19. elokuuta 2021

Tulevaisuuden kieleke


 

 

Manuel Castellsin oppineet teokset tiedon aikakaudesta – The Information Age – sisältävät myös kuvauksia loputtomien mahdollisuuksien Internetistä.

 

Pidimme kirjoista seminaaria yhdessä Taideteollisen korkeakoulun ihmisten kanssa. Tunnelma oli innostunut.

 

Historiassa melkein kaikki melkein tapahtui.

 

Tulevaisuudesta ei voi sanoa samaa. Lainalaisuus (determinismi) makaa hiljaa haudassaan Kalle Kustaan muorin vieressä. Kummituskäsite on entropia. Enimmillään järjestelmän kuvaamiseen tarvitaan koko järjestelmän sisältö. Toisin sanoen tulevaisuuden kuvaukseen tarvitaan koko tulevaisuus, kuten kaikki oleva ja tuleva aika, energia jne.

 

Se ei oikein rohkaise.

 

Ikävä sanoa tutusta miehestä, mutta Castellsin oivallukset vaikuttavat nyt hirvikärpästen karkottamiselta pesäpallomailalla. Ja kysymyksessä ovat siis kuvitellut hirvikärpäset.

 

Manuel on julkaissut vielä 2018 kirjan ”Rupture” liberaalin demokratian kriisistä. Sekin näyttäisi vanhentuneen kahdessa vuodessa.

 

Futuristeista Alvin Toffler lennätti leijaansa tavalla, joka tuntuu kohdittain vieläkin mukavalta. ”Maailmankylän” ja median suuri nimi oli Marshall McLuhan. Hän kiittää kirjoja, joista tietoa löytyy suhteellisen vähällä vaivalla, kun taas elokuvasta ja televisiosta on pakko kaivaa esiin kaikki kuusi filmikelaa ja käyttää aina kaksi tuntia niiden katsomiseen…

 

Näin unta paholaisesta. Joidenkin sekuntien kuluttua kuuntelin jo paholaistrillisonaatin loppuosaa, joka todella on nimensä veroinen. Säveltäjä on G. Tartini. Seuraavan sukupolven N. Paganinia epäiltiin liitosta samaisen paholaisen kanssa, koska hän osasi soittaa viululla mitä vain. Itse suosittaisin tässäkin tapauksessa uteliaille David Oistrahia, joka oli pyylevä ja ruma mies, ja hyvin luultavasti vuosisatansa kaikkein suurimpia muusikkoja.

 

Esimerkki kuvittaa tilannetta. Käytettävissämme on taidetta ja muuta viihdettä vaivattomasti ja jokseenkin ilmaiseksi. Sellainen tieto, jonka osaamisesta kilpailtiin ennen radiossa rahapalkinnoin, on kirjaimellisesti muutaman sormenliikkeen päässä. Mikä on Burkina Fason pääkaupunki. Miten syvä on Artjärven Pyhäjärven syvin kohta? 68 metriä. 

 

Seuraus: olemme lakanneet lukemasta ja samalla olemasta kiinnostuneita.

 

Kenellekään tulevaisuudesta kirjoittavalle ei tullut mieleen, että nyt monessa maassa kuljetaan maskit päässä ja ilmaston muuttuminen herättää huolta ja aiheuttaa rajuja toimenpiteitä. Informaatiosta – se muuten on informaatiopaketti, jota käyttäen nyt rokotetaan. Ja informaatio on jo osoittautunut sodankäynnissä tehokkaammaksi aseeksi kuin tykki ja kuularuisku.

 

 

16 kommenttia:

  1. "Historiassa melkein kaikki melkein tapahtui."

    Muistuttaa kovasti nurinpäin vedettyä Friedell-sitaattia "very nearly everything in history very nearly did not happen" (< Alfred North Whitehead?).

    VastaaPoista
  2. Itse olen lähes humaltuneen innostunut niistä mahdollisuuksista hankkia tietoa, jota internet, Wikipedia, ja Youtube tarjoavat. Jos jonain päivänä minua sattuu kiinnostamaan ja huvittamaan etsiä tietoa esim Tanskan varhaisista kuninkaista, vähän Wikipediaa selaamalla saa pian esiin tietoja esim sellaisesta henkilöstä kuin Ongendus, tanskaksi ehkä Angantyr, joka on ensimmäinen Tanskan kuningas, josta on aikalaistietoja, halliten noin vuoden 710 tiedoilla. -- Samalla en ole suinkaan lakannut lukemasta perinteisiä kirjoja, yhä enemmän sähköisessä muodossa (Kindle). Vielä on hankkimatta se blogistin kehuma Chaucerin elämäkerta, kun olen lukenut toisen maailmansodan USA:n armeijan 3. panssaridivisioonan komentajan Maurice Rose:n toiminnasta länsirintamalla 1944-45 (Panzer killers), mutta sen jälkeen sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin antoisaa on lueskella vaikka Friedelliä niin, että samalla selailee netistä lisää mainituista henkilöistä ja tapahtumista.

      Poista
    2. Minustakin netti on hyvä juuri jonkin pikkuisen lisätiedon hankkimiseen kirjan lukemisen yhteydessä. Mitään syvälisiä oppejahan sieltä ei saa, Kemmpisen blogin lukemisen lisäksi. :)

      Poista
    3. "Seuraus: olemme lakanneet lukemasta ja samalla olemasta kiinnostuneita."

      Hiljattain tällä palstalla on ollut puhetta Volter Kilvestä, on hehkutettu Alastalon salin lisäksi hänen pamflettiaan Kansallista itsetutkistelua. En ole lakannut lukemasta sitä hyvin kiinnostuneena. Sen aatesisältöä kannattelee avoimen rasistinen asenne, jossa suomenruotsalaiset todistellaan ja leimataan rappeutuneiksi ja vähäverisiksi kuolevan kulttuurin edustajiksi, kun taas verevät maahenkiset suomalaiset ovat Blut und Boden, ja heidän on tulevaisuus. Alastalon salissa ei toteuta tätä ohjelmaa, sen verran merihenkinen se on.

      Poista
    4. Niin, lähdekritiikki on hyödyksi niin klassikoita kuin nettilähteitä lukiessa. Ja Kemppisen suhteen totta kai myös.

      Poista
  3. Jos Kemppinen on kumonnut ja haudannut determinismin. Niin kuinka uskallan enää liikuttaa mitään ruumiinjäsentäni ,kun en tiedä ,mitä siitä seuraa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Determinismi pätee aika hyvin yksinkertaisissa järjestelmissä. Heti kun kuvaan astuu epälineaarisuuksia ja turbulenssia, se katoaa eikä mitään ilmiöön liittyvää keskeistä suuretta voi tarkasti ennustaa. Sääilmiöt ja veden virtaus ovat hyviä esimerkkejä hyvin turbulenttisista asioista. Jo atomitasolla käyttäytyminen on hyvin vaikeasti ennustettavaa vaikka välttelisi kvanttimekaniikka. Vakuumissa yksittäiset atomit voivat käyttäytyä hallitusti ja niiden liikettä voidaan kontrolloida. Heti kun niiden lukumäärä alkaa olla häiritsevän suuri ne pompottavat toisiaan ja ennustettavuus heikkenee ratkaisevasti. Massaspektrometreillä voidaan havaita yksittäisiä atomeja jotka ovat kulkeneet pitkänkin matkan (metrejä) ionioptiikassa. Vastaavasti hiukkaskiihdyttimissä matkat ovat kilometrejä parhaimmillaan. Matka ei olekaan tärkeä suure vaan aika jonka ne kulkevat. Hitaat atomit spektrometrissä pysyvät hallinnassa suurin piirtein saman ajan kuin lähes valon nopeudella kulkevat protonit kiihdyttimessä.

      Poista
  4. Tulevaisuuden hahmottaminen on tietenkin mielenkiintoista mutta epäilen ettei se oikein tahdo onnistua systematisoimalla ja oppirakennelmilla. Maailma muuttuu koko ajan, kaikilla mahdollisilla tavoilla, vaikkeivät kaikki sitä aina huomaakaan. Muutokseen liittyvä tietovirta on ihmisille mahdotonta hallita edes pienessä mittakaavassa ja erityisesti juuri pienessä.

    Oma näkemykseni on että ihmisen kannattaa kenties toimia orgaanisesti ja väistellä pahempia esteitä sekä sopeutua kaikkeen mitä eteen tulee. Vertailukohtana käytän tässä aina sisiliskoa. Jos siltä nyppäisee hännän pois, siihen sattuu ja lähtee karkuun. Kuitenkin hetken kuluttua se huomaa olevansa nälkäinen ja etsii syötävää sekä nopeasti sopeutuu muuttuneeseen tilanteeseen. Lisäksi se kasvattaa itselleen uuden pyrstön. Sitä voi nimittää orgaaniseksi asenteeksi jolla selviytyy melkein mistä vain. Se ei vähääkään mieti tulevaiasuutta vaan elää hetkessä.

    VastaaPoista
  5. Kyllä ilmastonmuutoskehitys erilaisine seurauksineen osattiin ennakoida meilläkin viimeistään 1970-luvun alussa, monissa vakavasti otettavissa piireissä alan tutkijayhteisöä paljon laajemmin, mutta ei silti riittävän laajalti.

    Myöhempänä, hyvin tärkeänä ja laaja-alaisena esimerkkinä on vuodelta 2009 EU:n komission Valkoinen kirja
    Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä (löytyy yhä netistä). Kaikki erityyppiset yhteiskunnan sopeutumistilanteet haasteineen, oikeus- ja talousjärjestelmän rukkaaminen mukaan lukien, on siinä ennakoitu. Kuinkahan moni sitäkään silti meillä luki, kun ymmärtämätön julkisuus ja politiikka piti sen piilossa. Ja monille lobbyille vaikeneminen oli sillä hetkellä edullistakin. Tosin muistan joidenkin korkeiden tuomareiden juhlapuheissaan silloin pitäneen tätä esillä. Mutta yhtä kaikki, minkään ei nyt pitäisi olla kenellekään yllättävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon tiimoilta vilkaisin korkeimpien oikeuksien nykyisiä nettisivustoja. Pintavaikutelma on tyylikäs, mutta toiminnallisuus heikonpuoleista. Mutta mutta: Sieltä on näköjään poistettu kaikki aineisto vuotta vanhemmista tilaisuuksista ja niiden esitelmistä, puheista ja aineistoista. Melkoisen historiatonta, kun ei tuota kiinnostavaa aineistoa, edellisten vuosien vuosikertomukset mukaan luettuna missään muuallakaan liene saatavilla, tuskin missään paperikirjastossakaan.

      Minkähän konsulttiopin mukainen tällainenkin uudistus nyt sitten on ollut. Tekniikka taatusti tarjoaisi mahdollisuuden parempaankin. Siis niin, että nähtäisiin nuokin sivustot osana laajempaa julkisen vallan tietovarannon eheää ja jatkuvaa kokonaisuutta.

      Surkeutta lisää, että Tilastokeskuksen oikeustilastot on jokunen vuosi sitten tuosta vaan lakkautettu, kuten täällä on kommenteissa muutama postaus sitten todettu.

      Poista
    2. No nyt sitten talousväki "herännyt":
      https://yle.fi/uutiset/3-12062941

      Poista
  6. Huovisen Veikon kerrotaan nähneen koronakriisin ennakolta jo Lentsu-kirjassaan. 2 metrin turvavälit jne.

    VastaaPoista
  7. Katsoin Paluu tulevaisuuteen 2:n (1989) mökillä. Oltiin vuodessa 2015. Autot lensivät, nuoriso kulki suihkulaudoilla. Tiedonvälitys hoitui mm. kotiin tulevilla paperifakseilla ja kadulla sai tuoreinta (?) tietoa paperilehtien irtonumeroista. En nyt muista, oliko siinä puhelinkoppeja, koska kävin välillä jääkaapilla.

    VastaaPoista
  8. Minulla on David Oistrahin soittama Tartinin Devil's trill. Äiti oli kuullut sitä konsertissa Tampereella ja osti levyn. Sitten se joutui serkun lasten pastellipiirrosten alustaksi kahdeksi vuodeksi. Sillä välin isän minulle antamat Nietzschet siirtyivät siihen samaan huusholliin. Ei aavistustakaan missä ne ovat nyt kun serkkua ei ole enää olemassa. Sillä semmonen käsitys että jos sen nopeat silmät näkivät jotain kiinnostavaa niin se oli sitten hänen. Kaamea roisto! Mutta siis De mortuis ja niin edelleen, sitä paitsi se oli enemmän kuin serkku, vähän niin kuin isoveli ja rakastin sitä sellaisena aina. Se oli siellä isossa talossa silloin kun minut tuotiin vauvana paikalla. Sellaisista tulee isojaveljiä väistämättä. Mutta Tartini rohisee. Täytyy kokeilla taas kuinka pahasti.

    VastaaPoista