Kirjoitan syöttejä etenkin itselleni. Eivät nekään tosin ole aivan väärässä, joiden mielestä heiluta punaista silliä.
”Punainen silli” on englannin kielen sanonta, jonka voisi suomentaa houkutuslinnuksi. Läpinäkyvä, keinotekoinen syötti helposti harhautettaville.
Perustelu on kokemukseni. Jykevä ja asiallinen lause on tehokas tapa karkottaa lukija.
Napoleon oli eilen silli. Asiallisesti esitettynä: masentavan yleinen erehdys on sivuuttaa kansanvallan ja diktatuurin yhteinen ydin.
Ydin on väkivalta. Väkivalta tarkoittaa mahdollisuutta tappaa ihmisiä tai patruunoiden huvetessa kahlita tai vangita. Näännyttäminen toimintakyvyttömäksi on hyvä keino sekin.
Kuka käyttää nyt valtaa Valko-Venäjällä? Lukashenka? Väärin. Se joka käskee armeijaa, myös sitä osaa armeijasta, jota nimitetään poliisiksi. (Oma vastaukseni: Venäjän armeija, koska omat asemiehet voisivat ujostella tappaa äitejään ja sisariaan ja jossain tapauksessa myös omia lapsiaan.)
Miksi Trump saa tehdä jatkuvasti niin paljon tuhoa? Koska maan sisällissotaan soveltuva armeija on heikko ja poliisi jatkuvassa hajoamistilassa. Poliisin pitäminen tuossa tilassa vaikuttaa tahalliselta.
Kumpi määrää Suomessa, Eduskunta vai johtava kenraali? Luullakseni Eduskunta. Nähdäkseni ammattisotilaat ja suuri osa reservistä suhtautuu keskeisiin ihmisoikeuksiin hyvin vakavasti. Jos heidät käskettäisiin ampumaan tykillä pitkin Aleksanterinkatua (kuten Napoleon), he eivät ampuisi, paitsi jos kadun täyttäisivät setien ja tätien sijasta pienet vihreät miehet.
Ranskassa suure vallankumouksen eli oikeastaan kapinan jälkeen muutama roisto hallitsi osia Pariisia nimityksellä ”jakobiinit”. Sen jälkeen oli lyhyt tuokio, jota voisi sanoa demokratiaksi, kunnes direktoraatti aloitti ”hallitsemisen” armeijan varjossa. Ja armeija keksi ”kansannousun” eli aseisti siviilit. Ja pian upseerijuntta riehui valloitussodista, joista Espanja oli kauhein.
Kommentoijan vihjaus, että Bonaparte teki Länsi-Euroopassa lännen, on erehdys. Kyllä Euroopan sivistäjä oli Englannin laivasto.
Karen Blixenillä on mainio kertomus, miten Ison Britannian merivoimat polttivat huvikseen Kööpenhaminan. Se oli 1801 ja uudestaan 1807.
Otsikkoni johtuu siitä, että ehkä lapsellisen kuvitelmani mukaan nykyinen hallitus yrittää tosissaan järjestellä ylivoimaisia asioita. Minunkin on vaikea uskoa silmiäni, miten hyvältä tuntuvat nämä ahkerat naiset ja liian pitkä setämies verrattuna minun näköiseeni ja kokoiseeni äijälaumaan, jollaisiin olen itse tottunut. Ikään kuin olot olisivat parantuneet, vaikka luulen mullistusten pahenevan.
Ruotsissa ylintä valtaa käyttää muuan syvästi vajaamieliseltä vaikuttava tartuntatautilääkäri. Ruotsin perinne onkin hallinto ”by proxy”, välikäsiä käyttäen. Tavan loi Tukholman verilöyly 1520. Kristian II osoitti, miten käy herroille, jotka kurkottavat kaulaansa. Kaula katkaistaan. Postiosoite oli Stortorget 1. Katsokaapa, jos erehdytte paikkakunnalle. Herra osaavat edelleen kiertää paikan kaukaa.
Siinäs teille. Kun Kemppinen kirjoittaa päättömyyksiä, vika on niissä jotka jäävät koukkuun.
VastaaPoistaKysynpä nyt herra Kemppiseltä, koskevatko Herbert Paul Gricen esittämät keskustelumaksiimit hänen blogikirjoiuksiaan?
PoistaNämä keskustelun yleiset periaatteet ovat:
- Tulee kertoa se mitä tarvitaan, ei liikaa eikä liian vähän (määrän periaate)
- Pitää puhua totta, eli ei saa sanoa sellaista mitä itse pitää vääränä (laadun periaate)
- Pitää pysyä asiassa (yhtenäisyyden periaate)
- On pyrittävä selkeyteen ja yksiselitteisyyteen (tavan periaate)
Yleisesti keskustelijat olettavat toistensa noudattavan näitä periaatteita. Kemppinen, puhuessaan punaisista silleistään, tosin taitaa viitata siihen, että hän eivät nämä maksiimit koske. Olenko tulkinnut oikein?
Noilla kriteereillä keskustelu on miltei mahdotonta, koska toisin kuin sanotaan, vain makuasioista voi kiistellä.
PoistaRuotsissa, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa, koronatapaukset eivät ole lähteneet jyrkkään nousuun. Tegnelliin ei ehkä kannattaisi suhtautua niin ivallisesti.
VastaaPoistaSuomesta puhumattakaan.
PoistaRuotsissa ei koronatapausten määrä per 100000 invånare ymmärtääkseni ole myöskään missään vaiheessa laskenut niin alas kuin joissain naapurimaissa. Tällöinhän jyrkkä nousu Ruotsissa olisi merkittävästi pahempi juttu kuin esimerkiksi Norjassa tai Suomessa, joissa jyrkkään nousuun riittää muutama hot spot ja joissa tämänhetkinen, jyrkästi noussut tapausten päivä- tai viikkomäärä on yhä alemmalle kuin mitä se on Ruotsissa käynytkään sitten pandemian leviämisen.
PoistaTyhjä ivallisuus tai ivallisuus ilman samanaikaista asiallista tarkastelua ei tietenkään ole mistään kotoisin, mutta ei tässä ole myöskään syytä hakea maaotteluhengessä voittajaa etukäteen.
Hyvältä tuntuvat ne naiset ja se mieskin siellä kontrastina, uskottavan tuntuisia, asiallisia ja selkeitä ja vielä hyväntuulisiakin, ikään kuin se työ olisi kovinkin mukavaa ja itsekin todella uskoisivat tehtäväänsä. Eivät ainakaan mitään hapannaamoja. Katsoja/kuulija voi olla luottavaisin mielin - kyllä se tästä, yhteisvoimin.
VastaaPoistaRuotsalaiset ovat tyytyväisiä Tegnelliinsä, ja mikäpä siinä. Kukin tavallaan.
Toisaalta Tukholman verilöyly lopetti silloisen unionimme ja löi alkutahdit sellaiselle Ruotsille - ja miksei myös Suomelle - jona me ne nyt tunnemme.
VastaaPoistaKristian II oli tanskalainen, seuraava kuningas oli ruotsalainen Kustaa Vaasa.
Ranska oli hyvin syvissä ongelmissa jo kauan ennen vuoden 1789 kesän ja sen jälkeen tapahtuneita asioita.
VastaaPoistaErilaiset taloudelliset ja sotilaalliset seikkailut olivat tavallisia ja tuhoisia.
Ja maa on elänyt melskeestä toiseen kaiken aikaa, oli tasavaltoja, Napoleon III, seikkailut Tsaarin Wenäjällä, Suuri Sota jne jne.
Sotilaiden vaikutusvallan kasvu ns. länsimaissa - joko nyt tai joskus aiemmin - eri maissa, osittain johtuu "demokratian" heikkouksista.
Kyse on myös tietoisesta hitaasta kehityksestä kansainvälisissä suhteissa.
Monilla suuryrityksillä on suora tai välillinen kytkentä aseteollisuuteen ja nämä ytitykset työllistävät suuria määriä entisiä sotilaita sekä tiedustelupalvelujen väkeä.
Monet näihin yrityksiin työllistyneet "siviilit" ovat lyhyen aikaa armeijoissa sekä tiedustelun piirissä palvelleita henkilöitä, jotka myöhemmin ovat olleet itse poliitikkoja jossakin elimissä tai poliitikkojen esikunnissa asiantuntijoina.
Tämä joukko - yleisesti ottaen - ajaa luotettavimmin suurten toimijoiden etuja.
Näitä ovat mm. suurvallat, jättimäiset teollisuuden toimijat, suuret logistiikka-yritykset tai kansainväliset järjestöt.
Tästä on paljon esimerkkejä muutamien vuosikymmenien ajalta. Esimerkiksi Maailmanpankin sekä IMF:n piirissä toimineiden henkilöiden työhistoria ja kytkennät em. tahoihin ovat paljastavia.
Napoleonin kestävin saavutus lienee hänen nimeään kantavan lakikokoelman julkaisu. Tätä voi ehkä väittää mannereurooppalaisen liberalismin juridiseksi kivijalaksi. Tosiasiassa kyse oli pitkäkestoisesta hankkeesta, ja Napoleonin suurin ansio oli valmiiksi saatetun työn ajaminen läpi ja levittäminen Länsi-Saksaan ja Puolaan joukkojen kuormastoissa.
VastaaPoistaItse lakikodifikaation idea oli tuttu, ja Saksassa oli tällaisia kodifikaatioita julkaistu useita. Puhumattakaan meidän omasta rakkaasta vuoden 1734 laistamme.
Eli Code Napoleonin ylistäminen on ehkä enemmän ranskalaiseen traditioon koulutettujen lakimiesten oman hännän nostoa kuin mitään todellista. Kyllä Ranska olisi saanut lakikodifikaation aikaiseksi ilman Napoleoniakin.
Tässä on nyt niin monta punaista silliä tiskillä, että en tiedä, mihin niistä tarttua.
VastaaPoistaJoten taidanpa nyt poikkeuksellisesti ohittaa ne kaikki. 🤓
Jännitystarinoissa "red herring" tarkoittaa myös harhauttavaa johtolankaa. Vahvasti haiseva silli johtaa ajokoiran harhaan. Asuntonäytössä kuulemma kahvin ja vastaleivotun pullan tuoksu on pahaenteinen, koska tarkoitus on peittää homeongelma.
VastaaPoistaKun täällä on näköjään asiantuntija paikalla niin kysytään: Onko Abel Gancen Napoleon kestävä saavutus?
PoistaMuistaakseni (enkä googlaa!) "red herring" on oikeammin väärä johtolanka, liittyen ketunmetsästykseen ja koirien harhautukseen.
VastaaPoistaAbel Gancen Napoleonissa on ytyrytinää. Se kannattaa hommautua katsomaan mahdollisimman isolta ja leveältä kankaalta. Carl Davisin beethoveniaaninen musiikkiratkaisu monine aikalaisteemoineen (Marseljeesista alkaen) on perusteltu, kun Arthur Honeggerin alkuperäisscore on kadonnut (vain rippeitä jäljellä). Lähivuosina tullaan kokemaan ensi kertaa sitten ensi-illan täydellinen versio. Kevin Brownlown urhoollinen rekonstruktio on siihen asti must. Esitimme sen Finlandia-talolla samana päivänä kun Kekkonen haudattiin.
VastaaPoistaOnko siis Napoleonin materiaali löytynyt kokonaisuudessaan La Rouen tapaan?
PoistaSamaa mieltä Napoleonista. Huolimatta lapsellisuuksistaan ym. se saa kaikki muut elokuvat tuntumaan pieniltä. Brownlow'nkin restauraatio on kehittynyt sitten Kekkosen päivien. BFI:n Bluray on upea, samoin kaikki Carl Davisin elokuvamusiikki.
Krmillä ei ammuttu - eikä Valko- Venäjällä - ainakaan toistaiseksi. Putinin tavaramerkki. Hän pohjustaa operaatiot ennalta. Jälkeenpäin voimme todeta tapahtuneen. Yhdysvalloissa demokraattien hallitsemissa kaupungeissa liekehtii. Trump tarjoaa lakia ja järjestystä niihin. Kumpi on voittava ratekia?
VastaaPoistaEi tainnut Krimin pienten vihreiden miesten Anschluss täysin ampumatta mennä.
PoistaNapoléon vu par Abel Gance: kaksi erilaista kantaesitysversiota vuonna 1927 olivat 4 tuntia (l'Opéra de Paris, triptyykeillä) ja 9 tuntia 30 min (Théâtre Apollo, ilman triptyykkejä). Kevin Brownlown rekonstruktio on 5 tuntia 15 min. La Cinémathèque françaisella on vuodesta 2007 ollut valmisteilla rekonstruktio (Georges Mourier) 6 tuntia 25 min. Alkuperäisnegatiivit on löydetty sekä Opéra-versioon että Apollo-versioon. Rekonstruktio perustuu Apollo-versioon, johon liitetään triptyykit. Opéra-version alkuperäiseen kestotietoon sisältynevät väliajat.
VastaaPoistaMielenkiintoinen tieto. Kunpa tuon vielä pääsisi näkemään Davisin musiikilla.
PoistaBrownlown vuoden 2016 versio on 5 tuntia 32 minuuttia. Materiaalia on vuosien saatossa tullut lisää.