5. marraskuuta 2023

Elämän biisi



Kuva © tietymätön, koska hakukone antaa sen noin vain.

En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että presidenttiehdokkailla olisi huumorintajua. Nyt luen aamun lehdestä, että eilisessä television viihdeohjelmassa sellaista oli esiintynyt.


Minulla on tämän talon kellarissa hillopurkkien takana piilossa musta mappini, jonka selkämykseen ole kirjoittanut sanan “Mercantile” yläpuolelle “JK - virheitä, erehdyksiä ja laiminlyöntejä”. Vaikka mappi on erittäin paksu, tämä lisäys täytyy kyllä tehdä.


Esimerkiksi Kekkosella ei ollut huumorintajua. Hänen vitsikkyydessään oli aina ilkeys mukana, ja joskus se oli viiltävää. Turun hovioikeudesta ja Halikon kihlakunnanoikeuden suunnalta on väitetty, että tämä muuan Niinistö oli nuorempana varsinainen vilpertti, mutta jätän sellaiset puheet omaan arvoonsa. Itse miestä en tunne.


Mutta että Turun hovioikeudessa olisi ollut esittelijänä joku mukava ihminen? En usko. Helsingin hovissa oli.


Onneksi en tietääkseni ole kieltäytynyt antamasta jälkeläisilleni leffarahaa. Koska suvullamme oli Kauhavalla se elokuvateatteri, sain kuulla vasta muutama vuosi sitten, että elokuviin maksaa. Ja joku sanoi, että liput ovat kalliitakin.


Toisin sanoen jos joku lapsistani valitaan tasavallan presidentiksi, mikä olisi homman paskamaisuude takia kauhea ajatus, pääsen toistamasta Simpsonien tapausta. Muista sen kohdan hyvin. Bart ei pääse elokuviin jonkin tavanomaisen väärinkäytöksen takia, vaikka siellä menee Itchyn ja Cratchyn erikoisen karmea pätkä. Vai olisiko ollut Halloween-pätkä, joista oma suosikkii on edelleen E.A. Poen “Korppi”, jossa Homer on tuskaileva muistelija ja korppi taas muistuttaa Bartia. Runo on vain hiukan corny mutta muuten erinomainen. Quoth the raven - nevermore! - Ja niinpä vuosikymmenien vierittyä tummiin pukeutunut Bart, pussit silmien alla, taluttaa horisevan oloisen Homer-vanhuksen elokuvateatterin kassalle ja ostaa liput:”Yksi eläkeläinen ja yksi korkeimman oikeuden jäsen.”


Luulen että se oli 1990-luvun alkua, kun katsoimme tikkana Simpsonit ja lapseni kirjoitti jaksojen nimet muistiin sinikantiseen vihkoon. Muistan sanoneeni hänelle Kaliforniassa asuessamme, että nyt ne The Simpsonsit ovat Internetissä ja täällä selitetään aina juontakin.


Luin suureksi mielihyväkseni uudelleen maisteri Suurpään oivallisen esseekirjan (“Kuljin missä kuljin”), joka hipoo Clive Jamesin tasoa. Siinä ei mainita asiasta, mutta kun minä muistelen kirjoittajan kertoneen suullisesti, että “Korpin” kauhea “nevermore” (ei milloinkaan) siirtyi Sibeliuksen 4. sinfonian finaaliin. Hän oli kuullut tämän Tawaststjernalta. Ja istu ja pala - netissä on tieto, että Sibelius toden totta sävelsi samaan aikaan tuon sinfonian kanssa Aino Acktélle lupaamaansa Korppia orkesterilauluksi, mutta se jäi kesken. Verkko tietää, että pärskeitä laulun luonnoksista siirtyi sinfoniaan. Ja olihan se Sibelius hassu, kun meni säveltämään jopa “Ristilukin”, jonka teksti on suoraan sanoen lapsellinen. Mutta sinfoniasta kuulen “förbi - förbi - nevermore”.


27 kommenttia:

  1. Niin metsä huutaa kuin sinne vastataan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapio, Luonto, Honka, Honkatar, Tapiotar, Luonnotar, Mielikki ja Tellervo huutavat hätäänsä metsän, ihmisen ja luomakunnan tilasta. Itsestään, ihmisistä ja elämän kokonaisuudesta riistäytynyt ihminen ei löydä etsimäänsä kilpailusta, pilalle jalostetusta koirasta ja rahasta.

      Mene metsään nähdäksesi ja kuullaksesi. Jättäisitkö jotakin taakse ja valitsisitko toisen polun.

      Nouse metsä miehinesi,
      Korpi kaikki kansonesi,
      Vuoren ukko voiminesi,
      Vesihiisi hirmunesi,
      Väkinesi veen emäntä,
      Veen vanhin valtonesi;
      Neitoset joka norosta,
      Hienohelmat hettehistä
      Miehen ainoan avuksi,
      Poijan kuulun kumppaliksi,
      Jottei pysty noijan nuolet,
      Eikä tietäjän teräkset,
      SKVR XII1, 3579

      Metsän huuto, äidin ääni kutsuu yhä lähempänä. Kaikkea ei ole vielä menetetty. Jos näet ihmisen, itsesi, kuulet metsän sanat ja löydät sen mitä olet vailla. Huomaat että sammal, puunrunko, toinen ihminen ja maailma ovat samaa kanssasi ja ansaitsevat sinut vertaisenaan, ei varjona ja tuhoajana.


      Metsän on ukko, metsän akka,
      Metsän piiat, metsän poiat,
      Metsän kaunihit kasakat,
      Metsän hippa halliparta,
      Metsän kultanen kuningas,
      Metsän ehtosa emäntä,
      Siniviitta viian eukko,
      Punasukka suon emäntä,
      Kaunis kankahan emäntä.
      SKVR VII5 loitsut 3647

      Poista
    2. Ilman tosikkoja maailma olisi tylsempi.

      Poista
    3. Niin metsuri tekee kuin kannattaa, ei siinä huutoa tartte kunnella.

      Poista
  2. Olisi mielenkiintoista ymmärtää esiintyykö eläimillä symbolista ajattelua ilman "punainen nappi" -koulutusta.

    VastaaPoista
  3. En osaa päättää, millä sanalla tuo arkaistinen quoth pitäisi kääntää. Vastineen pitäisi olla sekä vanhanaikainen että vähän niinkuin ohimennen painottomasti lausuttu. "Sanoi" on jotenkin liian yleisneutraali sopiakseen, vaikka sanoihan se entinen kettukin pihlajanmarjoista. Hämäläismurteinen "sano" on taas ennemminkin vain täytesana. Ehkä korppi virkkoi?

    VastaaPoista
  4. Aihepiiriltään leppoisaa ja harmitonta tarinointia lepopäivän ratoksi - kuten järkiään kaikki muutkin tekstit viime aikoina. Olisikohan taitekohta ollut se, kun siviilien järkyttävää kansanmurhaa alkoi toteuttaa myös taho, jolla maailman oikeamielisten mukaan on oikeus ja velvollisuus "puolustaa itseään". Suomen nykyoikeamieliset tietenkin merentakaisen tukensa ja turvansa notkeimpina mallioppilaina.

    Meillä koti-Suomessakin kaikki reilassa - mitä nyt vähin "saki" ym. yrittävät pulikoida. Ja tautisuuskin tuntuu taas ikävästi ryöpsähtelevän, mutta ns. valtakunnallinen vastuuhenkilö vaikuttaa päivän uutisten perusteella lähinnä tietämättömältä koko asiasta. Arvattavasti seurapiireissä tätä nykyä vallitsee pysyvä ilon ja kiitoksen päivä siitä, että "lark ascending" on enää vain paha muisto. Aina kun se avasi nokkansa livertääkseen, lähti niinjaniinmonta donaa niiltä atlanteilta, jotka harteillaan tätä maata kannattelevat.

    Maailma unholaan jääköön, lienee siis parasta. Nyttemmin.

    VastaaPoista
  5. Leffakoliput kalliit? Viisikymppisellä saa nelisen lippua.

    VastaaPoista
  6. Lapsellinen tai ei sanoitukseltaan, suomalaiset ovat mieltäneet "Ristilukin" idän vaanivaksi vaaraksi siitä lähtien, kun Sibelius sen sävelsi 1898. Wikipedia sanoo, että vielä 1948 se oli eniten ravintoloissa (!) esitetty laulu. Koulussa minun piti aina esiintyä koulun juhlissa, laulaa tai lausua, ja kerran kun ruvettiin harjoittelemaan, dramatiikkaan taipuvainen säestäjäni Anneli sanoi: "Laula ristilukki, se on niin komea." En varmasti, sanoin, sehän on miesten laulu! 50-luvulla sitä kuuli radiossa yhtenään. Olin silloin 14-vuotias, mutta jotain sentään ymmärsin. Opettajat eivät valvoneet tai opastaneet mitenkään, sinne sai mennä esittämään, mitä halusi.

    Ristihämähäkkiparka, krosspindel, on laulussa saanut turhan demonisen osan, mutta onhan se "peto", joka joskus pistää poskeensa partnerinsakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten meillä on tämä Irma Spindel, jolla on "epänormaaleja taipumuksia".

      "Lukki" on länsisuomaalainen käsite. Etymologia epäselvä, ruotsinvoittoinen.

      Poista
    2. Lukki ei ole hämähäkki, "ristilukki" on. Kummatkin kylläkin hämähäkkieläimiä. Kuten vaikkapa punkitkin.

      Poista
    3. Yleiskielessä "lukkia" käytetään kyllä ihan sujuvasti hämähäkin synonyyminä; eläintieteessä ja taksonomisissa yhteyksissä pitääkin sitten olla tarkempi.

      Itselleni tulee "Ristilukista" mieleen aina Sormusten herran Lukitari.
      "Säde päivän sen vangiksi väijyen käy
      kun iltaisin verkkonsa taa hämärtäy.
      Ja tullessa yön hän alkavi työn,
      jok' ainoan sielun hän vangita voi
      ja piinaten surmaa ne, oi."

      Vaan tuskinpa Adolf Paulin näytelmä "Kuningas Kristian II" oli Tolkienille tuttu, joten samankaltaiset assiosiaatiot lienevät silkkaa sattumaa. Hämähäkit ovat niin kerrassaan väärinymmärrettyjä olentoparkoja

      Poista
    4. En minä kyllä koskaan ole lukkeja hämähäkiksi kutsunut, vaikken mikään taksonomi olekaan. Ovat aivan erinäköisiäkin. Eikä lukki tee verkkoja.

      Poista
  7. Syrjäseudun BioRex myy kymmenen lippua 105 €:lla ja lipulla pääsee sellaisiinkin näytöksiin, joita kertalipulla on maksettava 15€.
    Tuttujuttu 2.0 erosi Maran vastaavasta siinä, että sitä ei näytelty 1. ja 2. kierroksen välillä vaan miltei 3 kk ennen ensimmäistä kierrosta.
    Huumori lähetyksessä ei ollut kovin korkealaatuista, voisipa sitä vähän sarkastiseksikin mainita.
    Lähetys loppui Venäläisen Vysovskin "Ystävän laulu"-esitykseen. Se on sekä Lipposen että Halosen lempilaulu ja sikäli kontaminoitunut Urpilaisen (18.11. alkaa kandideerata) suuntaan.

    Kun tunnen viidestä ehdokkaasta kohtuudella kolme, en todellakaan huomannut heidän viljelevän älyllisesti viiltävää ja henkisesti hurjan lämminta huumoria.

    Niinistön aamukammassa on alle 119 piikkiä, mutta hän aikoo vielä nimetä ylipäällikön arvovallalla kolmesta-neljästä erittäin tasavahvasta ehdokkaasta seuraajalleen takapirun eli neljän jellonan PVO-komentajan.
    Oikeinko "Keinosen"?

    Miksiköhän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siksi, että uuden komentajan pitää olla tiedossa mahdollisimman hyvissä ajoin sujuvan siirtymän varmistamiseksi. Keinosia ei ole näköpiirissä.

      Poista
    2. Kuinka ollakaan oli Vysotskin laulu presidentti Koiviston suosima.

      Poista
    3. Huumoria viihdeohjelmassa oli kai Halla-ahon ehdotus seuraavaksi tarinan kertojaksi, Teuvo Hakkarainen, - ainakin yleisö nauroi.

      Juontaja pärjäisi opettajanakin, ainakin hän sai helposti aisoihin aikaisemmassa lähetyksessä Stefan Lindforsin, joka oli kuin lentoon lähdössä.

      Poista
    4. Ystävän laulun viesti on tunteettoman tyly heikompia lajitovereita kohtaan. Niitä ei kantsi vahvemman kulkijan tunturin tuiverruksissa kannatella eikä pelosta ruikuttajia veneissään perille saakka painolastinaan pitää.

      V-EK

      Poista
    5. Samaa mieltä VEKin kanssa. Laulussa selviytyjä hakee kaltaistaan ja halveksii heikkoja. Hyvin venäläinen laulu.

      Poista
    6. ”…Laulussa selviytyjä hakee kaltaistaan ja halveksii heikkoja…”.

      Kumma tulkinta. Kysymyshän on siitä, kuka on ystävä, kuka ei. Eli kuka juoksee karkuun silloin, kun apua kaivataan. Ja kuka jää auttamaan:

      Ajat ankeimmat selvittää
      Kuka viereesi jää
      Kun on sinulla vaikea
      Ja kun tarvitset auttajaa
      Silloin ystävyys punnitaan

      Poista
    7. "Huumoria viihdeohjelmassa oli kai Halla-ahon ehdotus seuraavaksi tarinan kertojaksi, Teuvo Hakkarainen ..."

      Tämä jäi askarruttamaan. Minkä sortin ihmisten luokitteluun perustuu se ajatus, että kunnoitettu Teuvo-europarlamentaarikkomme ja hänen elämänsä biisi eivät olisi sopivaa materiaalia arvostetun julkisen palvelun yhtiömme, Ylen ohjelmistoon? Uskon, että kyllä Teuvolta hyvät biisit löytyvät.

      Minusta syytteet Ylen puolueellisuudesta ja jopa siitä, että Yle olisi jonkinlainen poltiittinen toimija itsessään, ovat täysin perustettomia. Siksi pidän väitettä europarlamentaarikko Hakkaraisen sensuroinnista sopimattomana.

      Poista
    8. Anonyymi, en nauranut Halla-ahon lausahdukselle, yleisö nauroi. Tarkoitukseni oli sanoa, etä minusta lähetyksessä ei ollut varsinaisesti huumoria, kylläkin presidenttiehdokkaiden kevyitä kuittailuja toisilleen, mutta eivät nekään minua ainakaan huvittaneet. Ilmapiiri oli kyllä leppoisa.

      Poista
    9. En vieläkään tavoita Halla-ahon pointtia Hakkaraisen suhteen. Sinänsä Hakkarainen sopisi viihdeohjelmaan. Eipähän häntä asiaohjelmissa ole näkynytkään.

      Poista
    10. Halla-ahon pointti oli hyvin suora ja selkeä, kuten hänen puheensa yleensä muutenkin. Hän vastasi kysymykseen: "Ketä ehdotat osallistujaksi seuraaviin Elämäni biisi -ohjelmiin?"

      Halla-ahon vastaus kuului: "Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraista".

      Se, että jotkut pitävät tätä vitsinä, kertoo paljon noiden ihmisten ihmsikäsityksestä. Ja myös heistä itsestään.

      Poista
  8. Boris Pasternak kirjeessään vuodelta 1958:
    "Kaikki luova toiminta, joka vaatii henkilökohtaista keskittynyttä panosta, on koko elämän mittaista oman taitamattomuuden ja tahattoman syyllisyyden sovittamista".

    Paavo Haavikko vuonnna erästä aikaa:
    "...joka ei ole seissyt mahdottoman edessä,/ sen porteilla, / ei tiedä mikä paikka tämä maailma on".

    Tanskalainen kääntäjä, joka halusi kääntää Dostojevskin Karamazovin veljekset: Pyydän selitystä, mitä sanaa minun tulee käyttää, kun tahdon ilmaista tarkasti mitä kirjailija tarkoittaa kun sanoo, että ihminen rakastaa jäätelöä, miestä tms. Kun venäjässä on vain yksi sana rakastamiselle, mutta tanskassa ehkä sata, tilanteen mukaan.

    VastaaPoista
  9. Olen kutsumussiivooja ja kuten kaikki tietävät siis mieskin voi olla kunniallisessa ammatissa kadehdittu steederska, naiseksi ylennetty. Viibli alla stederskår när vi dö. Siistii.

    VastaaPoista