7. syyskuuta 2021

Luo



 

Otsikko on viisimielinen. Ennen pyydetiin ihminen luomaan eli panemaan puille loimilangat. Meillä kudottiin mattoja ja ryijyjä poikien huoneessa. Äiti jatkoi sitä samaa Westendissä vuosikymenestä toiseen. Anoppi kertoi, että Wetterhofin opistossa selitettiin 30-luvulla, miten oli syötävä ja käyttää pissillä ennen luomistyön aloittamista.

 

Olin vierestä katsellen miettinyt niidet ja polkimet, pirran ja syöstävän, niin että ymmärsin. Tämä on vaikeampaa kuin kaksikurkkuisen Weberin purkaminen ja kokoaminen silmät kiinni. Tuota jälkimmäisiä olen seurannut, pimeässä. Kaasutin oli tukossa. Tekijä oli enoni Aku tai Salomaan Mikko.

 

Tänään selitän kahdelle miehelle, jotka tulevat iltapäivällä, miten näen koko yhteiskunnan suuren murroksen ja millä tavalla tässä olisi mielestäni toimittava. Kaikkialla maapallolla siirrytään offensiivista defensiiviin. Ennen sodittiin ja kilpailtiin etenkin luonnonvarojen ja energian tehokkaasta käytöstä. Nyt edessä on yritys pysyä hengissä, sikli kuin porukoilla on sellaisia tarpeita.

 

Tuntemamme talous- ja kulttuurijärjestelmät ovat jo muuttuneet. Nyt meneillään oleva pikku pandemia voi hyvinkin olla kimmahdus. Ehkä sen tulos on liikakäytön ja ennen kaikkea liian suuren väestömäärän katoaminen. Maapallo voisi hyvin elättää noin 20 000 ihmistä. Ja ongelma on hiilen kierto, joka 4,3 miljardia vuotta sitten potkaisi koko homman käyntiin. Kaikkea muuta on maapallolla nähty, mutta ei tätä. Rikkaat ja väkevät tukehtuvat paskaan.

 

Defensiivinen eli puolustautuva maailma ei ole haaste. Toista vaihtoehtoa ei ole. Lämpömittaria ei tarvitse vilkuilla. Politiikka ja sota kertovat kaiken. USA poistui Afganistanista. Se ei ollut sotilaallista huonommuutta vaan poliittinen pakko. Kiina ei selviä vääräuskoisista uiguureistaan eikä Venäjä voi tehdä paljon mitään. Armeija koolla ei ole suurta merkitystä, koska valloitettu alue on nyt taakka, ei saalis.

 

Huvittelen palaamalla menneisyyden ihmisiin, Fredrik II Hohenstaufen keksi ja kehitti hallintovaltion n. 1250. Tämän haukkakeisarin erikoisuus oli kielitaito. Hän hallitsi ranskaa, saksaa, oksitaniaa, sisilian murretta, latinaa, kreikkaa ja arabiaa. Hän suosi hovissaan juutalaisia ja islamin uskoisia ja oli kiihkeän innostunut tieteestä. Samalla hänen ympärillään kehitettiin taidemusiikki ja lyriikka, esimerkiksi sonetti. Hän tapasi Fransiskus Assisilaisen. Assisissa on tänäkin päivän kastemalja, jossa sekä Ransu että Retu on kastettu, seitsemän vuoden välein. Herroja yhdisti kiihkeä kiintymys luontoon eli ympäristöön. Tosin he pohtivat yhdessä myös liikkeellä silloin olleen Tsingis-kaanin tempauksia.

 

Fredrik saattoi hyvinkin olla keskiajan älykkäin ihminen, mutta Fransiskus oli syvällisin ajattelija Jeesuksen jälkeen, eikä toista samanlaista ole näkynyt.

 

Hänen perinteestään eli ruskeakaapuisten kerjäläismunkkien joukosta löytyy tie tämän päivän ongelmiin. Siirrämme talouden piiriin saarnan: tärkeää ei ole tavara, siis kulta, porfyyri ja kalliit kivet. Tärkeää on palveleminen.

 

Nykyhetken kielellä ja uskonnosta riisuttuna tärkeää on palveleminen, toisin sanoen palvelujen tuottaminen. Niistä tärkeimpiä ovat taide, tiede ja opetus. Voisi olla hyvä ajatus keskittää hiiliketjuun. Hiili on maapallon vieras aine ja elämän ylläpitäjä ja tuhoaja. Juuri nyt kuuluu jo ääniä jätteen ja roskan ja etenkin polymeerien eli muovien kääntämisestä takaisin hiilen kiertoon. Ajatus vaikuttaa erinomaiselta, vaikka on taatusti vaikea. Mutta tässä ja nyt on ymmärrettävä, että perinteinen käsite ”työ” ja ”työntekijä” ovat muuttuneet ja uudelleen organisoinnin tarpeessa.

10 kommenttia:

  1. Tietyssä mielessä olemme siirtyneet muutenkin defensiiviseen aikakauteen. Maailmansodissa osoittautui hyvin, että sotiminen ei ole hyvä sijoitus. 1800-luvun alussa pääoman tuotto oli vielä aika huono, ja sijoittaminen maa-alueiden fyysiseen haltuunottoon antoi pääomalle paremman tuoton kuin oikeastaan mikään muu inhimillinen toiminta.

    Teollistumisen myötä tilanne muuttui täysin. Maaseudun tuotantopotentiaali on niin huono ja sodista voittajallekin aiheutuva vahinko niin suuri, että pelkkää peltoa ja metsää ei kannata vallata. Teollisuuskeskukset puolestaan tuhoutuvat, jos käydään kunnolla sotaa. Valloitussota ei ole taloudellisesti rationaalista toimintaa.

    Otetaanpa esimerkki: Itä-Karjala. Jos me olisimme onnistuneet valloittamaan sen jatkosodassa, pitkäkö olisi ollut takaisinmaksuaika? Itä-Karjalan valtaaminen vei noin 25 tuhannen nuoren miehen hengen ja 50 tuhannnen miehen terveyden, osalta heistä pysyvästi. Maamme puolustusbudjetti oli noin 50 % BKT:stä usean vuoden ajan. Ja mitä olisi saatu? Maakunta, jossa oli lähes on täysin kouluttamaton väestö, ei juuri lainkaan infrastruktuuria ja teollisuutta vain nimeksi. Nykyään siellä olisi Suomen pahin kehitysalue, joka hidastaisi muun maan kehitystä ja lähinnä tuottaisi puuta ja voita. Epäilen vahvasti, olisiko edes hyökkäysvaiheen kustannuksia vieläkään maksettu.

    Tämä lienee tärkein syy, miksi Euroopassa on vallinnut rauha. Sota ei kertakaikkiaan kannata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jospa höyrypäisillä fyyrereillä olisi rahtunenkin taloudellista ajattelukykyä.

      Poista
    2. Kovin puusilmäinen käsitys EA:lla Itä Karjalan kehityskyvystä.

      Muuten kyllä ykslysti näille rajajahkailuille kun näkyvissä jo on, mihin älykäs, hyvin kouluttautunut ja innovatiivinen lajimme eliitti koko pienen planeetan temmellyksellään on saattanut.

      Poista
    3. Taisi kalikka kolahtaa Anonyymin (= Анонимно) päähän. Hyvää kieltä kyllä käytät, siitä kiitos kouluttajillesi. Ja sinulle.

      Poista
  2. Kyllähän ihmisiä maailmaan mahtuu, vaikka se 20 miljardiakin, mutta mahtuuko tänne sitten enää muita?

    Franciscus A., joka omana aikanaan koetti kovasti sopeuttaa ihmistä ja muuta luomakuntaa toisiinsa, olisi nykytilanteesta varmaan hyvin pahoillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkkailija takavasemmaltakeskiviikkona, 08 syyskuuta, 2021

      Tolkuton liikakansoitus on oikeastaan ihmiskunnan ainut varsinainen ongelma.

      Ilmastonmuutos, saastuminen, luontokato, nälät, sodat, jne. nuo kaikki ovat vain seurausta liikakansoituksesta.

      Jo pelkän Afrikan väkiluku nousee YK:n tietojen mukaan nykyisestä miljardista 4 miljardiin vajaassa vuosisadassa.

      Mutta jostakin syystä tuokin on asia, jota ei oikein saisi ääneen sanoa. Puhumattakaan, että sille tehtäisiin jotakin, vaikka se siis on koko surkeuden juurisyy.

      Aikanaan pelättiin, että kiinalaiset täyttävät koko maailman. Mutta sitten Kiina teki joitakin eikä noin käynytkään.

      Tarvitaanko tähänkin nyt taas Kiina, jotta maailma voidaan pelastaa?

      Poista
    2. "Tolkuton liikakansoitus"

      Aidosti käsittämätön tämäkin reduktio, aikamme muiden reduktioiden tavoin.

      Ei siitä ole kuin hetkinen, kun nimenomaan kermapepuista kermapepuimmat koko maailman mitassa kasvoivat 15-lapsisissa perheissä ja veivät samaa "kasvun" systeemiä ja kristinoppia muuallekin parhaansa mukaan.

      Nyt kun kasvu on maailmanlaajuisesti rikkaimman, emmä tiedä, prosentin tai parin osalta kokemuksellisesti immaterialisoitunut, niin ilmeisesti alku- ja perustuotantoa tekevien pitäisi haihtua ilmaan ('ilmastoon') ja kusetuspyramidin pysyä pystyssä hyrränmuotoisena.

      Globaalisti tarkasteltuna on niin, että ilman tuotannon tehostamisen jalkatyöhön tarvittua väestönlisäystä ihminen ei olisi koskaan oppinut edes mittamaan väestöä.

      Tuo korjautuu sitten aikanaan - sillä ehdolla tietenkin, että globaaliin tulonjakoon (ja tarvittaessa tuotannon edellytysten jakoon) saadaan edes jokin minimaalinen järki.

      Poista
    3. Tarkkailija takavasemmaltaperjantaina, 10 syyskuuta, 2021

      -> Lahjattomuustutkimuslaitos

      Asia selvä.

      Sillä, että maapallon väestön määrä nousee nykyisestä noin 7 miljardista muutamalla miljardilla, sanotaan nyt vaikka 11 miljardiin, kuten on ennustettu, tuolla ei siis ole vaikutusta energiankultukseen, maapallon jo nyt ylikulutettujen resurssien käyttöön, ilmastoon, luontokatoon, nälkään, sotiin, kansaivaelluksiin, jne.

      Tämä on hyvin lohdullinen tieto.

      Vai ymmärsinkö jotakin väärin?

      Poista
    4. "Vai ymmärsinkö jotakin väärin?"

      Jos ei tyydytä mihinkään yksinkertaiseen matemaattiseen mallinnukseen, että kuinka paljon kukin yksilönä kuluttaa, vaan viedään asia pidemmälle, eli tehdään kunnollinen verkostoanalyysi siitä, miten materian, tietojen ja uskomusten kulku yms. heijastuu loogisesti kulutusta pakottaen sivulle, ylös ja alas, niin luultavasti saadaan esiin se ympäristölle vaarallisin pallukka: raha tulee työstä -harhoissaan piehtaroiva äärikontraktuaalinen buumer.

      Poista
  3. Forssan Finlaysonin kangaskutomon tehtaalla oli virallisesti käytössä ammattinimike luoja. Siis pienellä kirjoitettuna. Siihen aikaan kun mentiin naimisiin kuulutettiin kirkossa myös ammatit. Paikallinen kirkkoherra kieltäytyi mainitsemasta ko. oikeaa ammattia kirkossa ja muutti sen omavaltaisesti muotoon tehtaalainen.

    VastaaPoista