Sofi Oksasen kaksi kirjoitusta Apu-lehdessä ovat merkittäviä. Ne aukeavat verkossa osoitteissa
https://www.apu.fi/artikkelit/sofi-oksanen-putinin-myotailijat-vastuussa-ukrainasta-essee
https://www.apu.fi/artikkelit/kirjailija-sofi-oksanen-velvollisuus-pakottaa-ottamaan-kantaa
Kirjailijan ammatti ei ole olla jotain tiettyä mieltä. Kirjailijan ammatti on löytää se tunteen, taidon ja tiedon tasapaino, joka saa ilmaistun menemään perille.
Voin vakuuttaa, että tuo tuollainen on hyvin vaikeaa ja aika harvinaista. Sitä ei tarvitse vakuutella kenellekään, että vakiintunein keinoin, eli esseillä, romaaneilla, runoilla, näytelmillä ja aforismeilla, työskentelevät hyvin monet sellaisetkin, jotka eivät oikeasti osaa.
On toisia, jotka löytävät kykynsä hitaasti ja ehkä yllättäen. On monia, jotka kadottavat sen.
Suuresti kunnioittamani arvostelija ja lukija, jo kuollut, sanoi kerran aika nimekkäästä kirjoittajasta: ”Hänen kauttaan kirjoittaa jokin henkiolento. Olen tuntenut hänet koulutytöstä. Niin kaikin puolin tyhmä ja pintapuolinen ihminen ei millään voisi itse saada aikaan tuollaista.”
Sanoja oli järkevä ja maan tasalla pysyttelevä, kymmenien kirjoittajien kanssa työskennellyt ammattilainen. Siksi tuo toteamus jäi niin vahvasti mieleeni. Vaikka esimerkiksi juutalaisuuden golem ja sen vastineet eri uskontokunnissa, kuten Raamatun ”riivaaja” ovat hyvinkin tunnettuja, tällä kertaa ei todellisuudessa puhuttu henkiolennoista.
Musiikissa, etenkin hiukan keveämmällä puolella, on koko joukko yhden kappaleen keksijöitä, jotka ovat jääneet muistiin vain jostain täysosumastaan. Tieteessä näitä riivaajan kuiskauksia on niin paljon, että on suorastaan tapana sanoa, että varsinkin matematiikan ja fysiikan huimimmat oivallukset saadaan hyvin nuorina, ja niiden jälkeen elämä kaikenkarvaisine Nobeleineen tai Fields-mitaleineen on ihan arkista. Ajatus on huikea yleistys, mutta ei ehkä aivan vailla totuuden siementä.
Kirjallisuudessa on tälläkin hetkellä myynnissä kokoomateoksia, joiden aiheena on ”kirja joka muutti elämäni”. Sellaisia on. Ja itse suhtaudun arvostavasti ”nimen palvojiin”, joihin Venäjällä lukeutui myös muutamia huimia tiedemiehiä, kuten Pavel Florinsky. Toistamalla joka päivä satoja kertoja lyhyttä hesykastista rukousta voi tavoittaa totuuden, ajatellaan.
Neurotieteen viittaavat hiukan tähän suuntaan. Jos ”totuus” on jokin syvästi tunnettu, ihmisillä ja kulttuureilla on tunnetusti stoa tai tuhansia keinoja irtautua tämänpäiväisesti eli langeta loveen – alkujaan kuulemma ”langeta louheen”.
Mutta siis Sofin kirjoitukset ovat kirkkaasti ilmaistuja. Ja myös asia on mitä painavin.
Eräs sietämättömimmistä Putinin amok-juoksun seurauksista on nimenomaan tämä yhden aivopuoliskon tyyppien konsensus, että he ovat aina olleet oikeassa. Vähän kuin Tuomiojaa ylistettäisiin jonkin USA:n järkyttävän rötöksen seurauksena (tämä esimerkki nyt on tietenkin monen kontingenssin takainen, mm. koska Venäjä on nykyään kiistatta ”the” natsimaa, ja oma tajuntamme taas on varmuuden vuoksi USA:n imperiumin sisällä, mutta ehkä pointti välittynee poikkeuksellisesti ilman ammattikirjoittajien pyhiä puhaltelujakin).
VastaaPoistaJari Ehrnrooth selvitti jo tänään suurin piirtein, miten ”vapauden” eteen kuuluu uhrata kaikki muu tarvittaessa (rahvaan?) vaurautta ja onnea myöten, koska kreikkalais-juutalais-kristillinen traditio ja puhdasoppinen liberalismi velvoittaa meidät siihen. Kirjoituksen päräyttävin kohta oli ”oman elämän omistaminen” korkeimpana hyvänä. Voin kyllä kertoa, että jalustalle nostettujen taloussubjektien omistuspakkomielteiden ja asosiaalisuuden varjelun eteen on uhrattu Kiinassa ja Venäjällä paljon enemmän kuin lännessä - niin paljon, että konkreettinen vapaus on onnistuttu yhteiskunnasta jo suureksi osaksi hävittämään. Tällä tiellä ollaan silmin nähden pitkällä USA:ssakin. Uskomattomalta tuntuu kyllä, miten fasismin vastaisessa sotatilassa tuskaillaan ympäri länttä korkokäppyröiden ja kaasulaskujen parissa.
Toki Ehrnroothin kirjoituksessa oli vähän kuin olevinaan humaani sanoma, siis että ”talous on vain renki”, mutta se kaatui totaalisesti siihen loogiseen ristiriitaan, että samaan aikaan pitää saada aikaan kulttuurille ”sotilaallinen ylivoima”. Se kuitenkin edellyttää käytännössä myös taloudellista hegemoniaa, joka puolestaan kaiken tähänastisen datan perusteella koostuu paitsi kasautuneesta alusmaiden riistosta, myös siitä, että ihmiset saadaan sitoutumaan yhteiskuntiinsa spontaanisti. Sen hengen särkemiseen luultavasti varmin reitti taas on nykyparametrein liberalismin uskonnollistuminen. Länsimailla - joiden regressiivis-ideologinen ja rupu versio Venäjä ja koko idän fasistinen vyöhyke itse asiassa on - ei ole edes psykofyysisesti omavaraista seksuaalisuutta. Kehitä siinä sitten jotain ihmevapautta, joka nujertaa muut ja huumaa omat.
Jos nyt pysyisit kuitenkin asiassa.
PoistaEuroopassa käydään sotaa, sellaista jossa kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä. Spekulointisi eri poliittisien ajattelutapojen aatehistoriallisilla yhteyksillä ei edistä sen ymmärtämistä ja lopettamista pätkän vertaa.
Edistääpäs, reippaasti enemmän kuin nimetön komentelu. Nimeä vailla oleva on erehtynyt että Lahjattomuustutkimuslaitos tottelee nimeä vailla olevaa ja lisäksi kirjoittaa siihen vivahtaen kuin olisi tilannut ja maksanut jostain. Osaako kenties puhua ukrainaa, venäjää, unkaria?
PoistaOksanen on diligentti mutta pitää turhaa julkisuusprofiilia, kirjoissa on puhuttelevaa voimaa. Kaipa kyse on vanhanaikaisuudesta, osaltani.
No joo. Eipä täällä juuri näy tekstejä, jotka edistäisivät ko. sodan ymmärtämistä yli sen mitä me nyt jokainen sodasta ymmärtänemme: se on kauheaa.
PoistaSiksi oli kiinnostavaa lukea Lahjattomuustutkimuslaitosta. Siksi oli kiinnostavaa lukea myös Patomäkeä, joka oli esimerkin vuoksi, tai alibiksi, päästetty Hesariin.
Tämä keskusteluksi kutsuttu loputon tautologia ei juuri ymmärrystä lisää - ellei sitten jollakin kieron masentavalla tavalla.
- XYZ -
Itse olen uudelleenluettuna sitä mieltä, etten saanut pointtiani tässä kunnolla kehiteltyä. En ole siis yhtäältä Venäjän hallinnon demonisointia vastaan, koska ne on nimenomaan demoneja, enkä pidä suhteellisella hyvinvoinnilla "apoliittiseksi" eli piilokonservatiiviseksi ostettavaa massaakaan ongelmattomana, mutta jotenkin nuo narratiivit idän tai varsinkin "kollektivismin" - kuten siirtomaisännyteen samaistuvat kaikkea omasta poikkeavaa settiä mielelllään kutsuvat - ikuisesta huonoudesta ovat yksibittisiä vähän samalla lailla kuin joku merikauppamaailman hyvinvoija ehkä saattoi näki Saksan 1930. Samoin mekin saatamme olla yllättävän äkkiä sitten Venäjän liittolaisia esim. jotain Kiinan keräämää koalitiota vastaan.
PoistaTämä vain yhtenä visiona. Ainakin nuoret urbaanit venäläiset ovat minun mielestäni täysijärkisempiä kuin vaikka oman polveni ”nuorehkot” länkkärit. - Tuota fasistoitumiskelpoista pilveä tuntuukin työntävän eteenpäin lännestä jatkuvasti voimistuva korkeapaine, jossa ei osata enää kuvitella omistamisesta ja muusta pihtaamisesta riippumattomia subjekteja ollenkaan. Vähän kuin Musililla oli vielä I. maailmansotaa edeltävästä Wienistä irvaillessaan henkilöhahmonsa suussa "Besitz und Bildung", nyt voisi ehkä sanoa "Besitz und Prüderie".
Sofi Oksanen on älykäs ja viisas nainen, joka osaa ilmaista ajatuksensa selkeästi, ja jolla on ajatuksia, yksi parhaita Venäjäntuntijoita. "Tavallinen venäläinen", jonka osuutta Oksanen pohdiskelee, pelkää asemansa menetystä eikä helposti lähde barrikadeille. Sitä kunnioitettavampia ovat ne harvat, jotka vieläkin uskaltavat.
VastaaPoistaOksanen mainitseman Mihail Shiskinin mukaan demokratialla oli mahdollisuus kehittyä Venäjällä 1917, jos olisi käynyt toisin, glasnostin aikana ja 2011, jolloin hän poistui maasta pettyneenä ja asuu nykyisin Sveitsissä. Mitä silloin tapahtuikaan Venäjällä?
Olen lukenut Shiskiniltä paljon palkitun kirjan "Neidonhius" (tarkoittaa erästä kasvia), jossa tulkki haastattelee Sveitsiin saapuvia venäläisiä pakolaisia. Heidän kertomustensa kautta käydään läpi koko 1900-luku Venäjällä. Se oli erittäin hyvä kirja, mutta ei mitenkään helposti luettava. Sofi Oksanen haastatteli Shiskiniä HelsinkiLitissä sen kirjan suomennuksen ilmestymisen aikoihin. Netissä vieläkin.
Nobelhan rikastui juuri Venäjällä, ja millainen valtio se voisi nyt ollakaan, jos vallankumouksesta olisi päässyt kehittymään demokratia, sillä 1800-luvulla Venäjälle tuli paljon menestyksellistä läntistä teollisuutta. Voisi olla todellinen suurvalta, jonka ei tarvitsisi kiusata ja sortaa pienempiään.
Nikolai II oli yhtä huono tsaari kuin Putin on presidentti/diktaattori. Venäjä olisi voinut jättää rupeamattakin ensimmäiseen maailmansotaan - pitää muistaa että idässä Venäjä hyökkäsi ensin mutta lyötiin Tannenbergissa.
Poista1917 sitten väliaikainen hallitus yritti jatkaa sotaa jolloin saksalaiset toimittivat Leninin porukan pakkaa sotkemaan.
"Sofi Oksanen on älykäs ja viisas nainen, joka osaa ilmaista ajatuksensa selkeästi"
PoistaKyllä. Hyvin selkeästi. Taannoista kustantajaansakin nimitti julkisuudessa "apinaksi". Minusta siis tyypillinen "vihapuhuja".
Tänä aamuna taas Heikki Patomäki kirjoittaa Hesarissa siihen malliin että sitä varmaan mielellään siteerataan Venäjän tiedotusvälineissä.
VastaaPoistaMuseoissa pitkin maailmaa on vanhoja taisteluja esitteleviä tauluja, joiden yksityiskohtia oppaat edelleen asiantuntevasti avaavat. Mielestäni Ville Rannan piirros
VastaaPoistahttps://www.iltalehti.fi/villeranta/a/6b8654e4-261c-4b18-86cc-309fe4ce2e5e#gallery
ansaisee erittäin ansiokkaasti paikkansa vanhojen rinnalle kuvaamaan erittäin osuvasti kammottavaa nykytilannetta. Se sisältää myös detaljeja, jotka nyt tunnemme, mutta joita katsoja ei ehkä ymmärrä joskus tulevaisuudessa ilman oppaan selitystä.
SL
Olen joskus vitsaillut, että Sofi kirjoittaa hieman kankeasti, mutta täyttä asiaa. Etenkin Viron kohtaloon hän saisi keskittyä vieläkin enemmän.
VastaaPoistaTiedettiinkö Suomessa, että metsäveljiä oli olemassa vielä 70-luvullakin – ja viimeinen kuoli (hukkui tai hukutettiin) vasta 1978!
Siihen nähden on irvokasta ajatellakin, mitä suomalainen tiedostava nuoriso teki samaan aikaan: nuoli orjuuttajan saapasta, kauniisti ilmaistuna.
No, menneet ovat menneitä... paitsi että Ukrainassa se on taas jokapäiväistä elämää. Länsimaissa herätys oli tyly: kuulin juuri, että Ruotsi jättää Nato-hakemuksen kesäkuussa. Suomi tekee samoin.
PS. Putinin koplalle tuli varmaan yllätyksenä, että koko sivistynyt maailma näki heidän lävitseen. Venäjästä tuli hylkiö ainakin parin sukupolven ajaksi.
Vielä 1970-luvulla Ukrainassakin toisinajattelijat pantiin vankilaan ja heitä tapettiin. NL/Venäjä miehitti Ukrainaa vuosikymmenet ja piti yllä rautaista sortoa.
Poista"kuulin juuri, että Ruotsi jättää Nato-hakemuksen kesäkuussa. Suomi tekee samoin"
PoistaNoin minäkin uskon. Vaunut on pantu vierimään kiskoilla, eikä niitä enää pysäytetä.
Yhtä asiaa kansalaisena kuitenkin toivon, kaipa sen kärsii sanoa näin Sulkeutuvien Suiden Suomessakin:
Toivottavasti tällä kerralla valtiolliset päätöksentekijämme eduskunnan enemmistö mukaan luettuna ottaa mahdollisista maalle ja kansalle koituvista seurauksista täyden VASTUUN, niin ettei jälkikäteen ole tarvetta julistautua "kansamme sijaiskärsijöiksi".
Rikoksen ja kunnian ero on siinä, että häviääkö vai voittaako sodan.
PoistaAno viittaa ns. sotasyyllisyysjuttuun, joka oli oikeudenkäynnin irvikuva. Sille olisi sopinut paremmin nimeksi putinistinen "erikoisoperaatio", sillä sitä se oli.
Kumma, että näitä Neuvostoliiton taistolaissankareita nousee vieläkin sosialismin kumpujen yöstä.
Jaa että "taistolaissankareita", jos ajatuksissaankin poikkeaa äärioikeiston viitoittamalta polulta.
PoistaSe puolestaan ei ole kumma eikä mikään, että näitä "Suur-Saksan" hitleristejä ja muita nilkkejä Ano 2:n tapaan nykyoloissa työntyy koloistaan laumoittain vaatimaan suita suljettaviksi.
Häpeä, putinisti. Naamiot on riisuttu.
PoistaMitä sitten, jos Pienen Suuren Johtajan isänmaalliset sankarit tuhoavat kaupunkeja ja tappavat ja raiskaavat ukrainalaisia, sillä kyyditsiväthän lapualaisetkin punikkeja Neuvosto-Venäjälle!
PoistaHäpeä monin verroin, sinä hitlerismin muistossaan eräille yhä autuaan ja vihannan köynnöksen kantaja.
PoistaKirjailijat eivät anna faktojen tuhota hyvää tarinaa. Historiankirjat kertovat Putinin olleen lahjomaton pikkuvirkamiehenä Pietarissa. Hän on onnistunut luovimaan omien oligarkkien ja Jeltsinin Kremliin tuomien CIAn agenttien miehittämäsdä viidakossa. Nyt hän on diktaattori, jonka kannatus hipoo Saulin lukemia. Tarina ei kerro, että kuinka Nato on hämmentänyt Ukrainassa 8 vuotta. Baskov pereulokin kasvattina hän otti aloitteen ennen kuin Nato sai panssarinsa käyntiin.
VastaaPoistaOlen lukenut Putinin touhuista Pietarissa eikä siitä kaudesta voida sanoa että hän olisi ollut lahjomaton.
PoistaToiseksi, Ukrainassa ei taistele Nato vaan Venäjä ja Ukraina puolustautuu pahasti alivoimaisena.
Oho! Mitä soopaa.
PoistaFasisti Putinin kannatusluvut ovat samaa laatua kuin joku pitäisi pistoolin- piippua ohimollasi ja kysyisi; olenko minä oikeassa vai olenko minä oikeassa?
Poista"Oho! Mitä soopaa."
PoistaTämä ei voi olla mitään muuta kuin putinistista trollausta. Varsin alkeellistakin sellaista, ehkä kielestämme on opeteltu vain joukko fraaseja.
Tuo oli tumma maammon marja
Poistasyntymässä säikähtänyt,
näki kauhut kaikkialla,
haltiat pahat havaitsi,
ei hyviä ensinkänä.
Kun runojakin voi lainailla niin kuin piru raamattua, sieltä poimien lauseita tarpeidensa mukaan, tässä koko runo. Lukutaitoiset voivat tulkita mitä Leino sanoi. Ja minkä verran se itse kenellekään antaa nykyiseen tilanteeseen, ja miltä kantilta.
PoistaVahva runo.
Tumma
Tuo oli tumma maammon marja
syntymässä säikähtänyt,
näki kauhut kaikkialla,
haltiat pahat havaitsi,
ei hyviä ensinkänä.
Pani äiti paimenehen. –
Paimen metsästä palasi,
tuli outona tupahan,
haasteli haralla hapsin:
”Oi emoni, älä minua
pane karjan paimenehen!
Lempo seisoi suon selällä,
Hiidet hirnui kankahalla,
juuttahat jälestä juoksi,
maasta Maahinen kohosi.”
Ei pojasta paimeneksi. –
Pantihin kalan kutuhun.
Palasi mereltä poika,
tuli valjuna tupahan,
kertoi kynnet kylmillänsä:
”Kauhea saloilla kansa,
meren kansa kauheampi!
Näin minä Tursahan tulevan,
meren kahtia menevän,
Kalpea karilla istui,
Tyhjä alla ammotteli.
Ei pojasta merelle miestä. –
Pantihin palon tekohon.
Palasi palolta poika,
tuli vauhkona tupahan,
sanoi silmin seisovaisin:
”Hirveät meriset hirmut,
tulen hirmut hirveämmät!
Sylki kyyt kyventä, liskot
puhui liekkiä punaista,
Syöjätär porossa keitti,
Kehno käänti kattilata.”
Suku jo surmata saneli:
”Mitä työstä tyhjän miehen!”
Ennätti emo etehen,
kyyditti kylän kisoille.
Palasi kylästä poika,
ei tohi tupahan tulla,
kujilla kuvahtelevi,
piilee peltojen perillä;
löysi äiti seisomasta
takaiselta tanhualta.
Poika kaulahan kavahti:
”Oi emoni, kantajani!
Paras on minun paeta,
paras mennä näiltä mailta,
mennä Kalman karsikkohon,
piillä Tuonelan pihoille!
Kolkkoja kotona näin ma,
kamalampia kylässä!
Veräjällä Vento seisoi,
Vennon poika portahalla,
loukossa Vahinko vaani,
Kouko kohtasi ovella.”
Tunsi äiti tummaisensa,
tunsi jo tuhon-alaisen
syntymässä säikkyneeksi;
itki, itki, ei evännyt,
virkkoi vienosti saneli:
”Niin menekin, poloinen poika,
mene kuolon kuusikkohon,
vainajien varvikkohon,
tuvan taakse taaton saaman,
lempeän lepotiloille,
missä seisoo puut pyhäiset,
hongat himmeät puhuvat
ollehista, mennehistä,
murehessa yön ikuisen.”
Taatto haudassa havasi.
”Mitä itket, heimon helmi?”
”Tuota itken, oi isoni,
ei minuhun metsä mielly.”
”Lehto laululla lepytä,
niin teki isätkin ennen.”
”Tuota itken, oi isoni,
ei minusta merelle miestä.”
”Ahti uhreilla aseta,
niin teki isätkin ennen.”
”Tuota itken, oi isoni,
ei tuli minulle tuttu.”
”Tuli kytke kahlehisin,
niin teki isätkin ennen.”
Yhä itki heimon helmi.
”Mitä itket, oi iloni?”
Tuska ilmoille ajoihe:
”Oi isoni, ota minutkin
kera Kalman kartanoihin,
kun olen maammon tumma lapsi,
syntymässä säikähtänyt,
näen kauhut kaikkialla,
enin ihmisten elossa.”
Nousi ääni nurmen alta,
sana Tuonelta samosi:
”Säikkyivät isätkin ennen,
toki aikansa elivät.
Autio elämän aamu,
Manan ilta autiompi.
Pirtit on pienet Tuonelassa,
maan alla kaitaiset kamarit,
kuu ei loista, päiv’ ei paista,
yksin istut, yksin astut,
toukka seuloo seinähirttä,
itse seulot itseäsi
ikävässä ainaisessa,
haikeassa, vaikeassa.”
Poika Tuonelta palasi,
tuli miesnä hiljaisena,
istui tuttuhun tupahan;
kohenti takassa tulta,
talon töitä toimitteli,
hymysuin hyreksi joskus
sinipiioista saloilla,
vellamoista veen selillä:
meni merelle, metsähänkin,
vei verkon, asetti ansan,
niin eli ikänsä kaiken,
ei iloiten eikä surren,
pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Eino Leino
Se piski älähti johon keppi kalahti.
PoistaNyt pitäisi kaikkien jo viimeistään tajuta, että Suomen Nato-jäsenyyden tiellä emme enää ole me itse, vaan putinistit ja heidän hyödylliset idioottinsa Naton sisällä. Ensimmäinen iso koetus on Ranskan presidentinvaalien toinen kierros reilun viikon päästä. Jos Putinin rahoittama äärioikeiston le Pen voittaa, Nato-tiemme on siinä.
VastaaPoistaTulee muuten vieläkin turvallisuuspoliittinen yökötys, kun muistan, miten persut europarlamentissa liittoutuivat tämän Suomelle vaarallisen porukan kanssa. Siis identiteettipoliittisessa huumassa, huijausta läpi näkemättä. Kun tiedettiin, mitä Putin jo silloin oli tehnyt, oli ainakin minun jo silloin helppo nähdä, millaisen turvallisuusruskin Trump, le Pen, Orban ynnä muut Putinin liekanarussa olevat jo silloin muodostivat. Ja miten epäisänmaallisia ja vaarallisia heidän hännystelijänsä juuri Suomessa olivat.
Telkasta muuten tuli torstai-iltana mainio Putin-dokumentti. Trumpin valintakin Venäjän operaationa avautui siinä piintyneimmällekin "patriootille".
Olen, tuota, miten sen sanoisin, veljesi hengessä tai votevö, mutta olen samalla täysin varma, ettei yksijumalaisen uskonnon vaihtuminen 'persoonattoman suurimman' (ilma(sto) jne.) metafysiikaksi ja siihen liittyvät turbulenssit ole yksistään Putinin tai kenenkään muunkaan ajastaan jälkeen jääneen syntymäkeskinkertaisen ihmisen vika.
PoistaJotain koetin aikaisemmin viisastella aiheesta: http://lahjattomuustutkimuslaitos.blogspot.com/2019/05/hybridivaikuttimet-sisallamme-ilmio.html
Orbán ei ainakaan tule torppaamaan Suomen NATO-reissua. Populisti hänessä huomaa, ettei unkarilaisia kiinnosta (valistuneemmat luulevat Suomen jo olevan NATOssa), pragmaatikko että oman puolustuksen takeena oleva sotilasliitto vahvistuu samalla kun Putte-possulle voi sanoa, että sori, lähettäkää meille suunnatut valitukset Saksan liittotasavallan kautta, anteeks ihan kauheesti jos vallanhuumassanne luulitte että olemme oikeasti olemassa.
The Duranin kuunnellessa selvisi, että Ahtisaari paritti Suomineidon Natoon Jugoslaviassa. Sai siitä Nobelin. Niinistö liukkailla viimeistelee - kysymättä.
PoistaKun 1960-luvun lopulla Kiinan ja Venäjän rajalla Ussuri-joella ammuskeltiin, täälläkin moni pelkäsi, että Kiina tulee saman tien Suomeen asti. Silloin olivat molemmat (toki eri tavalla) kommunistisia. Nyt ainakaan tuota pelkoa ei ole. Moskovan ja Pekingin liittoutumaa ei muuten ole estänyt se, että toinen on natsistinen kleptodiktatuuri ja toinen bisnesviritteinen kommunistivalta.
VastaaPoistaEihän siinä mennyt kuin pari vuosikymmentä, kun kiinalaiset olivat täällä. Aseiden tilalla keittiövälineet.
PoistaEilisen CNN:n uutisen mukaan Trump oli ehkä vahingossa lausahtanut jotakin vastikään ilmenneistä terveysongelmistaan. Oli antanut ymmärtää, että ehkä hän ei pyrkisikään niiden takia uudelle presidenttikaudelle. Miehellä taitaa olla ikää jo 76 v.?
VastaaPoistaSe olisikin ilouutinen maailmalle.
Pari vuotta Trumpia Nansy Pelosina - make my day. Kapula Desantisille.
PoistaWikispooks: The Duran is a media outlet that focuses on realpolitik. The Duran was created in May 2016 after Peter Lavelle severed his ties with Russia Insider.
PoistaRussia Insideriä pidetään Kremlin äänitorvena.
Mistähän tehtaasta tuokin kommentti tuli?
Google-kääntäjä tekeekin kepposet näille itäörkeille.
PoistaOma mielikuvituksesi ja trollien pelkosi tekee sinulle tepposet.
PoistaTai onhan kiva sulkeutua turvalliseen kuplaan jossa jokainen vastakkainen mielipide on peräisin venäjän trolleilta. Ei tarvitse ajatella, voi vain mouruta kiimaisena NATOkollina.