Kaksi vanhaa intellektuellia istuu tummetessa illan. Toinen polttaa piippunysää (Dunhill), toinen sikaria (Partagas, 10 vuoden kypsytys humidorissa). Emme sano, etteivät nuoret kestä lautallakaan, toisin kuin me, jotka laskimme hurjimmat kosket pölkyllä vain.
Kun se on päinvastoin. Hurjan hienoja nuoria, siitä huolimatta, että me koulutimme heitä. Kaverini istui oppituolilla 30 vuotta, joka on paljon. Yhdessä murtauduimme Kalifornian yliopiston yhteyteen, mikä herätti hämmästystä.
Joku kuuluu kyselevän Twitterissä, miksi Suomessa ei ole enää intellektuelleja.
Vastaus on yksinkertainen. Kaikki toimittajat ja ”toimittajat” ovat saaneet potkut, ja jopa vapaaottelijoiden (ennen freelance) kirjoituspalkkiot on pudotettu puoleen noin viiden vuoden takaisista. Enemmän kuin viisi vuotta sitten olemalla ahkera ja taitava pääsi noin lukion lehtorin tulotasolle.
Tästä asiasta minulla on lyödä rätingit pöytään.
En ajattele tässä kirjailijan ja taiteilijan ammatteja. Ei ole tarpeen toistella, että ei näytä hyvältä.
Ehdottaisin syyksi somea eli sosiaalista mediaa. Perusteluksi esittäisin koronaviruksen Suomessa. Kaikki muuttui parissa viikossa, jopa käsitteiden ”työ” ja ”perhe” asiasisältö. Väline oli lähes kaiken kattava tiedotus eli televisio ja älypuhelimet.
Onko muutos pysyvä tai syvällinen, sitä ei tiedä. Oma arvaukseni on, että muutos on erittäin syvällinen ja erittäin pysyvä. Kuolemanpelko ei ole uskottava selitys. Sodissa ja liikenteessä on todistettu, että itsesuojeluviettiä ei ole olemassa.
Sosiologia menee osittain uusiksi. Oma henkilökohtainen kuolema on ollut tabu, joka on hoidettu useimmissa maissa näppärästi rituaaleilla. Yleensähän meillä on hautajaisista vain hauskoja muistoja. Tunnetaan aidosti, vähän itketänkin ja lopuksi tunnelma vapautuu.
Koronasta ovat selvinneet huonoimmin ne maat, joissa nuo rituaalit on hukattu: Ruotsi ja USA.
Some-selitykseni liittyy siihen, että suurimmatkin liikeyritykset ovat äkkiä alkaneet pelätä ”yleistä mielipidettä”. Eskimo-jäätelö menee samaa tietä kuin Lakupekka-lakritsi.
Sinebrychoff muutti mielijuomani nimen Perinnekaljaksi. Varmaan arvasivat, että minä sanoin Perhekaljaa kotioloissa Persekaljaksi. En siis ollut ainoa.
Talousihmiset, kuten Kalifornian yliopiston kaverimme, informaatiotalouden ensimmäisen erittäin paljon käytetyn oppikirjan laatinut Hal Varian (myös Googlen talousjohtaja) kertovat, että uusi informaatio on nostanut brändit temppelin harjalle. Jo 15 vuotta sitten Mäkkäri luopui styroksipakkauksista asiakkaiden uusien tunteiden vuoksi. Suomessa liian moni toistelee vielä, että yrityksen tehtävä on tehdä voittoa. Jos se olisi totta, firmat myisivät amfetamiineja eivätkä hampurilaisia, juomia tai lakritsia.
Aamuteeveessä keskusteltiin siitä, että tuotteiden nimiä muutetaan koska ihmiset loukkaantuvat niistä. Mikä on loukkaantujien määrä, 0,05 prosenttia? Sitä ei tiedä kukaan mutta mielikuvilla mennään. Varmaan tehdään oikeitakin muutoksia. Tuotteiden ja brändien nimiin ei kannata vannoa.
VastaaPoistaMedia tietenkin tarttuu jokaiseen mielikuvaan ja mielipiteeseen, myös näihin loukkaantumisiin, koska ristiriidoista on siellä aina pulaa. Ne ovat uutisten juuri.
Mistä itse loukkaannumme aidosti, mikä aidosti häiritsee? Mikä on tässä prosessissa oikeasti merkityksellistä?
Minua helsinkiläisenä pyöräilijänä loukkaa Linnanmäen lähistöllä sijaitsevan kauniin puiston nimi: Lenininpuisto.
Onhan se häirinnytkin muitakin, mutta asiasta käytiin keskustelu vuosia sitten ja se painettiin villaisella.
Voiko niin tehdä enää vuonna 2020? Nyt asiasta käydään uudestaan keskustelua moniaalla.
Voiko puiston kaataa kuin patsaan ? Tai voiko sen siirtää historian kauhujen museoon?
On vaikea ajatella, että vielä tänä aikana puiston voi nimetä historian imperialistisen ja ihmisarvoista - ja hengistä piittaamattoman antidemokraattisen ja myös etnisiin vainoihin syyllistyneen hahmon mukaan? Miljoonien syyntakeellisen kuolemantuottajan mukaan? Eikö sen pitäisi häiritä meitä enemmän kuin suklaapuikon nimike?
Ehkä Helsingin kaupungin päättäjät vastaavat tähän pian valtuustossa. Puisto on lehtevän kaunis ja kiinnostava, jokin muu nimi olisi viimein paikallaan.
Putinin puistikkoko tilalle?
PoistaVaihdetaan Anna Ahmatovan puistoksi. Ei tule kenellekään paha mieli. Ei ainakaan kovin monelle. Tai ehkä kuitenkin jotkut jäävät kaipaamaan niitä aikoja, jolloin Lenin-sedän nimellä oli vielä iloinen kaiku.
PoistaVaihtoehto: pistetään puistoon infotaulu Lenin-sedän teoista ja vaikutuksesta historian kulkuun.
Kannatetaan Lenin nimen poistamista .Mutta kenen mukaan sitten puisto nimettävä?
PoistaKuka merkkihenkilö siellä Pasilan suunnalla vaikuttanut.
Yllä Wall Streetin kätyri.
PoistaLenininpuiston voisi muuttaa Vesilinnanpuistoksi tai Puutarhurinpuistoksi koska perustettiinhan se aikoinaan kansainväliseen puutarhanäyttelyyn.
PoistaKulosaaressa sijaitsevan Eugen Schaumannin puisto tulisi nimetä uudelleen Kluuvinpuistoksi jollainen se oli vuoteen 1958 saakka.Eugen Schauman oli onneton reppana joka halusi tehdä näyttävän itsemurhan koska mielitietty vastasi kosintaan sanalla "Aldrig". Jos tyttö olisi suostunut niin Bobrikovin olisi ampunut kai Lennart Hohenthahl. Siinä tapauksessa prokuraattori Soisalon-Soininen olisi ehkä säästänyt henkikultansa.
Ei perinteitä aivan peittoon. Nimikerrostumat kunniaan! Ristittäköön puiston tekopuro Lenaksi. Muu saa mennä.
PoistaTehdään siitä "Tartsan skutsi". Suunnannäyttäjä-presidenttimme on sen ansainnut!
PoistaMökiltä käsin Kunnaksen Ilkka
Kun ihme ja kumma, näitä Leniniin uskovia edelleenkin riittää, säilytetttäköön Lenininin nimi, mutta muuttakoot puiston nimeksi Leninin uhrien (muisto)puisto.
VastaaPoistaMistähän niitä Leniniin uskovia meiltä löytyisi, muualta kuin marginaalisten kommunistipuolueiden piiristä? Sillä, mitä somehörhöilyssä nykyään jotkut kutsuvat vasemmistolaiseksi, ei Leninin tai Stalinin kanssa ole mitään yhteistä. Vai olivatko nuo herrat edes joskus jossain huolestununeita ilmastosta, luonnon tuhoutumisesta, sukupuolten tasa-arvosta, kuluttajan oikeuksista, ns. roduista, alueellisesta tasa-arvosta tai muusta sellaisesta. Järkevästä ja välttämättömästä bisnesvoimia hillitsevästä sääntelystä tai kansainvälisten jättien verokikkailustakaan ne eivät olleet vähääkään kiinnostuneita, koska halusivat kerralla lopettaa koko markkinat.
PoistaPitääpä kaivaa esiin lääket.tri Bruno Taajamaan verraton maailman sikariatlas (1983) hyllystä, jotta pääsee jyvälle professorin savumerkeistä. Taajamaan, ellen väärin muista, lastenlääkärin, kustantamokin on läpeensä lääketieteellinen Recallmed. Näin siis vielä 1980-luvulla.
VastaaPoistaPojanpojalle tilaan Hesaria uusperheeseen, ja peräpään sarjakuvista hänkin kertoo aloittaneensa. Huomaan, että Wagner vetää joka toisessa stripissä kaljaa, ja tänään Harald läikytti kaljansa myrskyssä - mikä poru. Ajattelin että Hesarista on sitten lukioon mennessä hyötyä.
Some-selitykseni liittyy siihen, että suurimmatkin liikeyritykset ovat äkkiä alkaneet pelätä ”yleistä mielipidettä”.
VastaaPoistaNiin. Ja tuo ns yleinen mielipide on sama kuin poliittisen korrektiuden ruton saastuttaman vashtuullisen median luoma mielipideilmasto yhteiskunnassamme.
Monikulttuurisuus on rikkautta ja rakenteellinen rassismi on kaikkien ongelmien alkusyy....
K:.. luopui styroksipakkauksista asiakkaiden uusien tunteiden vuoksi.
VastaaPoistaSiis populismia. Tarkemmin sanoen: uuden informaation populismia? Tunne on numero uuno.
Ehkä siksikään emme tarvi älykköjä, kun riittää että kuuntelemm tunteita ja seuraamme tunteikkaita pintakohu-somettajia?
MMM...
Eiköhän rahasta kuitenkin ole nytkin kyse, niin kuin bisneksessä aina.
PoistaKumpi se nyt on pahempi sana "eskimo" tai "neekeri"?
VastaaPoistaLöytäisikö intersektionaalinen feminismi tähän helposti ratkaisun?
Varmaan riippuu paikasta. Grönlannissa edellinen on ilkeämpi, Suomessa taas, varsinkin paakaupunkiseudulla, jälkimmäinen.
PoistaMMM...
Musta "neekimo" muiden kanssa samassa iglussa olis söötti.
PoistaVaikea sanoa. Etsit aina tilaisuutta käyttää niitä muka neutraalisti.
PoistaNeekimon kanssa samaa sarjaa olisi eskeri.
PoistaOnko homo-sana jo kielletty? No, afrikkalainen homo olisi komeasti nemo ja iglujen maassa ytimekkäästi emo. Naarasoletettuina leskeri tai leskimo.
Napapiiri-ilmaus olisi kyllä kiellettävä, sillä sehän on aivan kauhea, hyi.
Joka aamuisen naurun saa Keijo Kaarisateen tähänkin aiheeseen liittyvästä sarkasmista.
VastaaPoistahttps://twitter.com/keijomedia?lang=fi
Hyvä ehdotus. Saatko nyt potkut puolueesta?
VastaaPoistaSetä kertoo mitä varten niitä yrityksiä perustetaan jos ei voittoa tuottamaan - rahoittamaan luonnonsuojelua? Ottamaan planetaarista vastuuta? Maksamaan palkkoja? Ja se raha siihen saadaan tekemällä ensin katetta...
VastaaPoistaKatteestako ne palkat maksetaan?
PoistaRahaa saa pankista, eihän sitä varten mitään yrityksiä tarvita?
PoistaKohtahan valtio alkaa maksaa kaikille kansalaispalkkaa, niin ei tarvita yrityksiä ilmaa pilaamassa.
PoistaJa verot on ilman muuta myös valtion maksettava. Tyhmää, ettei kukaan aja tätä ideaa. Ja jos veroprosentti nousee, niin kansalaispalkka nousee vielä enemmän!
Harmi että siitä Vanhusesta tuli rahaministeri, kun ei se ymmärrä näitä asioita.
Tarkemmin ottaen mäkkärin rasiat eivät olleet styroxia, joka on erään solupolystyreenieristevalmistajan vanha markkinointinimi. Polystyreeniä pikaruokapakkaukset kuitenkin.
VastaaPoistaKesälomamatkalla, tienvarren hesessä takapenkkiläisiä muonittaessa tuli huomattua, että juomapillitkin ovat nykyään paperimassaa. Asiansa ajavat.
Minulle on tässä mieluisampaa ajatella Olavi Paavolaisen ja Mika Waltarin kokoelmaa Valtatiet. Siinä on kaunis runo, jossa kuvataan länsimaalaisen ihmisen osa osana maailmanlaajuista teollista yhteiskuntaa: "Sinun silmäsi eivät ole sinun. – – Hai raateli ruskean miehen. / Valkea helminauha koristaa rakkaasi rintaa." Runo kuvaa koskettavalla tavalla sitä työtä ja niitä uhrauksia, joitten hedelmistä me saamme päivittäin nauttia.
VastaaPoistaOn selvää, ettemme me suomalaiset ole osallistuneet varsinaiseen imperialismiin. Me olemme olleet pieni ja köyhä kansa Pohjan perukoilla. Ei meillä ole syytä – eikä ansiota. Meidän nuoret miehemme eivät ole orjuuttaneet mustia, mutta eivätpä he ole levittäneet sivistystäkään. Meidän nuorisomme parhaimmiston luut eivät vaalene Saharan aavikolla, Etelä-Amerikan viidakoissa tai Aasian vuoristossa. (Mitä nyt jokusen upseerin kohtaloksi koitui Kaukasian villien heimojen "rauhoittaminen".)
Tästä huolimatta me saamme ansiotta ja syyttä nauttia osastamme valkoisina miehinä läntisessä teollisuusmaassa. Me olemme päässeet ratsastamaan imperialismin luoman maailmanjärjestyksen huipulla, ja saaneet poimia hedelmät suurvaltojen meille istuttamista puista. Tämä jatkuu edelleen. Meidän vientiteollisuutemme hyötyy unionin entisten siirtomaitten kanssa neuvottelemista edullisista kauppasopimuksista.
Ehkä vähiten syyllisiä ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun asukkaat. Nuo alueet ovat olleet oma siirtomaamme, jonka talousrakenne oli 1900-luvun puoleenväliin saakka täysin kolonialistinen. Tukkijätkä ei eronnut olennaisesti mitenkään vastaavista proletaareista Etelä-Amerikan viidakoissa.
Mutta yleisesti: emme me voi mitään sille yhteiskunnalle, johon olemme syntyneet. Parhaimmillaan voimme ainoastaan muuttaa sitä pienin teoin paremmaksi paikaksi.
Kaato ei riitä, lisäksi myös Mannerheim-patsaan munat on tervattava!
VastaaPoistaKun "joku kuuluu kyselevän Twitterissä, miksi Suomessa ei ole enää intellektuelleja" niin minä kyselen, miksi Suomen Yleisradioyhtiössä ohjelmiston kehityssuunnasta päätellen ei ole enää intellektuelleja.
VastaaPoistaSekin vielä että toisen mielestä mielestä henkilö on intellektuelli ja toisen mielestä epäisänmaallinen vallankumouksellinen.
PoistaOlematta nimimerkki "Pallen" kanssa juuri mistään samaa mieltä, tästä voi olla samaa mieltä: "on nainen myöskin Juhani Tervapää - vaikkei sitä tyhmempi heti huomaa"
Juhani sai "Farmers Daughter" -elokuvaan nimensä muodossa Juuhni Tervataa.
Juhani toimi myöhemmin myös Yleisradiossa salanimen turvin.
Tämä varmaan liittyy olennaisesti siihen, että wikipedian artikkeli "yleisradio" piti muuttaa "julkisen palvelun yleisradioksi". Hassua, koska yleisradiotoiminta noin lähtökohtaisesti on julkista palvelua. Toimittajista on tullut toimittelijoita, joille huono englanti on tutumpi kieli kuin suomi äidinkielenä.
PoistaNiinpä. Ylessä ja erityisesti Yle Puheessa nykyään sivistetään kansaa urheilu- ja biisipuheella. Kokeilkaapa niin huomaatte, että suurella todennäköisyydellä sieltä tulee jotain asiaankuulumattomia biisejä ja/tai puhetta niistä tai urheilusta.
Poista"Toimittajista on tullut toimittelijoita..."
PoistaTotta. Usein puutteelliset ja keskenjääneet opinot ja heikko yleissivistys yhdistettynä vahvaan idologiaan ja kovaan pyrkyyn luoda omaa brandiä eivät aina takaa parasta mahdollista journalistista laatua.
Kun tuohon vielä yhdistetään kova halu samaistua amerikkalaisiin vastaavilla avuilla varustettuihin kollegoihin, tulos on kovin pinnallista ja kovin mustavalkoista yhden ideologian kritiikitöntä tuputusta ja toisaalta Trumpin kauhistelua.
Pitäisi välillä muistaa, että suomalainen media ei ole USA:n presidentinvaalien keskeisin osapuoli.
Patsaista ja "siirtomaaisännistä" puheen ollen.
VastaaPoistaJyväskylän torilla seisoo vielä pystyssä Otto Toivasen, "kuningas ja jumala" patsas. Punaiseksi ei tarvitse maalata on punagraniittia.
https://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/020.html
"Jyväskylässä koulua käynyt Otto Toivanen päätyi merimieheksi Ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina. Laiva haaksirikkoutui Tyynellämerellä Tonga-saarten alueella. Vain Otto ja eräs hänen meritovereistaan selvisivät elävänä yhdelle saarelle. Saaren kuningatar piti haaksirikkoisia ”jumalan lahjana” ja Oton kohtalona oli joutua pakkonaitetuksi kuningattaren kanssa. Hänestä tuli kuningas. Myöhemmin Otto karkasi purjelaivan kyydissä ja päätyi taas merimieheksi, kunnes hän asettui asumaan Yhdysvaltoihin. Otto Toivanen oli mm. Alvar Aallon koulutoveri. Kun Aaltoa satuttiin kehumaan, hänen tiedetään sanoneen Otosta: ”Älkää pitäkö minua minään suurmiehenä – Toivasen Otto oli sentään kuningas ja sen lisäksi vielä jumala.”
Kemppisen jutut 80 luvulla oli HESArista lukulistalla ensimmäisenä. Nyt ei löydy vastaavaa. Sampo Ahto on hyllytetty. Tilalla jonninjoutavia turpo asiantuntijoita. Idän ja lännen vastakkainasettelun lässähdettyä taso katosi. Valittiin läntinen leiri ja nyt amatöörit räkyttävät, kun Putin potkii yli aidan.
VastaaPoistaEA: "...emme me voi mitään sille yhteiskunnalle, johon olemme syntyneet. Parhaimmillaan voimme ainoastaan muuttaa sitä pienin teoin paremmaksi paikaksi."
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä. Enää pitää vain sopia se, miten tuo tehdään. Karkkipapereista, jäätelötikuista ja vanhoista patsaista tuskin kannattaa aloittaa? Eikä ehkä muustakaan kovin tyhjänpäiväisestä?
Olemme saaneet edelliseltä sukupolvilta paljon heidän kovan työnsä ansiosta. Pitänee nyt kai meidänkin vähän katsoa, että emme vallan älyttömiin hömpötyksiin tätä perintöä tärvää.
Eräs historioitsija, Teemu Keskisarja nimeltänsä, ehdotti viime viikolla Mannerheimin patsaan kaatamista, Iltapäivälehdessä. Hän julkesi vielä latoa todisteita että miksi. Tietäähän se pitäisi mitä kommunistikodin kasvatin suusta lopultansa tuloo.. ;D
VastaaPoistaMMM...
Minä taas poikkesin S-marketissa. Geishaa en ostanut, koska en siitä niin hirveästi välitä, mutta Eskimopuikkoja ostin oikein perhepakkauksen.
VastaaPoistaKun kirjoitin (yritin kirjoittaa) aiheen tiimoilta Hesariin, onko kukaan kysynyt pingviineiltä, saako heitä riistää ja karikatyyrata jäätelön myynnin yhteydessä, kommenttini sensuroitiin. Voi olla, että pingviinit eivät moisesta piittaisi, vaikka joku kysyisikin (ja asia ymmärrettäisiin), mutta tosiasiassa on, että mutta eläinlajeja ihminen vasta onkin nöyryyttänyt, orjuuttanut ja riittänyt! Ja ihan kaikki ihmiset kaikkina aikoina, kaiken väriset kaikissa yhteiskunnissa ja kaikissa yhteiskunnallisissa asemissa.
"...poikkesin S-marketissa"
VastaaPoistaMainio löydös: eläinten ja eliöiden puolesta loukkaantuminen tarjoaa intersektionaaliselle identiteettipolitiikalle ja ammattiloukkaantujille aivan mahtavan uuden puuhapuiston.
Ajatellaan nyt vaikka tuota pientä ja avutonta koronavirusta, kuinka rumasti siitä on puhuttu ja kuinka torjuvasti siihen suhtaudutaan. Eihän tuo reppana pärjää ilman isäntää välttämättä kuin minuutteja aggressiivisessa ulkoilmassa eikä se muuta pyydä, kuin ympäristön, missä elää ja lisääntyä. Noiden kuolleisuuskin on varmaan aivan valtava kaiken maailman käsidesien kynsissä.
Pitää muistaa, että virukset ovat olleet täällä paljon ennen meitä, me olemme vallanneet heidän elinpiiriään, myrkyttäneet heitä ja jopa hyväksikäyttäneet heitä omiin tarkoituksiimme.
Velkamme viruksille on mittaamaton. Itse asiassa saattaa olla, että olemme tavallaan viruksia itsekin - niiden jälkeläisiä.
Joten rajat auki ja viina vapaaksi. EU voisi lakata rikkomasta omia sääntöjään tässäkin ja katsoa mallia vaikka taivaan muuttolinnuista: nekin lentävät vapaasti eivätkä rajoista ja rajoituksista välitä.
Torstainen MMM: et taida ymmärtää lukemaasi. Satiiria se Keskisarjan juttu on, ja on noloa, että se pitää vielä erikseen sanoa.
VastaaPoistahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000006556077.html
Tuossa linkki. Lue vielä kerran ajatuksen kanssa.
Keskisarja kirjoittaa ja puhuu hyvin persoonallisesti. Minustakin se Mannerheim juttu oli satiiria mutta vain osittain, totta toinen puoli. (MMM taitaa olla pelkkä poliittinen kiihkoilija.)
VastaaPoista