Joko valtioneuvostolla tai ministeriöllä on tahtotila.
Paha vaiva. Auttaisiko aspiriini niin kuin kiputilaan?
”Hallintohimmelistä” puhutaan aivan harhaanjohtavasti. Tarkoituksena on esittää epämiellyttävä vihjaus. Kuten kuvastakin näkyy, himmeli on todellisuudessa kaikkia fysiikan ja muita lakeja noudattava, sievä rakenne. Olen tehnyt sellaisia itsekin nuorempana. Muovipilleistä rakensi helpommin kuin oljista, jotka tahtoivat haljeta solmua kiristäessä.
Ja himmeli kestää vuodesta toiseen, ellei joku joudu sellaiseen tahtotilaan että istuu sen päälle.
Muotisanan tarkoitus on peittää epävarmuus tai epätietoisuus siitä, esitetäänkö jotain sitovaa vai onko kysymyksessä vain hurskas toive. Korkein oikeus tapasi vielä taannoin kirjoituttaa ratkaisunsa viimeiseksi lauseeksi ”tätä kaikki asianosaiset noudattakoon”.
Kun nuoruudenhöperönä kyselin lauseen merkitystä, sain pelkästään vääriä vastauksia. Vuonna 1917 lauseesta oli jätetty pois sana ”alamaisesti”. Tuolla vuosisatoja käytössä olleella lauseella oli ilmaistu, että tämä on nyt ylimmän hallitsijan vakaa tahto, ja auta armias, ellei sitä pannan toimeen ilman minkäänlaista hiturointia.
Vanhan kielikaavan mukaan myös vaimon piti olla miehelleen alamainen. Heinrichin Mannin romaani alamaisesta, Der Untertan, on käännetty englanniksi ”The Straw Man”. T.S. Eliot oli kirjoittanut kuuluisimman runonsa miehistä, jotka eivät katso silmiin.
Kirjoitan kivahtaakseni, ettei otsikon sanaa pitäisi lainkaan käyttää vakavissa asioissa. Määräys, käsky ja sellaisen sisältävä päätös ovat tarpeen. Sellaisen jälkeen tiedetään, kuka tai mikä elin oli asialla ja kuka on siitä vastuussa.
Lääkäri, kunta, hyvinvointialue tai valtioneuvosto päättävät.
Kovin selvä asia antaa silti aiheen päähänpistoon. Suomen kieltä käytettäessä on yksi oikeudellisesti iso asia, jossa kysytään tahtoa.
Suomen kansa aloitti vastarinnan vuosikymmeniä sitten, kun avoliitto yleistyi. Se tapahtui hyvin nopeasti.
Lain mukaan avioliitto on asia, josta voi päättää vain pappi tai nimetty muu viranomainen. Itseensä lakiin on kirjattu kuulemisvelvollisuus. Viranomaisen on kysyttävä vihittäviltä, tahtovatko he ottaa tuon toisen puolisokseen. Vastauksen on oltava ”tahdon”. Jos alttarilla äännähtää, ”täytyypä miettiä”, toimitus menee mönkään. Sitovaa liittoa ei synny.
Toinen pitkä perinne on kaavan toistaminen sanelun mukaan, kuten valaa vannottaessa. Tuon tavan yksi varhainen esimerkki oli kiinteistönkauppa roomalaisessa oikeudessa. Täsmälleen oikeat sanat oli lausuttaa virkamiehen pidellessä vaakaa ostajan ja myyjän edessä. Se oli mansipaatio, josta me tunnemme enää vain vastakohdan, emansipaation, joka siis tarkoittaa siteestä vapautumista. Mutta oma tahtotilani viittaa nyt ruokailuun.
"Paha vaiva. Auttaisiko aspiriini niin kuin kiputilaan?"
VastaaPoistatai vittuilu.
Demokratiassa kaikki, jopa demokraattinen valta pyrkii naamioimaan itsensä kiertoilmauksin. Yhteiskunta on kuitenkin täynnä demokratian kanssa ristiriidassa olevia instituutioita, kuten kaikki yritykset. Varsinkin niissä tämä smoke and mirrors-leikki kukoistaa. Johtaja kertoo päätöksensä aina monikon ensimmäisessä persoonassa.
VastaaPoistaAnolla on nyt aika kieroutunut vastakarvainen näkemys yrityksistä.
PoistaYritys, jos mikä, on demokraattinen ilmiö demokraattisessa maassa. Jokaisella kansalaisella, jopa alaikäisellä, on oikeus perustaa yritys joka voi muodoltaan ja tavoitteiltaan olla mitä erilaisin. Se voi olla esimerkiksi osuuskunta, toiminimi, avoin yhtiö tai osakeyhtiö, iso tai pieni. Yrityksen perustaja(t) on lakisääteisesti velvoitettu useisiin asioihin joista tavalliset kasalaiset eivät juuri mitään tiedä. Hän/he ovat monin tavoin vastuussa yritykseen liittyvissä asioissa ja ilmoituksissa yhteiskunnan edustajille, kuten verottajalle. Perustaja sijoittaa yleensä rahallisen pääoman yritykseen jotta se voisi aloittaa toimintansa ja maksaa laskunsa ja kenties palkkaa työntekijöille.
Mikä kohta tässä sotii demokratiaa vastaan?
Pitäisikö olla siten että yrityksen pääoven edessä järjestetään aamuisin huutoäänestys yrityksen keskeisistä asioista, kuinka ne pitäisi sinä päivänä hoitaa? Entä kuka ottaa vastuun niistä ratkaisuista, juridisen ja taloudellisen?
Yrityksen, etenkin pienen, moottorina toimii usein joko yksi ihminen tai joskus ryhmä, jonka päämäärä ja intohimo fokusoituvat yrityksen toimintaan. Ne puolestaan määräävät ratkaisujen yleislinjat ja tapauskohtaiset ratkaisut joita päivittäin voi tulla kymmeniä tai enemmän. Jos yritysdemokratialla tarkoitetaan sitä että henkilöstö voisi päättää näistä asioista hetkellisten mielialojen mukaan, ilman että he edes olisivat perehtyneet asioihin yhtä syvällisesti kuin yrityksen johto ja asiantuntijat, on epäonnistumisen vaara ilmeinen. Sellaiseen toimintaan ei tiettävästi olla menty missään demokraattisessa valtiossa.
Toiseksi, yrityksen perustaja pian joutuu tilanteeseen jossa hänen yrityksensä on alkanut toimia toisin kuin hän on alunperin suunnitellut eikä se tule koskaan täyttämään tavoitteitaan. Tavoitteena saattaa olla vaikkapa jonkin lääkeainekeksinnön jalostaminen tuotantoon ja ihmiskunnan hyödyksi. Se voi olla keksijän oman keksinnön edistäminen tuotteeksi jolla hän elättää perheensä ja samalla työllistää joko suoraan tai alihankkijoiden kautta.
Kiinassa tilanne on toinen. Siellä yrityksissä saattaa hallituksessa istua valtion tai armeijan edustaja joka valvoo tehtyjä päätöksiä ja joka voi kaataa ne jos hänestä siltä tuntuu. Pahin tilanne syntyy jos hän katsoo että yrityksen toiminta on jotenkin ristiriidassa valtiovallan etujen kanssa ja silloin yrityksen johto löytääkin itsensä leiriltä tai vankilasta.
"Pitäisikö yrityksen pääoven edessä olla aamuisin huutoäänestys"
PoistaHenrik haluaa käyttää minua olkiukkonaan. Hän myös ottaa Kiinan esimerkiksi kun puhe on demokratiasta. Minä en pidä Kiinaa demokratiana. Demokratiassa ei tietääkseni käytetä huutoäänestystä eikä torikokousta valtioeliminä. Bolsevikkivaltio ei myöskään ollut demokraattinen.
Tarkoitin sitä että yrityksissä valta perustuu omistukseen. Myös yhteiskunnassa tilanne oli sama ennen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden käyttöönottoa. Ei ole mitään näyttöä sille että demokratia olisi huonommin toimiva järjestelmä kuin se jossa "johto ja asiantuntijat" ovat vallassa. "Johto ja asiantuntijat" ovat valtioissa ja yrityksissä olleet kerta toisensa jälkeen aiheuttamassa epäonnistumisia joissa lopullisia kärsijöitä ovat olleet muut kuin he itse.
Henrikin käsitys yrityksistä on utooppinen. Aikuisten oikeasti useimmat ihmiset palvelevat isoja, usein monikansallisia, kasvottomia organisaatioita.
Eikös sen yrityksen tarkoitus ollut nykyaikana vain tuottaa voittoa, eikä mitään hyödyllistä?
PoistaOsuustoiminta on yritystoimintaa, jossa vallitsee demokratia. Ainakin S-ryhmä tuntuu pärjäävän aika hyvin - ihan vaikka sen hallinnossa istuukin liuta poliitikkoja turhan panttina.
PoistaSen sijaan demokraattisen päätöksenteon vaatiminen yksityiseen yritykseen on sosialisointia eli pakko-ottoa eli varastamista. Ainahan voi perustaa kilpailevan demokraattisen yrityksen.
Sen sijaan valtion yrityksiin, virastoihin, kouluihin sun muihin demokratiaa saa minun puolestani vapaasti kokeilla. Ainakaan Stadissa esim. terveydenhoitoa ei voi enää pahemmin sössiä.
PS. Demokratialla tarkoitan siis sitä, että yrityksen tai laitoksen johtajat valitsee henkilökunta. Eivät poliitikot.
"sosialisointia eli pakko-ottoa eli varastamista"
PoistaSamaa sanottiin yleisestä valtiollisesta ja kunnallisesta äänioikeudesta. Taas: missään en sanonut että yrityksen käytössä olevalle pääomalle ei pidä maksaa tuottoa. Markkinatalous menee mahdottomaksi jos niin ei tehdä.
Osuustoimintaa on monenlaista S-ryhmä ja vastaavat ovat asiakkaiden, eivät henkilökunnan hallinnassa. Valiota ja sen kaltaisia taas hallitsevat "tavarantoimittajat". Niitä joissa työntekijät ovat jäseniä, on myös mutta ne ovat pieniä, enkä osaa niitä monia nimetä - en tiedä onko käyttögraafikoiden Osuuskunta Käyttökuva vielä olemassa.
Minä olen perustanut yrityksen, osakeyhtiön. Meitä oli neljä osakasta, joista jokainen laittoi peliin 2,5 tonnia (muistaakseni laki vaati sillon 10 tonnin alkupääoman).
PoistaPalkkaa pystyimme maksamaan itsellemme vasta 3 kk:n päästä, alle puolet entisestä toisen palveluksessa. Mutta yrityksemme oli demokraattinen, sillä jokaisella oli sama valta ja vastuu.
Kovalla työllä ja vyön kiristyksellä saimme homman rullaamaan vuosien kuluessa niin hyvin, että pysyimme hengissä ja pystyimme palkkaamaan ulkopuolisen avustavaan työhön. Hänen palkkansa oli siis maksettava aina ensin, samoin lomakorvaukset ja ylityö- yms lisät sekä vuokrat etc - ja vasta sitten katsottiin, mitä meille jäi. Aina ei jäänyt.
Me saimme rahaa vain siitä, mitä firma tuotti. Mitään tukia emme ikinä saaneet. Lainaa toki saimme pankista ja otimme myös, kun oli pakko.
Olisi tuntunut aika väärältä tällaisessa tilanteessa antaa sama valta palkatulle työntekijälle, jolla ei ollut mitään ansiota ja vastuuta yrityksestämme.
Isommassa kuvassa asia on ehkä hieman eri, mutta voin vakuuttaa, että yrittäjän elämä on yksinäistä. Turvaverkot on tehty muille.
Neljä vastaan yksi, miksi luulet ettette olisi pärjännyt?
PoistaTuo uusi yhdyssana "tahtotila" on vaivannut siitä alkaen kun sen ensikerran kuulin. Sana tahto ilmaisee selkeästi mitä joku tarkoittaa. Tahtotila on käsitteenä itselleni hämärä. Kaikki silmäätekevät ovat kuitenkin ottaneet sen käyttöön. Mikä ero on tahdolla ja tahtotilalla ?
VastaaPoistaMaitotila, lihatila, viljatila, viinitila, mansikkatila.., elikäs jos tahtotilalla viljellään etuliitteen mukaisia tuotteita; aivopesu kaupantekijäisiksi.
PoistaKen lienetkään, pidän tuosta työhypoteesista.
PoistaJos "tahdon" sanan tilalla sanoo vaikkapa että "mikäs siinä", niin syntyykö sitova liitto?
VastaaPoistaVanhan vitsin mukaan mies vastasi vihkitilaisuudessa kysymykseen ”Kai se on pakko”, ja nainen puolestaan ”Paremman puutteessa”.
PoistaOngelmanahan on meidän järjestelmässämme osin se, ettei hallituksella ole tosiasiassa hirveästi valtuuksia. Kukin ministeri on oman ministeriönsä päällikkö, ja voi tehdä päätöksiä oman ministeriönsä virkamiesten esittelystä. Valtioneuvosto kokonaisuutena voi tehdä päätöksiä yleisistunnossaan, mutta käytännössä tämä elin on leimasin ja edeltävät päätökset valmistelun sisällöstä on tehty muualla.
VastaaPoistaNe neuvottelut, joissa valmisteltavan päätöksen sisällöstä tehdään tosiasiallinen poliittinen päätös, eivät ole päätösvaltaisia valtioneuvoston istuntoja, vaikka esim. hallituksen iltakoululla on melkein vuosisadan perinne. Näin ollen valtioneuvostolla on sellaisen päätöksen jälkeen "tahtotila", jonka toteuttaminen päätökseksi vaatii vielä lisävalmistelua. Erityisen ongelmallisia tässä suhteessa ovat ministeriöiden välistä yhteistyötä vaativat asiat, jotka onnistuvat vain, jos sekä ministerit että valmistelevat virkamiehet kykenevät yhteistyöhön. Periaatteessa pääministerillä olisi oikeus ohjata tällaista valmistelua suoraan, mutta se ei ole ollut tapana eikä pääminjsteinkään aika riitä kaikkeen.
Sitten erillisviranomaisia, kuten poliisihallitusta, THL:ää, Aveja ym. ei käytännössä voi poliittisesti ohjata lainkaan. Aikaisemmin presidentillä olim oikeus saada mitä tahansa tietoja miltä tahansa viranomaiselta ja tarvittaessa tarkastaa niiden toimintaa. Yleinen asetuksenantovaltuutus antoi joustavan mahdollisuuden tarkentaa niiden päätöksentekoperusteita, kunhan lakien puitteissa pysyttiin. Nyt erillisviranomaista ei valvo poliittisessa mielessä kukaan ja toiminnan yhteensovittaminen onnistuu vain sikäli kuin sen virkamiehistöllä on hyvää tahtoa. Yhteensovittamista vielä vaikeuttaa se, että ylimmät lainvalvojat ovat tuoneet selvästi esille, että päätöksen tekevä virkamies on henkilökohtaisesti vastuussa, jos noudattaa ministeriön antamaa ohjausta.
Koronavuodet ovat kyllä osoittaneet sen, että yhteiskunnalta puuttuu lähes täysin kyky poikkihallinnolliseen, poliittisesti ohjattuun työhön. Ja tässä "poliittisesti ohjattu" ei siis ole kirosana vaan tarkoittaa, että valtaa käyttäisi eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus.
Asiaa olisi parannettava siten, että säädettäisiin erikseen esim.
Kun kiireellinen, välitöntä päätöksentekoa vaativa asia edellyttää useiden ministerien tai hallintoviranomaisten toiminnan yhteensovittamista, pääministeri asettaa tarvittaessa erillisen valmisteluelimen ja määrää, minkä ministeriön alaisena se toimii.
Valtioneuvosto voi ottaa yhteiskunnallisesti erittäinm merkittävässä yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka on määrätty alemman valtion tai muun kuin kuntalain nojalla toimivan kunnallisen viranomaisen ratkaistavaksi. Tällöin viranomainen, jolle asia muutoin kuuluisi, valmistelee ja esittelee päätöksen kuten ministeriöstä on on säädetty.
Lisäksi olisi palautettava vanha hallituksen oikeus antaa itsenäisiä asetuksia. Näillä muutoksilla saataisiin merkittävästi parannettua hallituksen toimintakykyä.
Voisi ihan ilman lainmuutoksiakin aloittaa sillä, että valtioneuvoston yleisistunto palauttaa itselleen sen vallan, joka sille perustuslain mukaan kuuluu. Eikä kuollakseen pelkäisi äänestämistä silloin, kun sen paikka on.
PoistaTämä mielessä on hyvin valistavaa (siis minulle) lukea Paasikiven päiväkirjaa vuosilta 1944--45, kun ensin piti pelastaa maa miehitykseltä ja rauhoitella valvontakomissiota, toiseksi pelastaa maan talous ja samalla rahoittaa sotakorvaukset, ja kolmanneksi estää levottomuudet ja hoitaa kommunistit hallitukseen.
PoistaJa jumankauta hän selvisi siitä (ja asekätkennästä). Mutta päivittäiset ja pidemmät rutiinit päätöstapoineen selviävät kirjasta kauniisti.
Mukavinta näissä E. A.n tarkkuuslaukomissa on niiden sijainti Kemppisen radalla.
PoistaTämänkertainen on tosin jo tasoa joka ansaitsisi vähintään oman areenan.
Onko tahtotila "muotisana"?
VastaaPoistaOlin nuorena markkinointialan tilaisuudessa, jonne puhujaksi oli kutsuttu Jouko Turkka (joku muistanee hänet vielä?). Itse muistan tilaisuudesta sen, kun Turkka puhui muotisanoista - ja esitti esimerkkinä sanan "pop". Turkan mukaan sana on vanhentunut silloin, kun vanhat mummot ja ukot alkavat sitä käyttää - tyyliin "sehän on ihan pop!"
Kuulin muotisanan "tahtotila" ensimmäisen kerran muutama vuosi tuon tilaisuuden jälkeen, kun nuori dynaaminen mainostoimiston johtaja sitä käytti. Viime vuosituhannella joka tapauksessa.
Nyt voin Turkan opeilla todeta, että tahtotila on viimeinkin ihan pop!
"Mun tahtotila on, että aikaikkuna sulkeutuu kello viistoista", ilmoitti esimieheni joskus 2000-luvun alkupuolella - enkä ymmärtänyt lauseesta hölkäsen pölähtävää. Joku konservatiivisempi kielenkäyttäjä olisi voinut sanoa vaikka, että haluaa työn olevan valmis viimeistään klo 15...
PoistaNyt tietenkään esimiehet eivät sano eivätkä ilmoittele enää mitään; vain esihenkilöillä on puheoikeus.
Joskus kaupassa käydessä huomaa miten lapselle tulee makeishyllyn luona voimakas tahtotila.
VastaaPoistaHimmelissä on huolestuttavia ohituskaistoja suoraan keskitasolta huipulle. Väliporras voi turhautua.
VastaaPoistaSitä kammottavaa konsulttikieltähän tuo tahtotilakin on.
VastaaPoistaKuin jännitetty jousi on tahtoni mun,
VastaaPoistaVeto, ennakko - kaikki taas natsas.
Tahtotilaani houkka surkastun:
Minä olen vain ampujan patsas.
Peukku.Lainaan luvatta.
PoistaPalauta varikolle. Noon kallihia.
PoistaMainio, jos loppu on omaa tai edes hybridi. Alkuhan on Juhani Siljoa.
PoistaRunon rustaajalta: Kiitos, ihan omasta päästä, yöllä ja äkkiä. Siljosta lähti ja Cedercreutzin patsaasta Apollo jännittää jousta, joka on Helsingin Lastenlehdossa Kampissa. (Kopio. Alkuperäinen Harjavallassa.) Ysin ratikalla olen ajellut siitä ohi viime aikoina. Ehkä hiomaton runotekele vielä, mutta hyvä jos löysi kaikupohjansa. Patsashan on yllättävän pieni, kuten näiden tahtotilojenkin merkitys tosielämässä näyttää olevan.
PoistaSelityksen jälkeen näen sen vielä parempana: täysosumana.
PoistaAteljeekriitikon nuolema versio (ei välttämättä parempi):
PoistaKuin jännitetty jousi on tahtoni mun,
veto, tähtäys - taas kaikki natsas!
Mut tahtotilaani houkka surkastun:
olenko vain ampujan patsas?
Kaamea. Kun folköl josta on juotu puolet ja loput lämminnyt helteessä. Oliko ihan helppo välttämättä?
PoistaLasin sisällön Hallantie ratsas.
PoistaJep, kaadoin pois ja vien tölkkerön radalle. Plinkkinkiä ju nou.
Poista
VastaaPoistaMahtava tuo EA. Sieltä pesee. Tuostako Suomessa oli kyse kun Valtio pantiin polvilleen "markkinavoimien" tai siis itse itselleen rahaa generoivan neo-finanssisysteemin tieltä ?
Juuri eilen kuulimme kuinka perushyväämme commonwealthiamme silvottiin linja-autoliikenteen osalta. Punaiset bussit tulivat ja siniset menivät. Aseriisuttu julkinen valta antautui -kiitellen- rahamiehille. Ja jatkuu.
Klikkaamiskysely ja toistelu siitä kuinka kunnissa eduskunnassa hyvinvointialueilla ei samoja naamoja pitäisi valita kolmeen kertaan, estää vahvojen hahmojen kohoamista nostamaan Suomea. Ikään kuin jotkut EAt tai JKt olisivat kuin keitä hyvänsä ja asiaosaaminen vain tentttilukemisen banaliteettien takana.
Eli ylipäätään lukemaan oppineiden kävelevien tietosanakirjojen alaa. Opintokirjamerkinnät olisivat sinetti osaamisesta. Kuka vain käy. Eli lyhyesti Ei, päinvastoin.
Tuollaiset älyllis moraalis tahtovat työmieshirmut, eliittimiehet panevat poikki ja pinoon ja kohdalleen asiat kuin asiat. Oikeuden ja samanarvoisuuden inhimilliset asiat eivät löydy kirjoista -ellei siitä Yhdestä- ja ovat kulttuuripiirissämme rauhantuomareiden, suomeksi lautamiesten eli sheriffien alaa.
Asian tiesi Ronald Reagan joka tiivisti "Ei täällä mitään ihmisten kesken ole, mitä itsekukin ei osaisi". Peukutus on petkutus, pitkäkyntisten varkaus. Soten rahasivu on aukeamassa kun laki tehty, ja demokratiakellokkaat kokoontuvat näsäviisaina -ja viekastelijat vievät rahat.
Uusi raha olisi siunauskin, mutta sitä pitäisi osata -ja viisauden alku olisi peljätä.Jukka Sjöstedt
Ennen oli tavallinen ihminen, nyt monesti "tavan" ihminen. Onko tämän yleistymiseen "syyllinen" presidentti Sauli Niinistö?
VastaaPoistaJa miksi ihmeessä ollaan "epämukavuusalueella", kun yksinkertaisesti on hankalaa tai vaikeaa?
Oma epäluuloni puhujaa tai kirjoittajaa kohtaan herää heti, kun joku käyttää tuota t i -ilmausta. Toinen samanlainen on normi-yhdysosan väärinkäyttä, siis normikansalainen, normipäivä, normijuttu ja niin edelleen. Normihan on joyain, joka sitoo meitä, juridisesti, eettisesti tai sosiaalisesti. Täysin eri asia kuin tavallinen kansalainen, tavallinen ihminen ja sen sellaiset.
PoistaNo, näitä muotiärsytyksiä media ikävä kyllä generoi. Yksi sellainen viimeaikainen on yleiskielen ja useimmiten ao. murteenkin vastainen tapa sanoa -jokinen, kun pitäisi sanoa -jokelainen. Siis utsjokinen, seinäjokinen, kauhajokinen, kalajokinen, sanginjokinen, tarvasjokinen, eurajokinen, hinnerjokinen, kodisjokinen, honkajokinen, kuusjokinen, pattijokinen, virojokinen, ummeljokinen, mallusjokinen, haarajokinen, juupajokinen, kovjokinen, vuolijokinen, tai, ulkomaille mennäkseni, kai sitten heidän pitäisi vastaavasti sanoa nevajokinen, vienajokinen, väinäjokinen, altajokinen, paatsjokinen...
Ensimmäistä kertaa kadehdin ihmiseltä arvonimeä. Edesmenneen oikeuskanslerin muistokirjoituksessa kerrottiin hänen saaneen synnyinkunnaltaan siellä vuosittain jaettavan arvonimen "Yks tämmönen". Kielivirheitä tai ei, peittoaa Jämsän äijät kevyesti.
PoistaUnohtui Juha Jokinen.
PoistaEhkäpä taustalla on kielen pyrkimys lyhentyä, vrt. teknillinen-tekninen.
Enpä tiedä tuota lyhentymistaipumusta. Monet kielihullutuksethan päinvastoin vain pidentävät (ja sotkevat) kieltä, kuten lähteä liikenteeseen (kun tarkoitetaan lähteä liikkeelle) ja saada aikaiseksi (kun tarkoitetaan saada aikaan).
PoistaKyllä -jokinen on ihan hyvää ja ymmärrettävää suomea. Täällä Etelä-Pohjanmaalla ovat niin ilimajokiset, kauhajokiset kuin seinäjokiset. Miksi pitäsi sanoa/kirjoittaä pidemmästi, kun vähemmälläkin tulee selväksi?
PoistaVaan, milläs nimellä kutsutaan Oulaisten asukasta? ;)
Oulaislaiset.
PoistaJuha Jokinen: "Kaksikymmentäviides."
PoistaOulaillinen.
PoistaOulaislainen.
PoistaNo kai te nyt oikeesti tiedätte - oulaistelaisia ne on omasta mielestään, ja silloin se on niin.
PoistaKai kirjakielen mukaan Oulaisten alukas on oulaislainen, mutta paikalliset sanovat oulaistelainen.
PoistaOdotan mielenkiinnolla Kempin kantaa arvo-vaaleihin, jotka alkavat tänään III-kehän ulkopuolella.
VastaaPoistaNiissähän valitaan Juhana Vartiaisen (hybridi sd-kok) työryhmään CEO:t johtamaan kymmenien miljardien pottia, jonka arvo-alueet saavat Saarikolta (VM).
Siinä sitä on, Vibeliuksia, joista suurin osa nojaa Raamattuun ja lakikirjaan (Maalaisliiton vaalimainos mainiolla 1950-luvulla).
Siinä ei KO auta, vaikka toteaisiakin, että kansanvaltaa halveksitaan rumasti kiroten.
Jää muuten moni jakarandatooli tyhjäksi, kun noita kahtakymmentä arvo-aluetta 20 uutta CEO:a "laki ennen mua syntynyt, ei jälkeheni jää"-johtavat.
PoistaPythakoraan vai minkä hippopotaamuksen laki tuo Valmiuslaki lienee, niin pakkopaitaa, valkoista ja liki polviin ulottuvaa. Kuvia noista pitkänenä-maski herroista Mustan surman ja vähäisempien ruttojen ajoilta ovat yleishistoria möhkälekirjat täynnään. Pakenevat vuorille kutka pääsevät, dekameroo.
Lääkäritkö olisivat jääneet Firenceen ? Pakottaisiko poikkeustilajulistus valmiuslaki tms. heidät filtterisuojatiloista koskettelemaan saastuneita ruhoja. Tuskin. Metroasemilla näkee yhtenään kuinka rättisuiset Vartijat (Platonia ?) raahaavat potkiskevaa räkäsuista koulupudokassuvun geenivajakki rumilusta putkaan. Tämä on sitä Koronan etulinjaa. Olka olkaa vasten ei-tesla ja samat tatuointibrändit ihopolttoina serkukset astelevat röökitauolle odottamaan poliisivaltuutettuja ja sitten lisenssimiehiä ja nimismiehiä -vai kutka niitä Oikeustaloilla odottavatkaan.
Oikeat rikolliset kääriytyvät villaan siihen chashmir pumpuliseen eivätkä rohdinpaitaan. Sekin veks kun Paraatissa mentiin itseruoskinnassa. Kuvia yllämainituissa kirjoissa. Kiva skrivailla ja pitkään. Hoitopuoleni auttajista psykiatri AL Rovaniemi täräyttelee useasti isorumpua kun pidenpää päristystä kaipailisi arkiymmärryksen pakukuski. Paraskin sanoja, meikä !
Uhallakin arvelen AL:n jyvän olevan kohdallaan ja sisäpiirin tietoo eli ainakin kiehtovaa huhutusta tässäkin. Ominluvin ja tuulentupaseni suojasta, lausun seuravaa.
Tuo Juhana Vartiainen jos tosi niin suoraan kaaosteorian valikosta. Eli ihan mahdollinen. Kiitos siitä ja siitä että Hyvinvointialueiden johtoon haetaan moderneja Managereita entisten politiikkaluotettujen tai lääkäriarvostettujen sijaan. Arvo-alueille 20 mrd salkuin. Ja rahalähde äyskäröin?:
Mennäkseni siis muunneltuun todellisuuteen, MMT aikaan tiedekielellä Magic Money Tree, rahapuu.
Aluevaalien voitton varastajiksi ilmestyvät jakarandaherrat, fe ja ma. Totta meikällekin jo pitkää vaikka eitietoo. Haluan sanoa kun huhuja siis liikkuu. Mehiläinen ei pörrännyt pihlajan kukissa keväinä 2020 eikä 2021. Mutta jo 2022 käy kennoilla ja vaihtaa hunajavoiteen rahaperäiseen synteesisekoitteiseen.
Terveystalolla on iskeä Jokeri pöytään, näin ilkkuen. "Me rakennamme kuten jo rakentaneet olemme, teille ah Politics Rakenukset talot ja henkilökunta-asuintalot työperäislle kaupunkimuuttajille väriin katsomatta. Instrumentaatio viimeisen päälle sisältyy kauppaan. Tehoille uuusimmat värkit ja puhtaat suojusmuovi liinatkin vaihdetaan. Eikä maksa mitään. Ei kysytä alueveroa ei äyriä eikä Saarikoltakaan mitään. MMT."
Savotta jo valmis ja koeteltu, mootttorisahamurhaajien aluerakennus kuu-tonteilla. Vapaarahan aikakaudella, kahleettoman kuten kai asia ilmaistiin KOP muistohistoriassa. Meikä yhä haikailee sen Blomstedt osa 2. perään jonka Jaakko Lassila teetätti voimassaan ja uhossaan.
Hän muuten kantoi kohtalonsa komeasti ja olihan NeoLib voimissaankin kautta lännen ja länsikiinan Suomen sukeltaessa. Lassila kertoo tyyneydellä minkä status+ignorantti antaa kavereistaan Institute for International Finance piirissä. Born again on Doing capitalism alkemiarevelanssia. Se on nyt suomeksi ilmainen kiinteistökeinotteluraha.
Lisäraha uuteen ja koko vanhakanta nousee arvossa kuten isoisät silmät pyöreinä näkevät. Ja ainakin neuvonantajasoittelijat kertovat kuinka rikas jo olet, mutta mitä ehkä vielä puuttuisi ruohonleikkuu asevarustuksestasi tai sivistysmatkastasi kuunympäri. Elon Musk sanoi haluavansa kuolla Marsissa ja Tim Cook Apple meinaa antaa pois omaisuutensa yksi miljardi (Apple Varma/llmari hippusineen! kolme tuhatta mrd. Cook siis 1/3000. Hän sanoo että muksuille kohtuullisesti ja koulutuksiin, muu muille.)Jukka Sjöstedt
Osin hyvä, osin upea, (alku!) mutta se on kyllä vikunjan villaa.
PoistaPidän Elon Muskista. Kaikille muskipakko, parhaille kaks.
PoistaBlogisti: "Muotisanan tarkoitus on peittää epävarmuus tai epätietoisuus siitä, esitetäänkö jotain sitovaa vai onko kysymyksessä vain hurskas toive."
VastaaPoistaMinun mielestäni kyse taas on yksinkertaisesti eräänlaisesta riikinkukkoefektin tavoittelusta: noin hienon mahtisanan viljelijällä täytyy olla takanaan aivan erityistä asiantuntemusta ja arvovaltaa.
Edemennyt professori Hannu Soikkanen, selkeän ja koruttoman ilmaisun taitaja, naureskeli hyväntahtoiseen tapaansa jossain haastattelussa näitä tarttuvia muoti-ilmaisuja: ...[täysin muistinvaraisesti] juuri äsken meillä oli "populismi", ei sitä sanaa meikäläinen ymmärrä, nyt on "diskurssi", ei sitä ymmärrä..." (Mahdollisesti Soikkanen tarkoitti keskiajan oppineiden tapaan "Graeca sunt, non leguntur".
Sen jälkeen on muutaman vuosikymmenen aikana "konteksti" ollut alituiseen vastaantuleva tuttu tieteilijöiden teksteissä, ja yhäkin se jatkaa menestystarinaansa. Viime aikojen hoku, ehkä sekin tosin jo kärkipaikkaansa menettämässä, on ollut "resilienssi", joka pettymyksekseni oli jo monilukuisena ehtinyt pesiytyä historian ja yhteiskuntatieteen "huippuyksikönkin" uusimpaan tuotokseen.
Ja jossain jo ihan nurkan takana kurkistelee jo uusi stiiknafuulia valmiina astumaan parnassolle ja sieltä sitten jalkautumaan meidän yhteiseen kansaan kuuluvienkin pariin...
Piti vielä lisäämäni, että kannattaisikohan nykyisen hallitsevan T-kvintetin ottaa "tahtotilan" sijasta sisäpolitiikassa osviitaksi presidentti Theodore Rooseveltin ohjenuora diplomatiassa: - Pidä suusi soukalla ja kanna isoa keppiä ("Speak softly and carry a big stick.")
VastaaPoistaLentotukialus Enterprisen nk. hantaaki on the Big Stick osin juuri pres. Rooseveltin sanoisiko helpon doktriinin vuoksi. Melkoinen presidentti muutoinkin. Rough riders ja sen tapaista kaikkea, siihen maailman aikaan.
PoistaJa nyt siellä jo silmä vilkkuu ja kohta kertoo joku muukin kuinka mainion roolityön Robin Williams teki a Night at the Museumin parissa esittäessään T. R.ia. Etpäs ehtinyt!
Tahtohimmeli.
VastaaPoista