22. elokuuta 2021

Tietosana II […jatkoa]



 

Ihmisten yleisestä tyhmentymisetä en uskalla sanoa paljon. Jos viisaudella ja tyhmyydellä tarkoitetaan kykyä hankkia tietoja ja yhdistellä niitä, kyky on luultavasti pysynyt ennallaan muutamia kymmeniä tuhansia vuosia mutta taito lienee lisääntynyt.

 

Mammutin taitavan keihästämisen oppimiseen meni varmaan ainakin 10 vuotta. Lihan säilömisen ja ruuan valmistamisen keinoihin meni varmaan sama aika. Varhainen taitoammatti seppä oli sekin paialla ja esimerkin mukaan oppimista, mutta jo varhaiset pronssiseokset edellyttivät sellaista tietoa, jonka saattoi merkitä muistiinkin. Ja niin sanottu papisto osasi lukea tähtitaivaalta vuodenajat eli kylvämisen ja korjuun ajankohdat, kun niistä oli tullut tärkeitä.

 

Kirjasta on vain kaksi versiota. Se herättää kummastusta. Ensin oli lineaarinen, alustalle kiinnitetty teksti, kuten keraamiseksi poltettu savitaulu tai liimailtu papyrusrulla. Sitten tuli ennen kirjapainotaitoa kirja eli koodeksi (codex). Arvellaan että kristinuskon Raamatut olisivat levittäneet tätä keksintöä.

 

Mutta e-kirjaa ei todellakaan ole vielä keksitty, ja ä-kirja on sekin hyvin alkeellinen.

 

Otaksun että lukemisen ja kirjojen myynnin nopea laskeminen on lähinnä kirjailijoiden ja kustantajien syytä. Internet tekisi kyllä lukemisesta entistä helpompaa, mutta yrityksiä on vähän. Poikkeus on Perseus Digital Library, jota olen käyttänyt hyvin kauan. Siinä on kreikkalaiset ja roomalaiset tekstit ja erittäin runsaasti hyperlinkkejä käännöksiin, kommentteihin, selityksiin ja rinnakkaismuotoihin.

 

Edes Kalevalasta ei ole mitään vastaavaa. ”Avoin Kalevala” sisältää vain 1800-luvun sanaselityksiä ja niitä aivan riittämättömästi.

 

Väitetään, että esimerkiksi Elisa Kirjan julkaisuista ei jää kehuttavia määriä kirjoittajan käteen, eikä välttämättä kustantajankaan. Niinpä se alue, jolle olisi todella tarvetta, on perin niukka. Tietokirjat.

 

Markku Kuisman laajasta ja erittäin korkeatasoiseksi tiedetystä tuotannosta löytyy yksi e-kirja. Jos olettaisi, että jotakuta kiinnostaisi niinkin eksoottinen aihe kuin Suomen historia – tai Suomen kasvit tai linnut tai perhoset, tarjolla on vain ”ei oota”, kuten entisajan osuuskaupassa. H. Meinanderilla olisi kelvokas historia. Ei oo.

 

Edellä painokkaasti erinomaiseksi verkkoaineistoksi nimetyt sanakirjat – ei oo. Totta että sanakirja.org on näppärä ja että yliopiston asianomainen laitos on julkaissut sanakirjan, josta saattaa löytyä vanhoja sanoja, Mutta missä on sivistyssanakirja?

 

Ei se narinan ole aivan turhaan, että englannin kieli jyrää meitin. Mielestäni on sopivaa ja siveellistä olla kiinnostunut esimerkiksi biologiasta ja sen alueella vaikkapa viruksista. Wkikipedian suomenkielinen artikkeli on täynnä vaikeasti käsitettäviä sanoja. Tai ne eläimet. Onko kontiainen sama eläin kuin sontiainen?

 

Ei tuollaiseen suurteosta tarvittaisi. Tarvittaisiin e-kirjojen kustannustoimintaa, jossa olisi edes hiukan ammattimaisuutta mukana eikä pelkkää kerman kuorimista viilin päältä.

19 kommenttia:

  1. Missäkö on sivistyssanakirja? Esimerkiksi tässä: https://jkorpela.fi/siv/

    VastaaPoista
  2. Elisakirjassa on kolme Markku Kuisman kirjaa.

    VastaaPoista
  3. Kommentoin oikeastaan edellistä tekstiä, mutta eivätpä alla olevatkaan e-kirjoina löydy, joten sopinee tälle päivällekin.

    Koulun oppikirjat lukeutuvat mitä kirkkaimmin tietoteoksiin. Olen vuosikymmeniä matkustanut Italiassa ja Kiinassa rististä rastiin. Perustietoja sopii päivittää ja tekstejään ryydittää siteeraamalla vaikkapa ”Isänmaan ja maailman maantieto” -kirjaa, jonka Kouluhallitus on hyväksynyt vuonna 1950. Vielä 1960-luvullakin opus johdatti kansakoululaisia maailman ymmärtämiseen:

    ”Italia on Euroopan uudenaikaisimpia maita. Harvassa maassa on niin nopeita junia kuin siellä. Harvalla maalla on niin hyvät maantiet ja niin hyvät hotellit kuin Italialla. Italialaiset eivät aina laula, he tekevät myös lujasti työtä.”

    Vuodelta 1959 peräisin oleva ”Keskikoulun maantieto” valaisi opintiellä tarpovia tähän tapaan:
    ”Kiinalainen lepää vain uudenvuodenpäivänä. Auringon noususta iltapimeään hän ahertaa pienviljelijänä, häärii kauppiaana tai uurastaa käsityöläisenä. Päivittäiseen työmäärään nähden kiinalainen on ihmeteltävän vähään tyytyväinen. Keskellä köyhyyttään hän hymyilee arvoituksellista kiinalaista hymyään.”

    Seuraavaksi perehdyn isotädin perintönä kirjahyllyyn päätyneeseen Yrjö Karilaan ”Pikku jättiläinen” -tietoteokseen vuodelta 1924 ja keskikoulussa isääni valistaneeseen maantiedon kirjaan, niin ikään 1920-luvulta. Kirjoista rakentuu syy ja seuraus, miksi maailma on niin kuin on, elämmehän nojatuolimatkojen renessanssia.

    VastaaPoista
  4. Samoin kuin muistetaan lapsuuden laulut, muistan milloin tahansa: A-CELLE, CELLI-GH, GI-JYRK, JYRS-KUUR, KUUS-MONS, MONT-PYRA, PYRE-SOSO, SOST-TSC, TSE-VISC, VISE-ÖÖ. Mikään ei voisi tietysti olla lineaarisempaa, mutta silti tuntuu, että tuosta on ollut ajattelulle enemmän hyötyä kuin haitta.

    VastaaPoista
  5. Etymologista sanakirjaa kaipaisin nettiin. Se pehmeäpahvikantinen sinivihreä neliosainen on vähän turhan vaikea käyttää ja aina joku osa siitä hukassa.

    VastaaPoista
  6. "Ihmisten yleisestä tyhmentymisetä en uskalla sanoa paljon."
    Olen pyrkinyt vähentämään kommentoisiani... kommentoimisiani..., no, tiedätte mitä tarkoitan, päämääränänäni lokin tason korotus, ja kyllä! Näytän onnistuneeni. Kyllä tyhmyys parantaa maailmaakin...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  7. Älykkyystestien tuloksethan kertovat mieluummin ihmiskunnan viisastumista - nytkin keskiarvo on lukemani perusteella noussut 15 pinnaa sukupolvessa!

    Jenkeissä kuulemma testataan paljon, mutta meillähän ei - ellei sitten se armeijan testi ollut älykkyystesti. Sekin koski vain puolta ikäluokkaa. Saakohan niitä tuloksiaan mistään?

    Toisaalta viisaus ja äly eivät ole sama asia, vaikka ehkä korreloivatkin. Enkä totta puhuen usko älynkään lisääntymiseen sukupolvessa, ainoastaan testin teon rutiinin parantumiseen. Panen pääni pantiksi, että jos tekisin älykkyystestin joka viikko, tulosten käyrä olisi nouseva pitkän aikaa.

    Mutta sitä ihmettelen usein, miten me älykkäät ihmiset teemme niin tyhmiä päätöksiä ja menemme samaan halpaan kerta toisensa jälkeen? No, evoluutiohan ei katso älyä vaan sopeutumista.

    VastaaPoista
  8. Kun virkaheittona erikoislääkärinä haluan välillä palata juurilleni eli siihen oppiin, jota Helsingin yliopistossa 60-70-lukujen vaihteessa taistolaisen yo-politiikan lisäksi sain, otan hyllystä esiin aarteen:

    Mytologia (Kaarlo Forsman, 1895).

    Ennen Freudin loistoa olivat jo vuosituhansia aiemmin antiikin osaajat asettaneet totuudet vertauskuvallisiin raameihinsa.

    196 sivua, lukijaa kunnioittava asenne ja kaikki osuu - ei uppoa.

    Vieläkään.

    Siihen aikaan ei Sadinmaa olisi menettänyt pappisoikeuksiaan tässä mielettömässä juristerian maailmassa.

    Hän olisi ollut sankari-saarnaaja.
    Vähän Lars Leevi Laestadiuksen Crapula Mundin hengessä.

    Ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko periaatteessa mitään rajaa sillä, mitä kirkon pappi saa saarnata?

      Poista
  9. Kasvatan myös sipuleita ja kohta sato valmis. Kilohinnaksi tulee kai 5 senttiä.

    Jos painatan 300 sivuisen kirjan on sen kustannus per kappale muutaman euron. Tietysti painosmäärästä riippuen.
    Eiköhän kannattaisi perustaa oma kustannusyhtiö jossa puolet myyntivoitosta kirjailijalle ja toinen puoli "painattajalle" tai jotain sellaista.
    Romutetaan siis vanha järjestelmä.

    VastaaPoista
  10. Onko kirjaston käyttäjällä oikeus kopioida kirjaston e-kirja tai äänikirja omalle koneelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole "oikeutta". Toisaalta teosta ei taida olla oikein rangaistustakaan.

      Poista
    2. Ok ja kiitos. Kopioin kirjaston nettisivuilta kirjat ja äänikirjat. Palautin lainat ja taas uusista lainauksista latailin koneelle. Ovat tallella vastaisuuden varalle.

      Poista
  11. Koodeksin omaksumista edisti varmaan merkittävästi kaupan häiriintyminen. Rooman hajoamisen myötä egyptiläisen papyryksen saatavuus romahti, kun kauppareitit katkesivat. Papyruksesta tuli kallista ja oli järkevää käyttää vuotia kirjoitusmateriaalina.

    Papyruksesta on luontevaa tehdä kääröjä. Sen sijaan pergamentti on pakko sitoa kirjaksi, jos sitä säilytetään lämmittämättömässä huoneessa. Sellaisessa se nimittäin kostuu syksyisin ja vääntyy muodottomaksi. Sen sijaan, jos se on sidottu puukansien väliin ja suljettu heloilla, pergamenttikirja pysyy siistinä myös kostuttuaan vähän. Ja jos jotain tiedämme Välimeren maiden kulttuurista, niin sen, että siellä päin asumusten lämmittämistä ei pidetä itsestäänselvyytenä.

    Sinänsä käärö on erittäin hyvä ja luonteva tapa käsitellä asiakirjoja. Kun paperi saatiin käyttöön sydänkeskiajalla, kirjurit siirtyivät hoitamaan kaikki juoksevat asiat rullaksi kierretyillä papereilla.

    VastaaPoista
  12. Valtion perustehtäviin tulisi kuulua merkittävän tietokirjallisuuden jatkuva kääntäminen suomeksi. Kääntäjille pitäisi maksaa kunnon korvaus ja heiltä pitäisi vaatia korkeata tasoa. Kirjat pitäisi painaa myös fyysisinä kirjoina, ulkoasuiltaan mukavina ja käyttökelpoisina. Kirjojen valinnassa tulisi olla avarakatseinen. Myös spekulatiivisia ja vallitsevia paradigmoja jyrkästikin kritisoivia teoksia pitäisi painaa. Pitäisi olla valtion kirjapaino.

    Suomen perhosista löytyy nykyään erinomainen fyysinen kirja, joka kattaa maame suurperhoslajiston ja joukon potentiaalisia ulkomaan lajinkin, yhteensä reilut 1000 lajia. Pikkuperhoset, joita on sitten noin 1500 lajia esitellään heimotasolle. Kirjan hinta on noin 100 euroa.

    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja
    Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen, Michael Fibiger


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatan tätä ehdotusta.

      Meidän täytyy välttää joutumasta taas tilanteeseen, jossa kaunis ja täydellinen kielemme taantuu kyökkikieleksi, kun korkeammin sivistyneet käyttävät vierasta kieltä.

      Lisäksi ehdotan viron tuomista ruotsin rinnalle kouluissamme.

      Poista
    2. Englannin rinnalle ei tietenkään voi tuoda mitään?

      Poista
    3. En ajatellut niin pitkälle, mutta kun kysyit niin englannin rinnalle kannattaisi ehkä tuoda venäjän.

      Poista
    4. Ja englannin tilalle espanjan tai ranskan!

      Poista