukata renesanssi-ihmiselläkin.

    VastaaPoista
  15. Härmän häjyistä tuntuu riittävän jutteloita (juttuja+muisteloita) halki aikojen. Itse en usko yksilötason motiiveihin, en edes "varaskoplatasolla". Näin jo ilmiön tavattoman pitkäikäisyyden vuoksi. Heikki Ylikangas esitti aikoinaan tulkinnan, joka antoi ainakin osviittaa siitä, että ilmiön syntysyitä on etsittävä rakenteellisista tekijöistä: taantuva talous taustana ja sen liikkeelle sysäämä laskeva säätykierto. Professori Aulis J. Alanenkin oli aluksi innoissaan ja otsikoi kiittävän arvostelunsa sanoin "terävää tiedettä puukkojunkkareista". Tiedä sitten, säilyikö terävyys Alasenkaan mielestä, kun Ylikankaan tulkinta oli kokonaisuudessaan valmis ja nähtävissä. Ainakaan toisen erittäin ansioituneen historioitsijan Juha Siltalan hieno "täyden kympin" väitöskirja 1930-luvun alun lapualaisjunkkareiden väkivaltaisuuksista ei Alaselta armoa saanut. Vielä muistelmissaan Aulis J. hurjistui vaatimaan, että Siltalan väitös olisi aikoinaan pitänyt hylätä! Ei auttanut, vaikka Siltala oli päivännyt esipuheen "Pohjanmaan junassa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnen lukuisia Alahärmäläisiä ja Ylihärmäläisiä ja on sanottava etteivät ole aivan samanlaisia ihmisiä kuin muualla maassa. Kyllä geeneillä on tässä suuri vaikutus.

      Poista
    2. Samanlaisia kuin muussa Pohjanmaassa.

      Poista
  16. Jos blogin tehtävä on palauttaa maailma entiselleen, kunnolliseksi ja reiluksi, miksei maailma tottele eikä edes välitä. Seis maailma tahdon ulos.

    VastaaPoista
  17. Kun sanat, käsitteet ja elämä alkavat puhua, Poeta onnistui. Se siitä.

    VastaaPoista
  18. Siinä auttavat ihmisistä sähköä tuottavat runoilijat, ei kuka tahansa.

    VastaaPoista
  19. Heinäsirkan siritystä ei voi itselleen vieras murkku vastustaa vaikka kuinka yrittäisi sulkea silmänsä.

    VastaaPoista
  20. Lintu ei ole huolissaan vaan lennollaan kauas pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heitä huolet linnun harteille kun ei ole hartoita mihin nojata. Närhi tai joku varpuparvi on aina ulottuvilla. Niistä Catullus puhuu runoitse.

      Poista
  21. Itse valtiaskaan ei hallitse elämää paitsi jos runoilija Horatius tiu tau subventoi tuulen mennä tulla. Exegi monumentum aere perennius vaikka huvilani on raunioina ihmiset virtaavat kaikkialta antamaan sille, minulle juomauhrin. Tehty mikä tehty, Horatius putsaa aivot ja pihapolun.

    VastaaPoista
  22. Pyhä pyry, kultasade, sada mulle, sada muille, lankea kaikelle kylälle alla kasvon Kaikkivallan, tiehen ihmisten elämän. Kultaa antaa Suomen sampo, virrat valtoimin vierivät.

    VastaaPoista
  23. Sana sylkyttää sydäntä. Kuljet pitkin talvitietä sisälläs Jumalan kevät. Kedot kukkii, lintu laulaa, olet vieläkin enemmän kuin olet ollut ennemmin. Ei elämä siihen lopu kun on kuolo kohdattuna, elo on aina isompi olla Isän kämmenillä, virrata vuolaana mereksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, sana liikuttaa kaikkea. Suomalaisia käsky ja valhe.

      Poista
  24. Tiedonjakelun ja reititysten katastrofi on digitalisaation mallioppilas HSL.

    Esimerkiksi vastatessani tyrkytettyyn avausavuliaisuuteen "minne mennään" (huoh!),
    se neuvoi kolmea eri bussikyytiä, joista jokainen päätyi valtatien varteen 700 metrin
    päähän Myllypuron terveyskeskuksesta, joka on käytännössä metroaseman päällä.

    Toinen nykytekniikan mahdollistanut keikailu koskee tulostettavia aikatauluja. Olen pitänyt paikallisten, harvakseltaan kulkevien kahden bussin aikatauluja (2kpl A4) eteisen siivouskaapin oven sisäpuolella. Näitä tulostettavia uudistettiin siten, että nyt olisi tarvittu kuusi A4-arkkia, joissa jokaisessa keskellä Pohjanmaan autiutta on harvakseltaan kärpäsen jätöksen kokoisia merkkejä, joita en hämärässä eteisessä näkisi lukea ilman lisävaloa ja suurennuslasia. Tätä on huippuosaajien tulostettavat ja välinpitämättömyys tiedonkulusta. Kun soitin laitokselle ja ehdotin, että se palauttaisi vanhan, koko elinaikanani muuttumattomana olleen selvän ja helppolukuisen formaatin, niin minulle vastattiin sen olevan mahdotonta, koska se on hävitetty.
    Kirjoitin tarvitsemani aikataulut itse ja tulostin ne yhteen arkkiin. Pitäkööt tunkkinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan, älä mene mieluummin Bernerin raiskaustaksilla.

      Poista
    2. Mieluummin en mene kävellen. Pelon maantiede.

      Poista
  25. Raiskaajanainen tekee kovaa tulosta ja pahaa jälkeää. Lauri Yrjönpoika Laurentius Nummi sanoi ainoaksi vihaajakseen punaista HYn kirjallisuusprofessoria. Myös kaksi tämän hovinaista toiseen yliopistoon siirryttyään professoreina tekivät samaa. Yksikin demuproffaraiska saa paljon aikaan. Sodassa ja rauhassa suojeltu ja puolustettu on raunioina vedenpaisumuksen alla heidän jälkeensä, lukutaito ja muu sellainen, hyvä työelämä, oikeus ja viisaus. Näiltä osin nainenkin on raiska. Vaikka toisaalta, olihan se vassarien yhä palvoskelema kirjailijamies, joka löi Nummea, Suomen Kirjailijaliiton johtajaa. Kolmannelta taas Nummi käänsi toisen posken niin kuin minäkin. Jukka Kemppinen on puoluepolitiikan totaalikieltäytyjä.

    VastaaPoista
  26. Kemppinen ei väitä tietävänsä mitään mutta tietää kaiken. Hän ei halua kenenkään tulevan hänen kaltaisekseen mutta moni haluaa seurata hänen blogiaan. Hän kirjoittaa suuria viisauksia mutta ei koskaan mainitse sitä ja kirjoittaa ne parilla sanalla muun lomassa. On mahdotonta huomata aluetta jota hän ei tunne ja ymmärrä. Jollain määrittelemättömällä tavalla nämä asiat ovat yhteydessä tai johtuvat osaltaan hänen kielikyvystään. Luetteloa voisi jatkaa sivukaupalla. Kiinnostusta herättää hänen monialaisuutensa. Tästäkin voisi jatkaa. Hänen kirjoituksensa herättävät kysymyksiä. Niihin ei kai ole muuta vastausta kuin kirjoitukset sinänsä. Ei ole tyylikästä yrittää selitellä niitä. Sen sijaan ehkä kannattaisi kerätä ja julkaista niistä aforismikirja, kokoelma lentäviä lauseita. Ehkä sekään ei ole hyvä ajatus, sillä teksteistä on paha mennä irrottelemaan mitään. Parasta kai näissä loppujen lopuksi on kyselevä ja varmuutta kaihtava ymmärrys ihmisestä. Miksi näitä on yritettävä valaista itselleen, mene tiedä.

    VastaaPoista
  27. Miten paikalliset yliopistot ovat tutkineet, ketä ja millaisia raiskaajat olivat? Nythän heitä ei enää liene.

    VastaaPoista
  28. Tämä on uusi genre, eräänlainen dialoginen draamaromaani.

    VastaaPoista