Tieteellä ja taiteella on edelleen ylimääräinen sädekehä. Molempien alueella askarrelleena en näe niissä mitään sen ihmeellisempää kuin korkeushypyssä. Joku hyppää 230, ja se edellyttää poikkeuksellista lihaksistoa ja ainakin 15 vuoden työtä. Kohta joku hyppää 231 jne. Ihmiskunta tai kansakunta eivät tule sen kummemmiksi.
Biokemisti kehittää yhdessä 70 kaverinsa kanssa lääkkeen, jolla on yönteisiä vaikutuksia harvinaiseen sairauteen. Muutaman vuoden kuluttua kehitetään toinen, parempi lääke, eikä tämä ensimmäinen saavutus jää edes historiaan.
Jokin kokoonpano rakensi 1950-luvulla Kansallisteatteriin ennennäkemättömän hienon tulkinnan Tshehovin ”Vanja-enosta”. Siitä ei ole käytännössä mitään jäljellä. Jokainen uusi joukko eli uusi näyttelijä- ja ohjaajapolvi aloittaa alusta uudelleen.
Pehmeissä tieteissä pelkkä löytäminen hyvän onnen turvin ja sen jälkeen tehty ahkera ”postimerkkeily” eli aineiston järjestely voi muuttaa maailmaa. Säveltäjä Antonio Vivaldi oli puoli vuosisataa sitten lähes tuntematon. Juuri ennen sotia löydettiin 80 paksua kirjaa hänen painettuja nuottejaan. Vain ”Neljä vuodenaikaa” oli jotenkin tiedossa, mutta sitä pidettiin puolittain viihteenä. Nyt nähtiin, miksi muiden ohella Bach piti Vivaldia suurena mestarina ja sovitti ja soitinsi hänen teoksiaan. Siellä olisi 90 oopperaakin, joista vain kahta on kai esitetty vakavissaan. Ja mitä tulee ravitsevaan kuuntelumusiikkiin, en tiedä parempaa – paitsi ehkä J.A. Hasse ja tietenkin Pergolesi + Monteverdi. Bach ja Händel vetävät vakavaksi. Niihin on keskiityttävä.
No tämä oli esimerkki musiikkitieteestä. Taidehistoria on mullistunut fysikaalisten ajoitus- ja alkuperän määritysten tultua, mutta silti tarvitaan tutkijoita, koska toden totta oma aika ei aina näe teosten arvoa. Muistaakseni van Gogh, jonka Amsterdamissa oleva laaja tuotanto on vaikuttanut minuun voimakkaammin kuin ehkä mikään muu (paitsi 1400-luvun flaamilainen taide), myytiin ronttisummalla ja halavalla. Ja ainakin Modigliani samaten. Mutta ei Picasso, vaikka hänenkin varhaistuotantoaan pidettiin huijauksena.
Kuka keksi xeron? Voin vakuuttaa, että xero-kopio helpotti elämää. Sitä ennen oli koppuraisia märkäkopioita ja loputon puuha hiilipaperien kanssa. Itse käytin kukkeimman nuoruuteni naputtamalla, kumittamalla ja ompelemalla (!) konsepteja, joista valmistettiin taltiot ja asianosaisille menevät kappaleet ja jäljennökset.
Ei kukaan keksinyt. Eräs Carlson oli esittänyt sinänsä aika selvän sähköä johtavaan pulveriin perustuvan periaatteen 1938 ja eräs pikkufirman johtaja Wilson sai päähänsä kehitellä idean laitteeksi asti 50-luvun lopulla, ja 20-luvun päättyessä keksintöä mainostettiin kaikkien aikojen hienoimmaksi. Nimi on väännetty kreikan kielestä, ”kuiva-kirjoitus”.
Ja Microsoft ja Apple löivät uranuurtajan (Palo Alto Research Center) laudalta, vaikka se otti käyttöö graafisen käyttöliittymä ja hiiren eli loi henkilökohtaisen tietokoneen. Kovalevy ja käyttöjärjestelmä olivat näet huonoja. Ja PC eli oma tietokone oli sensaatiomainen keksintö, jota kukaan ei ollut osannut edes kaivata.
Niin se menee. Kuka keksi henkilöauton? Vastaus on väkisin pitkä ja mutkikas ja itse keksintö huono, lähes tuhoisa. Ja missä viipyy lentoauto? Ja miksi drone tuli käyttöön niin myöhään? – Siksi että tiedettä ja tekniikkaa ei oikeastaan voi ohjata. Neuvostoliitto on esimerkki maasta, jossa keksittiin vaikka mitä mutta toteutettiin hämmästyttävän vähän (paitsi aseita ja asejärjestelmiä ja avaruuslaitteita.)
En voinut olla tarttumatta herra blogistin provokaatioon.
VastaaPoistaMatematiikka ja fysiikka mutta ennenkaikkea ensin mainittu, ovat esimerkkejä tieteistä jotka rakentuvat sen varaan mitä joku on aiemmin löytänyt ja julkistanut. Päteviksi havaitut löydöt jäävät historiaan ja niihin viitataan lukemattomia kertoja.
Mainitsen esimerkkinä Brook Taylorin joka oli vapaaherra Englannissa ja huvikseen ja tutki matemaattisia ilmiöitä. Taylor oli opiskellut matematiikkaa ja suoritti tarvittavat tutkinnot tutkimustyötä varten. Hän kehitti kuuluisat Taylorin sarjakehitelmät. Itse henkilö on jäänyt syrjään mutta hänen kehitelmiään käytetään todella laajasti kaikkialla päivittäin. Hänen alkuperäinen artikkelinsa:
Taylor, Brook: Methodus Incrementorum Directa et Inversa , London: Gul. Innys (1715)
on edelleen saatavilla kirjastokopiona ja näyttäisi olevan myös Google Booksien joukossa luettavana (p. 53). Taylorin kehitelmää pidetään differentiaalilaskennan peruskivenä ja sillä on tavattoman laaja sovelluskenttä.
Paljon kertoo se, että vastaesimerkkisi on 1700-luvulta ja matematiikan alalta. Sikäli kuin Jukkaa ymmärrän, hänen tarkoituksenaan oli nimenomaan kuvata sitä, miten teknilliset ja luonnontieteelliset keksinnöt rakentuvat pienistä paloista ja kärsivällisestä ryhmätyöstä. Tämän voisi yleistää myös esimerkkiisi: jos lukee tuon antamasi artikkelin, näkee hyvin, että siinä esitelty kaava on oikein, mutta sen todistus (prop. VII, theor. III) ei ole erityisen aukoton. Siinä johdetaan kyllä sarjakehitelmän kaava, mutta käsiä heilutellaan luvattoman paljon. Nykyisin tuolla todistuksella ei saisi edes peruskurssilla täysiä pisteitä.
PoistaTaylorin työn jälkeen analyysissä on otettu valtavia askeleita. Raja-arvojen teoria on saatettu loogisesti kestävälle pohjalle, ja sama sarjakehitelmä on laajennettu toimimaan erilaisissa lukukunnissa ja vektoriavaruuksissa. Kyse on hyvin pitkälti samasta ilmiöstä kuin mihin Jukka viittaa: tekniikka ja luonnontiede eivät ole yksilötyötä.
Toisaalta tähän sisältyy sama ilmiö kuin pehmeisiin tieteisiin. Tutkimuskirjallisuuteen sisältyy valtava määrä aikanaan vähälle huomiolle jäänyttä työtä. Esimerkiksi 1960-90-luvulla tehtyjä paperisia suomenkielisiä tutkimusraportteja on nykyään lähes mahdoton löytää. (Ennen 1960-lukua Suomessa ei juuri teknistä tutkimusta edes tehty, joten siitä on turha välittää.) Suuri osa niistä ei ole edes Fennica-kokoelmassa vaan ainoastaan yliopistojen omissa kirjastoissa. Yritysten ja VTT:n raporttikirjallisuus on vielä hankalammin saavutettavissa. Sieltä olisi varmasti löydettävissä omat vivaldinsa, mutta kuka niitä jaksaa läpi kahlata? Ja millä rahalla?
Tässä näyttää olevan osa päättymätöntä keskustelua, mikä merkitys
Poistayksilöllä on historiassa (tai tekniikan kehityksessä).Onko historia
vain suurmiesten kronologia vai onko, kuten Tolstoi asian ilmaisi,
"tsaari on historian orja".
Mitä tulee Taylorin sarjaan, on vaikea uskoa, ettei sitä olisi
ennemmin tai myöhemmin keksitty vaikkei Tayloria olisi ollutkaan.
Esimerkin tilanteesta jossam yksilön merkitys on ratkaisevampi,
tarjoaa suhteellisuusteoria. Siitähän on kaksi versiota, erityinen ja
yleinen. Moni on sitä mieltä, että erityinen teoria olisi kyllä tullut
vaikkei Einsteinia olisi ollutkaan, mutta yleisen teorian pystyi vain
Einstein kehittämään. Häneltäkin meni siihen kymmenen vuotta.
Luulin ennen, ettei yleisellä suhteellisuusteorialla olisi merkitystä
tavallisessa elämässä. Sitten minulle selvisi että GPS laitteet vaativat
yleisen suhteellisuusteorian mukaisen korjauksen ajankulkuun satelliitin
kulkuradalla. Siellä kun kello kulkee nopeammin verrattuna kelloon maan
pinnalla.
Vielä näistä suurmiehistä. Andre Malrauxin muistelmien nimi on
Antimemoires. Alussa hän kysyy eräältä papilta ripistä, mitä rippi opettaa.
Vastaus: ".. että ihmiset ovat paljon onnettomampia kuin yleensä
ajatellaan ja että ... ei ole suurmiehiä."
"Ja PC eli oma tietokone oli sensaatiomainen keksintö, jota kukaan ei ollut osannut edes kaivata."
VastaaPoistaHeikot signaalit ovat mielenkiintoisin merkki trendeistä, ja Apple II sekä Lisa aloittivat. Se mikä alkoi autotalliteollisuudesta ja kataloogista (The Whole Earth Catalog) oli vyöry, jolla oli oma logiikkansa, eikä sitä käsitetty IBM:ssä. Se oli yhtä paljon popuulaaria mediaa, kapinaliikettä ja toisinajattelua amerikkalaiseen tapaan. Eikä se ollut erossa ajan musiikista tai kulttuurista.
Joten sanoisin, että juuri tuota työkalua oli salassa kaivattu. Ei kotikirjaston inventaarioon ei kokkireseptien katalogiin vaan omien ajatusten rekisteröintiin.
Ja juuri tähän tuli PIM internet.
Ristus mä olen niin iloinen että mä näin tän alkavan ja koin sen sen mukana. Ainutlaatuinen aika maapallon historiassa. Puhelinlaitos kaksi piste nolla.
Matematiikka ei ole tiede vaan teknologia.
VastaaPoistaDigitoday 10.12.2003:
”Kalifornialainen yrittäjä, Paul Möller kehittää parhaillaan lentävää autoa, jossa hankkeessa on mukana myös suomalaisia sijoittajia. Risto Linturin perheyritys R. Linturi Oyj omistaa noin puoli prosenttia Mollerin yhtiön osakkeista. Linturin arvion mukaan lentoauto tulee nousemaan Suomen taivaalle 3-7 vuoden kuluttua.”
Fordin Henkka se sanoi joskus niinkin, että jos hää olisi kuunnellut asiakkaita, olisi sieltä Dearbornin kulmilta tullut markkinoille toimittaa entistä nopeampia hevosia.
VastaaPoistaSe pöytäkirjojen ompelu vaati erityistaitoja ja -työkaluja. Kiersin Stockmanin eri osastoilla etsien naskalia. Lopulta joku myyjä sanoi: "Ei mine ole ikinä kuullutkaan sellaisesta".
VastaaPoistaEihän nyt stockalta kaikkea löydy. Kysyisin ensin vaikka kadun toiselta puolen Clas Ohlsonilta, tai sitten käsityökalujen erikoisliikkeestä, vaikka Taka-Töölöstä Kelan pääkonttorin läheltä Plektra tradingista.
Poistahttps://www.plektratrading.fi/
Tuohon tarkoitukseen sopiva naskali löytyy Kirjansitomo Jokiselta joka on muutenkin vierailemisen arvoinen liikeyritys. Puutöissä käytetään purasinta joka on liian karkea vehje. Nahkattyövälineitä myyvistä liikkeistä saattaa myös löytyä.
Poista"Säveltäjä Antonio Vivaldi oli puoli vuosisataa sitten lähes tuntematon. Juuri ennen sotia löydettiin 80 paksua kirjaa hänen painettuja nuottejaan."
VastaaPoistaSävelsi saman konserton 500 kertaa, sanoiko Igor Stravinsky niin? ;-) Variaatioita teemasta, kuten ohjelmoinnissa.
Suomalaisyliopistoista jälleen vain Helsingin yliopisto ylsi parinsadan huippuyliopiston joukkoon. Mutta muistatteko nykyisen surullisenkuuluisan yliopistomallin perustamisen, elinkeinoelämän ja silloisen poliittisen johdon ajamana? Sitähän markkinoitiin kutsumalla hankkeen lippulaivaa eli kolmesta yliopistosta yhdistämällä saatua Aalto-yliopistoa huippuyliopistoksi. Media nieli tämänkin syötin. Mutta eipä siitä koskaan oikeaa huippuyliopstoa tullut. Ja Helsingin yliopisto on oikea huippuyliopisto lähinnä vanhoilla pohjilla, uudistuksesta huolimatta.
VastaaPoista"...Helsingin yliopisto ylsi parinsadan huippuyliopiston joukkoon."
PoistaVanhan testamentin eksegetiikkassa? ;-)
Pilkunviilaukseen tykästyneille on selvää miksei drooneja ennen, akkujen energiatiheys. Henkilöauton puoleen, sähkälläpä se alkoikin. Öljyparoonit sen keksi että savuttaa pittää ja melua tulla, että muskeliautopa hyvinnii, vaan ei äly-. Rudolph Dieselin katoamiseenkin on yritetty vaikka sopimaaan vaikka mitä.
VastaaPoista