Yhteiskunnan vihollinen

Kirjoitin (1997): hyvä tuomari on yhteiskunnan vihollinen.

Nyt löysin (Fukyuama) yleistyksen, johon miellyn.

Valtion tehtävä on turvata ihmisiä valtiota itseään vastaan.

Koska ensimmäinen esimerkki on valtaantunut parlamentti Englannin  sisällissodan jälkeen  ja Mainio vallankumous 1688 (Glorious revolution), kiirehdin lisäämään, että valtion asian ajaa joskus katolinen tai muu kirkko, mutta ei koskaan puolue. 

Valtio turvaa ihmisten hengen ja terveyden. Se yrittää turvata ruumiin eli suojata nälänhädältä ja kimppuun käymiseltä. Valtion tehtäviin tuli myös jatkuvuuden turvaava koulutus, meillä ensin 1921 pakollinen kansakoulu, ja sitten peruskoulu ja ilmainen yliopisto.

Euroopassa parlamentti on ratkaisu. ”Kansanvalta” ja ”demokratia” ovat mainoskieltä, joita ei kannata selvitellä. Eurooppalainen ratkaisu on äänioikeus, ja ensimmäisenä Euroopassa sen toteutti Suomi 1906. Äänioikeus oli siis kaikilla aikuisilla eli sekä miehillä että naisilla. 

Myös meillä periaate joutui heti koetukselle. Hallitseminen edellyttää hallituksen vastustamisen sallimista. Tämä periaate sisältää perustuslain idean. Enemmistöä saa vastustaa.  Vähemmistöhallitus on täysin laillinen. Eduskunta ei osoita ”kansan tahtoa”, vaan vaalien tulosta. Määräenemmistö turvaa perustuslain jatkuvuuden.

USA:n järjestelmä on kovin toinen. Siellä toimijat ovat kaksi puoluetta ja tuomioistuimet sekä merkillisen laajoin oikeuksin toimiva presidentti, joka edustaa toista puoluetta.

Kulttuuri selittää järjestelmät. Kiinassa aikuinen mies myötäilee isäänsä, Euroopassa vaimoaan ja siis myös lapsiaan. Suomessakin oli tuhat vuotta suvun tiloja Savossa ja Karjalassa, mutta lännessä oli impivaaralaisuutta – nuoremmat pojat perustivat perheen ulkotiloille. Isänvalta eli aateli oli vailla mahdollisuuksia pienen rannikkokaistaleen ulkopuolella.

Väitetään (Fukyuama), että liikeyritysten ja muiden vapaaehtoisten yhteenliittymien muoto noudattaa tätä jakoa. Isä = toiminta sukulaisten kesken. Vaimo = toiminta jopa tuntemattomien kanssa.

Etenkin Etelä-Euroopassa mafia-malli näkyy myös liiketoiminnassa. Paljon pieniä yrityksiä, myös vaikeilla aloilla (tekniikka, muoti, pankki). Saksalais-englantilainen malli – perusrakenteena kartelli eli itressiyhteenliittymä. Tuon rakenteen edelleen vahva tyyppi on osuustoiminta, Pohjoismaissa vähittäiskauppa ja suuri osa pankki- ja vakuutustoiminnasta (Osuuspankki liitännäisineen, puhelin ja sähkö).

Venäjä sortui sosialismiin, koska kyläjärjestelmästä ei saatu koskaan toimivaa. 

Uskonpuhdistus oli itsensä valitsevan koulutusorganisaation (kirkko) ja suvuista (Krupp, Rotschild, Schneider eli Ranskan terästeollisuus) kehittyneiden suuryritysten valtataistelun alku, jonka kirkko hävisi. Katolisen kirkon nerokas veto oli kieltää papeilta avioliitto eli siis virkojen periytyminen. Protestantit edistivät pappien avioitumista ja loivat näin perinnöllisen virkamieskunnan, joka toimi pitkiä aikoja erittäin hyvin.