Ylin opisto

En missään tapauksessa haluaisi Suomeen huippuyliopistoja. 

 

Lehdet julkaisevat amerikkalaisia tai englantilaisia rankingeja.

 

Kun tunnen ihmisiä, jotka työskentelevät noissa ihmeellisissä paikoissa, käytän tilaisuutta tehdäkseni asian mahdollisimman selväksi. Perustutkinnot sikseen, mutta omaa lastani en päästäisi Stanfordiin, Harvardiin tai Oxfordiin. Berkeleyn Boalt School of Law saattaisi tulla kysymykseen, mutta parempi että ei.

 

Perustutkinto eli esimerkiksi maisteri on periaatteessa varsin samanlainen kaikissa kunnon paikoissa. Siksi vihjaisin, että Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa on runsaasti jännittäviä paikkoja, joissa voi parissa vuodessa oppia paljon muutakin kuin sen maisterin. Kuten kieltä. Ja miten ihmiset elävät ja mitä he puhuvat.

 

Hyvälle tasolla nousseen armeijamme tulevia kenraaleja muuten koulutettiin vuodesta 1920 erityisesti Ranskassa ja Italiassa…

 

Suomalaisesta koulutuksesta – Helsingin yliopisto ja Aalto eivät ole kilpailijoita. Toimin itse yli 10 vuotta näiden yliopistojen yhteisessä erillislaitoksessa. Kolme tai neljä tyyppiä on kerännyt omat tutkimusryhmät ja kovan kansainvälisen maineen ja rahoituksen.

 

Yliopisto ei ole mikään urheiluopisto. Huippututkimusta saadaan pitkän päälle aikaan vain panostamalla peruskoulutukseen. Suomessa monella alalla peruskoulutus on sakannut. Eräässä vaiheessa tavallisista insinööreistä oli kova pula. Juuri nyt tuntuu, että humanistissa aineissa on vaikeita ongelmia. Rautalangasta vääntäen: esimerkiksi kielet ja kielitiede ovat välttämättömiä esimerkiksi yhä tärkeämmässä tunnistamisessa ja kääntämisessä. Miten saadaan tänne käyttöön esimerkiksi kiinaksi julkaistua lääketiedettä ja venäjäksi kirjoitettua fysiikkaa?

 

Käsitimme 20 vuotta sitten, että kakkos- ja kolmostaso ovat ajautumassa ongelmiin. Juuri nyt ammattikoulutus ja ammattikorkeakoulutus ovat pahassa vaiheessa. Esimerkiksi levyseppä-hitsaajat vietäisiin käsistä, mutta kun heitä ei ole.

 

Sotien välisenä aikana pulavuosien jälkeen käsitettiin, että pelkkä maatalous ei vetele. Julkisen vallan toimenpiteiden jälkeen kotimainen teollisuus muuttui kilpailukykyiseksi tuonnin kanssa ja sellaiset firmat kuin esimerkiksi Kaapelitehdas, Wärtsilä ja Kone ja sitten Imatra ja Outokumpu aloittivat nousunsa. 

 

Perusoppi oli muuten Venäjältä. Mainitsen aina mielelläni painin kultamitalimiehen, insinöörin, vuorineuvokseksi nousseen W. Weckmanin (kuvassa), joka hankki ammattitaitonsa Uralin kaivoksilla tsaarin aikana. Ja sota-aikana yllättävän hyväksi osoittautuneet rautatiet ovat venäläisen ministeri Witten perustyön tuloksia. Onneksi meillä oli paremmat kiskot kuin venäläisillä.

 

Kaapeleitten tuntumassa liikuttiin kauan. Vielä omana aikanani Teknillisessä korkeakoulussa harmiteltiin, että oikulliset vuorineuvokset kävivät etenkin tasaisessa lounasajanhumalassa Otaniemessä ja löivät pajatson tyhjäksi. Teekkarit ja nuoret insinöörit vietiin Helsingin puolelle ja sanottiin, että keksikää pojat jotain mukavaa. Kasku kännykkäteollisuuteen johtaneista laitteista tuntuisi vain hauskalta, ellei muistaisi, että meillä oli jo sota-aikana uskomattoman. hyvä radiotekniikka.