Krapulapäivän aamuna tämä nuori mies hirtti itsensä Terijoen salavaan Viipurin Salakkalahden rannalla. Hänelle saattoi olla sama eksistentiaalinen kriisi kuin Sartren nobeloidun “Inhon” päähenkilöllä, joka näki mielettömyytensä kaastanjan juuressa.
Oman kertomukseni päähenkilö jätti jälkeensä tietoja tarkoituksettomuudesta, elämän yksitoikkoisuudesta ja tulevaisuuden harmaudesta.
Ja hirttäytymispäivä osui heinäkuulle 1939. Asianomaisella oli vielä Viipurista huoltopataljoonasta lääkintämiehen koulutus….
Samana jouluna puolalalstaustainen ratsumestari kiitteli kovasti Talvisotaa. Peli- ja juomavelkojen ulosotto oli keskeytetty taistelutoimien takia. Helvetin hyvä sota, asianomainen toisteli. Ja salavat saivat paleltua rauhassa.
Puun juuri on valtavan mielenkiintoinen kohde. Yritän ymmärtää, miksi keskiajalla rakennettiin kirkkoja, mutta en oikein käsitä sitä. Tässä muutaman kiloetrin päässä on kaksi harmaakivikirkkoa, joista Espoon on ilmestys, tosin häveliääästi rumien talojen takana piilossa. Kuinka monta miestyövuotta tuohon tarvittiin ja mikä määrä taitoa? Ja jos aikoo hurmaantua, voisi mennä Lohjan kirkkoon katsomaan holveja ja maalauksia.
Eurooppa täyttyi katedraaleista. Jotain tekemistä niillä oli taivaan tavoittelun kanssa ja jollain hämärällä tavalla ne esittivät eli mainostivat papistoa. Eräitä näistä kirkoista rakennettiin tuhat vuotta ja joistakin jäi toinen torni tekemättä varojen puuttuessa.
Ulmin goottilainen katedraali, joka säästyi toisessa maailmansodassa, vaikka melkein koko kaupunki paloi, on maailman korkein kirkko, 161 metriä. Se on siis yli kaksi kertaa Stadionin tornia korkeampi. Euroopan kakkosesta, Kölnin tuomiokirkosta, olen kirjoittanut tässä blogissa vuonna 2007 ja liittänyt kirjoitukseen valokuvan, joka ei ole huono.
Mutta puu!
Tuokin puu, jonka hapuilevia oksankärkiä katson ikkunastani aamusta iltaan, on kasvava kirkko. Se kasvaa pituutta ja paksuutta. Sen runko sisältää aineenvaihtojärjestelmän eli hienon putkiston, jota käyttäen se nostaa nestettä ja ravinteita, ja koko komeus prosessoi ilmaa käyttäen puhdasta energiaa, auringonvaloa. Ligniini ja selluloosa ovat maapallon yleisimpiä aineita; niille on kukaties löytymässä muutakin käyttöä kuin savuna taivahalle.
Vertailu on aiheellinen, näre ja tuomiokirkko. Näre voittaa. Tosin tiedämme sen toiminnoista aika vähän. Tietomme siitä, miten lukemattomin tavoin se osallistuu toisten kasvien ja eläinten ja välimuotojen toimintaan ja pitää siten meitäkin hengissä, on vajavaista.
Johtopäätökseni on, että se kastanjan juuri voi hyvinkin tuntea jonkinasteista inhoa penkillä istuvaa eksistentialistia kohtaan. Toisin sanoen ongelma on nähty nurin niskoin.
"Kuinka monta miestyövuotta tuohon tarvittiin ja mikä määrä taitoa?"
VastaaPoistaJa kenenkähän selkänahoista revityillä varoilla on nekin joutavat talaventörröttäjät rakennettu?
Ehkä taitavimmat ja kuuluisimmat tekijämestarit ovat jonkinlaisen palkankin saaneet.
Tavan hanslankarit, lapiomiehet, kihvelinpesijät, kivenhakkaajat, hirrenkantajat, tappien vuolijat, eristetölömyjen levittäjät ym. ovat olleet torakan asemassa.
Niin kuin aina.
Niin, täällä parran pärinää aiheutti muutamia vuosia sitten kun Suonen toiseksi suurin tsaarinpoppeli kirkon vierestä piti kaadettaman. Vain Heinolassa oli isompi. Kaadettavaa puuta oli oksittu ja hoidettu, siksi se toisten mielestä oli perin taraumaattista. -no pari vuotta myöhemmin ja pari vuotta sitten se kuitenkin kaadettiin. Tutkimuksiissa selvisi että puu olikin haavan ja poppelin risteytys. Ja oliko se oikeastaan toiseksi suurinkaan koska se alkoi haaroittua kahdeksi heti kannosta ylöspäin. -laskutavasta ja säännöistä kait riippuu ja miten se tilavuus absoluuttisen oikein määritellään? Kaatamisen jälkeen se saattaisi selvitä josko myös Heinolan poppeli olisi kaadettu ja molemmat puut haketettu, puristettu tiiviiksi ja mitattu. Sama dilemma on kuin määritellään rantaviivan pituutta, mitä tarkennin mitataan, sen pidemmäksi se aina muosdotuu.
VastaaPoista3-
VastaaPoistaOnko tuo 3- arvosana Kemppisen kirjoitukselle vai tuntematon ohjelmointikäsky vai nuorisohymiö?
PoistaMinä mietin päivän otsikkoa tovin, ennen kuin oivalsin, että se varmaan viittasi juuren ja eksistentialistin paikkojen vaihtamiseen. Aloin selata muististani Sirkka Turkkaa, joka minulle on runoilijoista eniten maailmaan heitetty: missä olikaan se puu, jonka sisälle menivät vainajat, missä mikä on musta ja roikkuu katosta ("no alakuloinen hirttäytynyt tietenkin"), ei, en löydä nyt koottuja tähän hätään. Mutta Turkalla puu on myös runoilija ja runoilija sotilas. "Runoilija on eturintamassa. Siinä kaatuvat kaikki." Ihan toisessa runossa luvataan, että kun runoilija kaatuu, putoaa hänen kourastaan lintu, nousee siivilleen ja alkaa laulaa.
Näistä assosiaatioistani saan korkeintaan 1+, mutta ei minulle tuota vaikeutta nähdä runoilijaa kirkkonakaan. Ulmin ja Kölnin tuomiokirkkoja en ole nähnyt, mutta Lohjan kirkossa kävin kerran - ja hurmaantuminen on juuri oikea sana sille tunteelle. Berliinissä kipusin jonakin kesänä kirkonportaita, mutta äkkiarvaamatta korkeus alkoi kauhistaa minua ja oli pakko jättää kupolikierros kesken.
Kirsikkapuut ovat syksyllä kauniimmat kuin keväällä. Pihlajat jotenkin liioittelevat. Haavat ovat asiallisia.
On.
PoistaKalevalassa puhutaan suunnattoman suuresta puusta, vanhasta tammesta. Se oli koko hallitsemansa alueen haittana estäen aurinkoa paistamasta ja viljaa kasvamasta. Sen kaatamiseen kutsuttiin miehiä. Ainoa joka saapui oli peukalon mittainen veen väkeä oleva pikkumies. Väinämöinen vähätteli häntä ja oli sitä mieltä ettei onnistu noin pieneltä. Hetkessä pikkumies kasvoi valtavaksi ja riensi kaatamaan tammen. Sen oksista ja kappaleista tuli erilaisia onnen ja siunauksen lähteitä ihmisille. Tammen kaataja ei siis ollutkaan Kalevalan ihmemies Väinämöinen.
VastaaPoistaAina vaan jaksavat syvältä kouraista Kalevalan kertomukset. Niiden kieli on hyvin symbolista mutta samalla käytännön läheistä mutta silti sadunomaista. En lainkaan ihmettele että satojen vuosien aikana runomuodossa lausuen ja laulaen ovat nämä kertomukset olleet parempaa kuin mitä nykyajan viihde kykenee tarjoamaan. Suomen kansa on erityisasemassa koska meille ovat nämä säilytettynä muinaisilta ajoilta. Kovin harvalla kansalla on mitään vastaavaa tarjolla. Kehitys ja urbaani elämä ovat jyränneet kaiken vanhan tiedon alleen jo satoja vuosia sitten.
Olikohan tuo kohta aitoa kansanrunoa vai Lönnrotin sepittämä?
PoistaEi Lönnrot tyhjästä säkeitä nyhjäissyt. Hän oli kerännyt valtavan määrän lauluja ja runoja jotka aihepiiriltään olivat Kalevalan kansan kertomuksia. Hänen tarvitsi vain kättään ojentaa ja kohta jo löytyi aineistoa joka sopi palana juuri oikeaan kohtaan. Koko tarinajoukko liittyi yhteen ja runolaulajat osasivat niistä merkittävän osan jokainen eli peitto oli aika hyvä. Kootut runot olivat johdonmukaisia ja kertomukset olivat selkeästi toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Varmasti oli joitain aukkokohtia joita hän joutui paikkaamaan. Silloin Lönnrot itse muuttui runolaulajaksi ja osasi sen tehdä.
PoistaLönnrot ei runoja sepittänyt, säkeistä vain 3 % on hänen tekoaan, pääosin hän yhdisteli ja muokkasi eri laulajien versioita samasta aiheesta.
PoistaTotesihan hän itsekin, että samasta aineistosta saisi '"seittemähi" eri Kalevalaa eli erilaista kokoelmaa.
Mitä tulee runoon suuresta tammesta, niin en kai minä nyt voi ainoa olla, joka näkee siinä "sienipatsaan" nousevan ja hiljalleen haihtuvan? Mikähän rysäys olisi kyseessä?
No, vaikkapa Kaalin kraaterin Saarenmaalle tehnyt meteoriitti. Sen ajoitusta ei vieläkään ole saatu varmistettua, eräs arvio on vuonna 500 eKr, mutta haitari on suuri.
Kaalin meteoriitista (tai vastaavasta) löytyy Kalevalassa sopiva runo:
"Tulta iski ilman Ukko, valahutti valkeata, miekalla tuliterällä, säilällä säkenevällä."
"Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin. Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen, läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi...".
Jne, sivukaupalla tarkkaa kuvausta oudosta tapahtumasta.
Lönnrot varasti kaiken toisilta ja otti nimiinsä. Esimerkiksi elämän puun Raamatusta ja lähi-idästä. Sikäli kuten blogisti.
Poista"Lönnrot.."
PoistaLönnrot kulki vanhan Kalevalan mailla valtavat matkat ja keräsi vuosien aikana suunnattoman määrän runoja, lauluja ja itkuvirsiä sekä kertomuksia. Hänen keräämänsä kokoelmat ovat vaikuttavat ja tuloksena olivat Kalevala ja Kanteletar. Se oli viimeinen hetki kerätä kaikki vanha aineisto koska parhaat osaajat olivat iäkkäitä ja menossa tuonpuoleiseen. Ilman hänen työtään juuri mitään ei olisi saatu talteen. Lönnrot kokosi Kalevalan kertomukset johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi eikä hän väittänyt että hän olisi ne keksinyt vaan ne oli kerätty niiltä jotka taidot omasivat. Yksittäinen runolaulaja saattoi osata jopa kymmeniä tuhansia runoja tuosta vaan. Tämän päivän suomalainen ei sellaiseen kykene.
Muitakin kerääjiä oli mutta heidän aikaansaamansa keruutulokset eivät olleet samassa lajuudessa. Paulaharju viimeisteli keruutyötä 1900-luvun alussa ja sen jälkeen ei enää mitään ollut tehtävissä. Paulaharju keskittyi siksi tarinoiden, henkilöhistorioiden, käyttöesinetietouden ja asuinrakennusten ratkaisujen tallentamiseen. Ei hänkään koskaan väittänyt että olisi itse niitä keksinyt vaan ne olivat tekijöidensä antamia tietoja. Paulaharjun parasta alaa olivat lukemattomat kertomukset Lapista, Pohjanmaalta ja useilta muilta alueilta Suomen ja Venäjän sekä muiden Pohjoismaiden alueilta.
Ehkä kannattaisi tutustua aiheeseen syvemmin ennenkuin esittää noin pöhköjä väitteitä.
Kun aloitin tämän kommenttisarjan, ei tarkoitukseni ollut vähätellä Lönnrotin työtä vaan toivoin että joku joka on perehtynyt aiheesta tehtyihin tutkimuksiin osaisi kertoa missä muodossa maailmanpuu-tarina on kerätyssä aineistossa ja miten Lönnrot sitä käytti. Tunnettuahan on että L. karsi, siisti, muokkasi ja yhdisteli hajanaisista aineksista sen mikä on koko Kalevalan tarinan kaari.
PoistaAleksis Kiven "teilaaja" August Ahlqvist teki myös retkiä Itään keräten kielisukulaistemme runonlaulantaa ynnä muuta talteen.
PoistaHänestä ja Ahlqvistien suvusta on juuri ilmestynyt hyvin toteutettu ja mukavaksi lukea rakenneltu (paitsi että on julmetun painava) "Enkeleitä ja perkeleitä"-teos (Antti Pirinen, SKS kirjat 2022).
Venäjä on yrittänyt ajoittain omia Kalevalan itselleen selittäen että se on heidän mytologiansa ja runostonsa. Venäläiseen kulttuuriin eivät nämä kuitenkaan kuulu vähääkään.
PoistaKäsittämätön biologian vastainen turmelus työntää juuriaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Nimittäin omituinen translaki. Jos se translaki on niin tärkeä kuin hallitus väittää, niin nyt hallituksen jäsenet voisivat kaikki muuttaa sukupuoli-identiteettinsä vuodeksi. Hallituksen naisista miehiä ja miehistä naisia. Ja vain vuodeksi näin aluksi. Jos joku haluaa jatkaa pidemmäksi aikaa niin siitä vaan.
VastaaPoistaMistä tämä ahdistus ja ihmisvihamielisyys? Persut ainakin lentäisivät perseelleen kun pääministerimme heräisi eräänä aamuna levottomista unistaan ja huomaisi muuttuneensa karskeaksi mieheksi.
Poista3-
PoistaKuulumme länteen
PoistaToipila joutuu nyt varmaan muuttamaan toiseen maahan kun Suomessa on kohta kuten Irlannissa jopa tuhat (0,02%) ihmistä joiden olemassaolo uhkaa häntä. Miksi ihmeessä koko translaki liikuttaa ketään missään muussa kuin tasa-arvo-ja ihmisoikeusmielessä? Mitä se muuten meihin kuuluu?
PoistaArvelen että häntä, kuten monia muitakin, huolestuttaa se että sukupuolen muuttamisesta tulee uusi villitys joka ensimmäisenä kohtaa herkät lapset ja nuoret. Heille uskotellaan jo nyt että sukupuolen vaihto on täysin normaalia ja heti tehtävissä jos siltä tuntuu. Mutta jos 10 - 15-vuotias menee sukupuolen vaihdosleikkauksiin ja hormonihoitoihin yms. hän joutuu pian toteamaan että vaikutus olikin pysyvä ja paluuta ei ole. Tästä on jo maailmalla esimerkkejä joissa lapsena tähän viekoiteltu aikuinen katuu syvästi prosessiin ryhtymistä. Hänen ruumiinsa on silvottu siten että hänestä ei enää toisen sukupuolista tule vaikka mitä tekisi.
PoistaToinen asia on se että meilläkin alkaa näkyä näitä pellejä jotka vaihtavat sukupuolta ja menevät vastakkaisen sukupuolen urheiluun mukaan, saattaen jopa olla ylivoimainen. No, urheiluhan on viihdettä joten se menee siihen piikkiin.
Kolmas asia on juridiikka joka alkaa muodostaa yhä uusia sukupuolia (joita maailmalla on tiedossa jo kymmeniä) ja kuormittaa lainsäädäntöä ja viranomaisia ja lopulta koko kansaa. Sekasotkua ja harmia on jo ennestään yhteiskunnassa, lisää ei ehkä tarvittaisi.
Neljäs kysymys on se että miksi ihmeessä lainsäädäntöä tarvitaan siihen että joku tuntee olevansa väärän sukupuolinen? Ei kenenkään oikeuksia ole tähänkään mennessä rajattu sen mukaan mitä hän ajattelee. Tarvitaanko siihen uusi HETU? Tämä alkaa mennä jo hölmöilyn puolelle ja puolueet menevät kuin lampaat narussa asian perässä.
Jotkut luulee vieläkin että biologia on yksikäsitteinen. Ei ole.
PoistaIhminen tai muu eläin, voi olla aivobiologisesti naaras, ulkobiologisesti (kehollisesti näkyvästi) uros tai kehitysbiologisesti siltä ja väliltä (intersukupuolinen) ja kromosomistoltaan taas jotain muuta, sekalaista (ylimääräisiä X:iä ja/tai Y:itä).
Ei on/off vaan jatkumoita, niitä riittää.
MMM...
Sukupuoli on pääsääntöisesti kaksijakoinen.
PoistaPoikkeuksia on mutta niiden osuus massasta on mitätön. Miksi vähäisistä poikkeuksista tehdään sääntö?
"Miksi vähäisistä poikkeuksista tehdään sääntö?"
PoistaDemokratiasta ei voida puhua jos vähemmistöt ("poikkeavuudet") poljetaan vahvemman enemmistön voimalla jänkään. Katso vaikka saamelaisten pitkäaikaista taiiselua oikeuksistaan.
Asiasta kolmanteen hyppääminen ei edistä keskustelua itse asiasta. Ketä on poljettu ja kuinka? Kenenkään oikeuksia ole otettu pois. Faktaa pöytään eikä mantroja.
PoistaSaamelaisilla ovat samat oikeudet kuin muillakin kansalaisilla. Lisäksi heillä on luontaistalouteen liittyviä erityisoikeuksia joista muut kansalaiset voivat vain unta nähdä. Puolet Suomen pinta-alasta on muuten varattu poronhoitoon ja saavat sillä alueella laiduntaa vapaasti kenenkään estämättä. Mikä saamelaisilta puuttuu?
Keskusteluun voi ja saa ja pitää ottaa esimerkkejä. Saamelaiset ovat yhtä hyvä vertauskohta vähemmistöjen, joita seksuaalivähemmistöt edustavat, kohtelun vertauksena kuin vaikkapa romanit, kehitysvammaiset, kuurot, sokeat...
PoistaJos saamelaiset ovatkin saaneet "etuisuuksia" niin koetapa lukea heidän (ja mustalaisten) historiaa, niin eiköhän olekin ihan oikein, että saavat niitä myös korkojen kera. Vaikkapa poroja laiduntamalla. Muu maa onkin sitten viljelysten ja nautakarjojen poljettavana ja ilmastoa myöten liiallisesti paskottavana.
Homojen ja muiden sukupuolivähemmistöjen kohtelun historiasta on yhtä karmaisevia dokumentteja olemassa, että jos nyt tuntuu ähkynä heidän oikeuksiensa laillistamishankkeet, niin ei kannata pitää luuloa yllä, että heillä kaikki olisi hyvin. Laidunmaita he eivät ole ominaisuuksiensa takia vaatimassa (paitsi homo- ka transsaamelaiset, mutta sehän ei asiaan muuten kuulu) kunhan saisivat vain olla ja elää tasaveroisina, samojen lakien alaisina muitten kanssa.
Tämä ns. translakihan, jos se oikein tulkitaan, on oikeastaan valtaväestön aisoissapitämistä varten, vaikka kaikkia koskevaksi se tarkoitettu onkin.
Ihmiselle kun ylejäänkin on lainlaatijoiden jokaisessa asiassa erikseen sormella osoitettava, mikä on oikein ja mikä väärin. Sen näkee maanteiden liikennemerkkien määrästäkin.
Nykysuomalainen ei ole vastuussa vähääkään siitä mitä Ruotsin ja Venäjän vallan alaisina on meidän kansaamme kohdistettu ulkopuolelta. Niiden valtojen pitäisi asiasta vastata mutta ei heitä kiinnosta asiasta edes keskustella.
PoistaTranslaki on täysin hyödytön ja itse asiassa vahingollinen.
"Puolet Suomen pinta-alasta on muuten varattu poronhoitoon ja saavat sillä alueella laiduntaa vapaasti kenenkään estämättä. Mikä saamelaisilta puuttuu?"
PoistaHöpön höpö. Suurimmassa osassa poronhoitoaluetta poroväki on ei--saamelaista. Saamelaisten yksinoikeus koskee vain poronhoitoalueen pientä pohjoisinta osaa. Enkä nyt kyllä tiedä, mitä muutakaan sellaista saamelaisilla olisi, jota voisi kadehtia.
Et siis tiedä mutta väität silti. Poronhoito on saamelaisten perinteinen elinkeino ja puolet maamme pinta-alasta on varattu siihen. Lapin kansasta merkittävä osa on jo 200 vuotta ollut väestöpohjaltaan muita kuin saamelaisia eikä sitä seikkaa voida sivuuttaa. Se on ollut vuosisatojen aikaisen kehityksen tulos koska saamelaisia on niin vähän. Siksi näiden elinkeinojen harjoittajien joukko on kirjavaa tänä päivänä. Pitäisikö heidät heittää ulos alueelta? Heillä kuitenkin on usein todistettavasti satojen vuosien sukuhistoria alueella.
PoistaSaamelaisilla on useita erityisoikeuksia alueellaan joita ei edes muille kansalaisille myönnetä.
Tuo Ulmin tuomiokirkon säästyminen joulukuussa 1944 on kyllä vähäistä suurempi ihme. Ulm oli koko sodan aikana kuninkaallisten pommitusilmavoimien (RAF, Bomber Command) pääkohteena vain kerran, joulukuun 17. ja 18. päivän välisenä yönä 1944. Hyökkäys oli menestys, kaupungin 13000:sta rakennuksesta säilyi tuona yönä vain n. 1800 kpl.
VastaaPoistaKatselin tuossa juuri Bomber Commandin arkistosta välittömasti operaation jälkeen otettuja tiedusteluvalokuvia; kaikki tuomiokirkkoa ympäröivät korttelit olivat täysin tuohoutuneet, mutta itse kirkkoon ei ainuttakaan osumaa. Maalinmerkitsijöillä (Pathfinder Force) oli yleisesti tapana pudottaa merkintäsoihdut kaupunkien korkeimman rakennuksen katolle, ja tämä rakennus oli usein juuri tuomiokirkko. Pommittajien pääjoukko, joka korkean intensiteetin operaatiossa (maximum effort raid) käsitti useita satoja raskaita pommituskoneita mahdollisimman tiiviissä 'nipussa' pommitti merkintäsoihtuja tähtäyspisteenä käyttäen. Ulmin operaatiossa kaupungin keskiaikaiseen keskustaan satoi 25 minuutissa 1500 tonnia pommeja, joista valtaosa fosforipalopommeja.
Oli Suomelle onneksi ettei Bomber Command vieraillut kertaakaan Helsingissä.
Älä nyt, kyllä ylimainio Helsingin IT olisi saanut brititkin alas/harhateille.
PoistaToisaalta, näin jälkikäteen ajatellen tuo vierailu olisi ehkä tehnyt Suomelle vain hyvää, jos maamme olisi nyt vähän vähemmän hesakeskeinen.
Ei tainnut toimintasäde riittää. Sitten kun olisi nipin napin riittänyt, Suomi oli jo irti sodasta.
PoistaKalevalan tammen alkuperän täytyy olla jossain etelämpänä, vaikkapa jo Virossa, jossa tammi on pyhä puu. Suomessa meillä on kuusi kodin komeana ja vankkana symbolina, puhutaankin kotikuusesta. "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto," opittiin kansakoulussa ja sitten piirrettiin puu ja mökki.
VastaaPoistaMinä pidän iloisemmasta, ilmavammasta männystä, jota Savossa kutsuttiin petäjäksi. Varsinkin saariston ja rannikon vähän kitukasvuiset männyt ovat kauniita. Niiden ryhmyiset juuret ovat osaksi näkyvissä, jos hiekka ympäriltä on kulunut pois. Ne tunkeutuvat maahan kallion rakosistakin vettä etsiessään. Viime aikojen kovat myrskyt tarttuvat mäntyjen tuuheisiin latvuksiin täällä meillä ja saavat aikaan kovan pauhinan, jota aivan säikähtyy. Männyillä on pitkät juuret, eivät ne helposti kaadu kuten kuuset.
Suomen sukulaiskansoilla jotkut puut ovat vieläkin pyhiä paikkoja luonnossa. Skandinaavisessa mytologiassa, pitkissä runoissa ja Eddassa on myös taikavoimainen puu, saarni Yggdrasil, joka peittää koko maailmankaikkeuden. Sen juurella on kolme lähdettä, ja pääjumala Odin antoi toisen silmänsä, jotta saisi lähteestä viisauden, Hän myös hirttäytyi puun oksalle yhdeksäksi päiväksi päästäkseen perille riimujen salaisuudesta. Viisautta ei saa ihan helpolla, jumalakaan.
Kyllä se närekin vielä kasvaa ihan kirkon korkuiseksi, jos ympärillä on tilaa ja aurinkoa.
Jos petäjillä onkin syvälle tunkeutunut juuristo ja vielä se yksi "kyr...juuri" keskellä niin kuusella taasen juuristo levittäytyy valtavalle alalla ja jos sillä kasvaa kaveripuita tarpeeksi tiheään ja maa on tiukkaa ei sekään kovin helposti kaadu.
Poista"Näre" elikä siis kuusi jos yksinään aukealla saa seistä jäpöttää, se lykkää oksistonsakin niin valtavaan kasvuun, ettei se niin korkeaksi kasvakaan kuin jos sillä sopivin välein myös towerikuusia on sen leventelyä hillitsemässä. Liiasta auringosta kuusi ei tykkää kun se on enämpikin synkkien, pimeiden korpien kasvatti.
Näre on kuusi. Se on varjopuu. Ei se tarvitse tilaa ja aurinkoa. Nousee se muutenkin. Tammea ei tarvitse Virosta etsiä. Se kasvoi vielä vielä viime vuosituhannen alkupuolellakin Kuusamon korkeudella ja samoihin aikoihin mänty oli levittäytynyt sille alueelle, jossa nyt vain vaivaiskoivu viihtyy. Männyn pystyssä pysymiseen vaikuttaa enimmäkseen pääjuuri, joka suuntautuu alaspäin. Kuuselta se puuttuu. Suomalaisten tietämys nykyisin puista ja metsästä on heikohko.
PoistaEi se kuusikaan ahtaudessa ja varjostuksessa jaksa kasvaa. Metsistämme on löytynyt alle käsivarren vahvuisia kuusia, jotka saattavat olla jopa 200 vuotta vanhoja. Kun ei ole ollut kasvutilaa, niin sitkeä henki on säilynyt ja kasvu jäänyt minimaaliseksi.
PoistaMinulle jäi lapsuudesta Lapinlahdella sellainen kuva, että näre on pieni kuusi, sellainen joulukuusen kokoinen tai vähän isompi, näreikkö, "närreikkö", liian tiheäkasvuinen nuorten puiden kuusikko. En millään pysty ajattelemaan satavuotiasta tukkipuuta näreeksi, mutta kai se on hyväksyttävä. Pikku metsäpalstaltani niitä vanhoja kuusia kaatui kasapäin kovassa myrskyssä.
PoistaEija G:n kanssa samaa mieltä. Näre on pieni kuusi, ei mikään tukkipuu.
PoistaMäntyjäkin on montaa eri kasvuvaihetta/ tyyppiä: mänty, honka ja petäjä.
Näre on aina tarkoittanut pientä kuusta
Poista"Ei kuusikaan ahtaudessa..." Kyllä se kasvaa. Silloin kun löytyy tällaista kitukasvuisuutta, on kysymys täysin sille sopimattomasta maapohjasta. Kuusi on valtapuu, joka vie lopulta muilta puilta sekä pohjakasvullisuudelta elintilan. Täysikasvuisen kuusikon alta ei löydy sitä monen kaipaamaa monimuotoisuutta.
Poista"Täysikasvuisen kuusikon alta ei löydy sitä monen kaipaamaa monimuotoisuutta."
PoistaErehdyt lajtitoverihyvä. Kaikkialta metsistä löytyy juuri niitä monipuolisia eläviä elementtejä joita kussakin maastossa tarvitaan. Ja varsinkin sieltä, joita ihmiskurja ei kirvehin ole pilalle tolskannut.
Vanhat kuusikot varsinkin ovat täynnä elämää, mutta ihmislaji ei viitsi ottaa niistä selvää: Sokeana kuljeksii kuusikoissa hän.
Luonto itse tietää miten metsää hoidetaan. Männiköt ja kuusikot, koivikot ja sekametsät hoitavat itse itsensä ja kuhisevat elämää. Maaperä juuristossa on täynnä hyönteisiä lukemattomia lajeja, osa niin pieniä että ilman mikroskooppia ei näy. Kun ihminen puuttuu metsien kasvuun ojituksilla ja hakkuilla, alkaa häiriytyminen ja yksipuolistuminen. Eläimet ja hyönteiset vähenevät koska suojaa ei ole eikä ravintoa. Maaperä saattaa kuivua tai kostua liikaa ja tasapaino menetetään. Metsä kyllä korjaisi itsensä vuosikymmenien aikana mutta ihminen pian takaisin korjuukoneiden kanssa. Metsien yhteyteen kuuluvat kosteikot ja suoalueet ja kuivat kankaat. Niistä muodostuvat oikeat metsät. Yksipuoliset puupellot ovat ilkeätä katsottavaa.
PoistaAndy Warhol manaili, että Paavilla on tuhannen vuoden etumatka häneen bisneksessä. Kaveri, joka oli hankkinut Leninin kootut puheet kirjasarjan sen vuoksi, että voisi niistä tarkistaa, että onko Lenin todella sanonut noin (hänen suuhun laitettiin kaikenlaista), kertoi, että alussa oli uskonto kirkkorakennukset tulivat myöhemmin. Kirkot nähtävästi komistuivat kuin riikinkukot. Olisiko niiden tarkoitus ollut promota uutta uskontoa ja todistella sen paremmuutta kilpailijoihin verrattuna?
VastaaPoistaSalakkalahtea tienoita tuli monesti katseltua 1970-luvun lopulta alkaen. Nostalgia kai veti, kun isä oli samoilla seuduilla oleillut 1930-luvulla "vähäisempänä sotilashenkilönä". (Nostalgiasta Friedellillä osuva motto myöhäisromantikko Eichendorffilta: "Kaipaamme kotiin emmekä tiedä minne.") Komeita taloja jäljellä Revonhännässä, taitavat olla smålandilaislähtöisen Karl Lindahlin suunnittelemia, saman, joka piirsi mm. henkivakuutusyhtiö Suomen toimitalon (sittemmin mm. UPM:n pääkonttori) vinosti Havis Amandaa vastapäätä, mikä lieneekään nykyisin. Niin, ja Siltasaaren "ryövärilinnaksikin" sanotun, jonka tornin saksalainen tykistö ampui tuleen sokeritehtaan tontilta huhtikuussa 1918.
VastaaPoistaKohtapuoliin ei Venäjällä kaiketi ole jäljellä mitään suomalaisajan muistoja. Päivän "ikonoiklastinen" hälyuutinen kertoo, että Koiviston symbolisen sankarihautausmaan muistokivien purkaminen on kohta lopuillaan. Tässä kohden kyllä meilläkin voitaisiin "katsoa peiliin". Paikallisesti ns. huomattava yhteiskunnallinen toimihenkilö määräsi tomeralla toimivallallaan jo keväällä Turun taidemuseonmäen Lenin-pystin parempaan talteen, vaaterissa museon varastoon muoviin käärittynä. Samoin Kotkassa. Nyt jo ruotsinkielinen poliitikko vaatii jokirannan "Aleksanteri ja Bernadotte" -ryhmää poistettavaksi. Oli kaiketi Pohjolan rauhoittaminen ja Ruotsin 1812-politiikan alku, Pax Suecica, Bernadotteineen ja Aleksantereineen yhäkin liian karvas pala? Ja keskelle Helsingin empirekeskustaa pitäisi nostaa jalustalle Kustaa Vaasa, vaati joku hiljan, selvä se. - Professori Kirsi Vainio-Korhonen kirjoitti taannoin mielestäni viisaasti, että jossain Italiassa ei sen sijaan pelätä historiaa, edes "muistin paikkoina".
Kaiken ylle kohoaa lähes päivittäin viittaamani ym. lehtien kommenttipalstojen yksiääninen huutokuoro, kuin antiikin areenoilla ikään. Ja Signmyrocketit saavat vinhaa kyytiä. Rationaalista ja hyvää satoa tuottavaa toimintaa, olkoonkin että kriisi- ja poikkeusaika? Enemmistön mielestä ilmeisesti kyllä. Ryhdytään, sittenpähän nähdään, totesi prof. Rentolan mukaan jo Napoleon.
Tuota kertomusta isosta tammesta on pidetty meteoriitin aiheuttaman pilven kuvauksena. Hiiden-, vai onkos se sittenkin Saaremaalla olisi sopivan ikäinen kraaterikin. Reunalla on kymmenittäin raudanvalmistusuuneja, itse malmi on kerätty tarkkaan. Risto Isomäki on kirjoittanut kiehtovan novellin meteoriitin putoamisesta.
VastaaPoistaLennart Meri huikeassa kirjassaan Hopeavalkea kertoo mm. Kaalin kraaterista monen muun mielenkiintoisen historiallisen asian ohella. Kirjassa on toki lievä virolainen väritys, mutta toisaalta runsaasti suoria siteerauksia arabialaisista lähteistä. Se avartaa näkemystä historiastamme.
PoistaMahdollisesti samoihin aikoihin Kaalin meteoriitin kanssa, noin 3500 vuotta sitten, räjähti Kuolleen meren tienoilla valtava meteoriitti, joka höyrysti siitä sellaisen määrän suolaa että seutu oli kuutisensataa vuotta asuinkelvoton. Yhdistyy taruun (ei tammesta vaan) suolapatsaaksi muuttuneesta ihmisestä. Houkutus kuvitella, että kyse olisi saman, alunperin vielä isomman meteoriitin osasta, jonka toinen osa tippui Saarenmaalle.
Poista- ar
Kuvattuna aikana ei nykytutkimusten mukaan ugreja asunut vielä Itämeren seudulla.
Poista90-luvun alussa käytiin täältä päin usein Saarenmaalla, jonka pohjoisosa Leisin kunta oli silloin itsenäisenä ystävyyskuntamme, ja silloin tutustuttiin tietysti myös Kaalin kraatteriin. Hämmästyin miten pieni se oli, pyöreä lampi, mutta kyllä sinne tippunut meteoriitti on saanut aikaan suurta tuhoa. Paloi maita, paloi soita, vai miten se menee runossa, metsää tietysti, kuusia ja liekö ollut tammiakin. Kyllä se mantereelta näytti siltä, että koko saari paloi, kuten runot kertovat. Lennart Meren kirja on hyvin vauhdikkaasti kerrottu ja mukava lukea, mutta kyllä hän on käyttänyt varmasti mielikuvitustaan apuna. Kukapa niistä vanhoista ajoista runojen perusteella mitään ihan varmaa voi sanoa.
PoistaFingerporin puukirkko: https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000002463436.html
VastaaPoistaJos on niin, että joku ihminen löytää elämäänsä merkityksen jostain asiasta ja toinen ihminen saa itselleen samasta asiasta syyn tappaa itsensä. Se on kovin merkillistä. Puu ei ymmärrä sitä.
VastaaPoistaHilkka
Tänään posteljooni kysyi rapun ovikoodia, kun yhtiö on sen muuttanut. Marskin syntymäpäivä sanoin, ja A. Mulla ei ole nyt kynää ja paperia, sanoi mutta muistan, koska isä oli marskin ritari.
VastaaPoistaLaskeskelin päässäni, että nuorimmatkin Mannerheim-ristin ritarit ovat syntyneet noin 100 vuotta sitten. Jos satavuotiaan poika on vielä töissä, niin siitä pitäisi saada työnsankarin risti.
PoistaOnko se nyt niin tavatonta. Teen vielä töitä vaikka isäni, jos eläisi, täyttäisi kohta 113.
PoistaHeh, isäni täyttäisi juuri pian 109 jos eläisi ja itse olen vielä töissä. Revi siitä.
PoistaJoo, vuonna 1956 syntyneen tuttuni isoisä oli syntynyt vuonna 1847...
PoistaJa sitten vielä valitetaan, että suomalaiset jäävät eläkkeelle liian aikaisin! Tai sitten kaikki tervaskannot lukevat Kemppistä. Onneksi olkoon!
PoistaJotkut vaan saavat lapsia vaikka ikävuosia on kertynyt. Kun presidenttimme täyttää 100, on hänen nuorin lapsensa ruuhkavuosi-iässä.
PoistaMinä olen 64 v ja yhä on omia alaikäisiä kotiruokinnassa.
PoistaVanhana lapsia tekevät miehet ovatkin valioluokkaa, marskin ritareita, presidenttejä ja oman elämänsä sankareita!
PoistaEi me miehet niitä "tehdä", suikastaan vain alulle: "Nosto, pisto ja ravistus", sit pyihitään vehkeet verhoihin ja häivytään baariin, tai jonnekin. Paitsi ehkä m.ritarit ja pressat.
PoistaIsänisä oli 75-vuotias, Abraham, kun hänen nuorin lapsensa syntyi. Loihe ukko lausumaan: "Kuolen sitten, kun tuo lapsi täyttää viisi." Niin kävi.
PoistaPuu ja ihminen lähiomaisia. Näkyy jo sukunimissä.
VastaaPoistaGeneettisen eron voi laskea ihan samanlaisella menetelmällä kuin pohjalaisen ja savolaisen välilläkin.
PoistaLiika lsdn käyttäminen avaa uudenlaisia materialistisia ajatuksia mitkä jäävät kuitenkin maanalle eivätkä pääse lehvästöön hengittämään. Avataristako tämä nyt on omaksuttu. Paavi oli oikeassa…sittenkin
VastaaPoista