Ajatusharjoituksena olen kuvitellut, että todella tärkeät, monien henkeä ja elämää koskevaa ratkaisut tehdään täysin järkeä käyttämättä.
Julkisuudessa käytetään nimitystä ”kohu”.
Kirjoitan muistuttaakseni, ettei mielipiteiden raju heilahtelu ole uusia asia eikä se johdu tekniikasta. Sanat, joissa on osat ”digi” tai ”globaali” eivät kenties tarkoita mitään.
Edes käsittämättömän kuuluisan munkki Rasputinin murhaaminen ja työntäminen avantoon jouluna 1916 ei muuttanut mitään. Kohukeisari Nikolai pantiin perheineen lukkojen taakse.
Television katsauksista käsitän nyt selvästi, että kohupresidentti U.K. Kekkonen kaarteineen eli esimerkiksi vuonna 1975 kuvitelmien maailmassa. Ehkä se on kirjoissakin, mutta Kauko Sipposen – jonka tunsin – kirjoittama ylevämielinen kiitospuhe Nobelin rauhanpalkinnon saamisen johdosta nosti poskilleni häpeän punan.
Mitään Nobelia ei tullut. Käsitys Suomesta Neuvostoliiton nöyränä käskyläisenä vain lujittui entisestään kaikkialla, myös Neuvostoliitossa.
Otsikkoni liittyy elämäkerroissa aika vähälle jätettyyn tietoon, että jo 1930-luvulla urheilujohtajana Kekkonen kerran kaatui stadionilla selälleen hulluna juovuksissa kuin lankkuaita. Talvisodan ajan hän istui kotonaan Kampinkadulla ja ryyppäsi. Mannerheim ja Ryti olivat heti päättäneet, ettei Urhoa oteta hallitukseen.
Pääministeri- ja presidenttiaikana Kekkonen selvitti kohun kuin kohun.
Peruskertomukset sosiaalisen median luomasta kohusta löytyvät Plutarkhokselta. Etenkin ateenalaisilla oli tapana kohuta sankarinsa pahimmassa tapauksessa hengiltä, kuten Sokrateen.
Vaikka journalismin keksijät, pahimpina Herodotos ja Thukydides, pistivät papyrukselle varmaan puolet omasta päästään, etenkin persialaissotien tarinat ovat perikuvallisia.
Otsikon ihmiseloa kuvaava ajatus on ”tipping point”, keikahduspiste. Ihminen siis joskus vain keikahtaa, oli hänellä viinaa veressä tai viinassa verta.
Halusin kuitenkin oikeastaan nostaa esiin Malcolm Gladwellin kielikuvan kirjasta ”The Tipping Point: How Little Things Can Make Big Differene” (suom. ”Leimahduspiste”.
"Ajatukset, tuotteet, viestit ja käyttäytymismallit leviävät aivan kuten virukset."
Ja taustalla on outoa ihmisiä, joilla on luultavasti sairaalloinen kyky kerätä tietoja ja jakaa niitä ihmisille, ilmaiseksi.
Eivätkä he itse mahda sille mitään.
Tiedon, esim. ratkaisujen leviämisen reittejä ei täysin tunneta - se tiedetään, etteivät mallimme selitä kaikkea.
VastaaPoista"Tieto" tässä tarkoittanee jotain jostain esitettyä sen totuusarvosta riippumatta.
Poistatarkoittaa lähinnä empiriaa.
PoistaTästä tipping pointista jostain lukemani esimerkki on, että vesipisara putoaa vuoren harjalla olevan talon katon harjalle. On millimetreistä kiinni, kummalle lappeelle se osuu, ja päätyykö pisaran vesi Välimereen vai Itämereen. Tai toisessa esimerkissä mikä on se viimeinen oljenkorsi jota kuormajuhta ei jaksa kantaa.
VastaaPoistaWoody Allenin Match Point -elokuvan juonessa oli tämän sukuinen teema. Sattuma ratkaisi kuinka päähenkilölle käy, kummalle puolelle putoaa.
Elämäkerroissa on kovin vähälle jätetty sekin tieto, että muuan presidentska oli varsi-nainen panikoiva kännikäki. Mistä sitten jäi puuttumaan tärkeitä todistuskappaleita isänmaan vaiheisiin.
VastaaPoistaMahtoi olla Svinhufvudilla vaikeata? Todista väitteesi.
PoistaKädessäni dos Lasse Laaksosen teos 2017 "Viina hermot rangaistukset" Vahvistaa minun käsityksen asiasta (tässä humalatilassa ei posseesisuff. taivu) Pienet hönöt ja sitten lähetään tanssiin tai sottaan
VastaaPoistaTipping pointin jälkeen pitää koettaa olla kyselemättä, että mitä ihmeen valoja tuolla vastapäisellä seinällä oikein on. Toisekseen: kelläs nyt ei ole valmiina kiitospuhetta Nobelin palkinnon saamisen johdosta (suosittelen rauhan-).
VastaaPoistaBritti-imperiumi elää ja voi hyvin. Nobelin saa palveluista sille, kuten Ahtisaari. Venäjästä emme kuule mitään hyvää ennen kuin se polvistuu Imperiumin edessä. Sitä päivää odotellessa.
VastaaPoistaJK: "Mitään Nobelia ei tullut. Käsitys Suomesta Neuvostoliiton nöyränä käskyläisenä vain lujittui entisestään kaikkialla, myös Neuvostoliitossa."
VastaaPoistaReippaasti lohkaistu, mutta puolet totta.
Suomen harrastamassa pelissähän ei muuten olisi ollut isompia ongelmia, mutta kun näihin aikoihin valtaan tunki nuorta polvea, ymmärtämättömiä tolvanoita, joka otti liturgian täydestä ja kuvitteli neuvostososialismin olevan suurinta ja jalointa edistystä ihmiskunnan historiassa.
Siksi silloin puuhattiin ns. rauhanlakia, jolla Neuvostoliiton kritisointikin olisi tehty rikokseksi.
Totta se on, uskokaa pois. Onneksi tällainen ajatusrikoslaki saatiin silloin sentään tyrmätyksi.
Nyt ei saatu.
Millä perusteilla Ryti oli suuri valtiomies ja presidentti? Kekkonen sitä oli.
VastaaPoistaKekkonen oli ketkuilija. Sai Neuvostoliiton edessä nöyristelyn näyttämään nerokkaalta valtiomiestaidolta. Suomen kansalle tämä myytiin Kekkosen hoviruhtinaiden suitsutuksella.
PoistaKekkosesta ei olisi ollut kantamaan sellaista vastuuta sotien aikaan kuin Ryti teki.
Sillä perusteella, että Ryti tarttui toivottomaan tehtävään Neuvostoliiton hyökättyä 1939 ja johdatti Suomen täysin epätoivoisesta tilanteesta ällistyttävin vähin vaurioin rauhaan 1944.
PoistaEuroopassa oli kaksi valtiota, joita ei silloin miehitetty. Toinen oli Suomi. Paha panna paremmaksi.
Mitä tulee Kekkoseen, niin hänen tehtävänsä oli helpompi. Kyse ei enää ollut elämästä ja kuolemasta, vaan elintasosta. Ihan hyvin hän mielestäni selvisi, saman lyseon poika, vaikka demokratia vähän horjuikin.
Koska jos Ryti olisi mokannut asiat,olisi Kekkonen päätynyt presidentin linnan sijasta ihan toisenlaiseen linnaan, Siperiaan tai peräti "six feet under"
Poistatällä saitilla toi on perusvuodatusta vuosikymmenestä toiseen.
PoistaVinks. vastausta perusteltuun kysymykseen on turha odottaa, hengitystään pidättäen.
Millä tavalla kysymys oli niin perusteltu, etteivät yllä olevat vastaukset riitä? Vinks vinks vaan sinne menneeseen maailmaan.
PoistaSuomessa historia on kuin joku sopimusasia, jopa nimet ja termit fiilattu.
PoistaVain ulkomailla tehdyllä historiamme tutkimuksella on arvoa - sama tosin pätee mm. Venäjään ja Pohjois-Koreaan.
Jos korostetaan Kekkosen arvoa suurena valtiomiehenä ja vahvistetaan mielipide sanomalla, että kyllä "Kekkonen sitä oli", niin sitä-partitiivimuoto tuottaa kyllä lauseen "Kekkonen oli suurta valtiomiestä". Yleensä tällaista luonnehdintaa täydennellään muotoon "hän oli niin suurta valtiomiestä, niin suurta valtiomiestä että..."
PoistaMillä perusteilla Ryti oli suuri valtiomies ?
PoistaEsitin tuon alkuperäisen kysymyksen ja haluaisin sille perusteluja.
Täälläkin blogipalstalla (Kemppinen mukaan lukien)suurin osa on ilmeisesti historiasta kiinnostuneita ja myös paljon historiaa lukeneita kommentoijia.
Silti aina yllättää se yksipuolisuus ja samojen totuuksien toistelu. Luulisi että jossain vaiheessa tulisi se "ahaa -elämys" ja tietty kriittisyys. Asiat eivät olekaan niin mustavalkoisia vaan monisyisempiä. Onko lukemani kirjan tai muun lähteen tekijä aivan puolueeton (voiko edes olla ?) asiassaan.
Tietysti kaikki on niin paljon helpompaa kun voi jakaa maailman hyviksiin ja pahiksiin.
Ulkomailla tehdyissä Suomen historian tutkimuksissa on se vika, että jopa perusasiat voivat olla vääriä.
PoistaMuuten niissä tietysti osataan asettaa Suomi paikalleen Euroopan ja muun maailman historiaan - täältä katsoenhan kuva vääristyy ja merkitys korostuu.
Suomen asemaa kuvaa hyvin se, että esim. uusimmassa Hitler-elämäkerrassa Suomi mainitaan ensi kerran sivulla 500.
Lyhyt vastaus: Ryti luotsasi Suomen epätoivoisesta tilanteesta kuiville. Siksi. Miksi tämä ei kelpaa?
PoistaViimeisemmän talven aikana televisiosta näkemässäni lyhyessä haastattelussa itäisen naapurimaamme pre...Presidentti Putin sanoi jotain mitä en enää muista mutta se jäi mieleeni mitä hän ajatteli. Silloin näin, että tämä henkilö on sairaalloisen kiinnostunut kaiken maailman tiedoista...ja että...tämä kasakka ottaa senkin mitä ei irti saa...
VastaaPoista(Blogivaeltaja)
YK:n Syyrian erikoislähettiläs de Mistura oli kutsuttu Istanbuliin kertomaan ehdotuksesta saada Syyriaan perustulaki ja demokraattiset vaalit.
PoistaLäsnä kokouksessa olivat Putin, Merkel, Macron ja Erdogan. De Mistura tiesi, että Putin vastusti ehdodusta uutta perustuslakia käsittelevästä kokouksesta, joka pidettäisiin Genevessä 3 kk:n sisällä. Esityksen jälkeen Putin sanoi de Misturalle, että olette hyvä diplomaatti, mutta liian kärsimätön ja kärsimöttämyyttenne johtuu siitä, että olette mennyt 3 kk sitten naimisiin ja rakastunut mies on kärsimätön. De Mistura kysyi Putinilta, että voisko hän antaa hänelle ja tuoreelle vaimolle häälahjan.
Putin lupasi ja de Mistura toivoi, että perustuslakikokous pidetään 3 kk:n päästä Genevessä läsnä olevien kesken. Kun emävalehtelija Lavrov tuli sitten ko. tilaisuuteen hän totesi de Misturalle, että tässä on tämän Putin teille suoma häälahja. Tämän kerto em. de Mistura SR1:ssä.
Saihan Kekkonen Leninin rauhanpalkinnon. Taitaapi olla ainoa ns. länsimaiden valtionpäämies siinä joukossa.
VastaaPoistaMinä rakastan Venäjää.
PoistaArvoisa Blogisti, nyt aussit ja hollantilaiset ovat nimenneet kaljansa Kälsärikännin mukaan. Kyllä Suomea maailmalla seurataan ja halutaan jopa oppia. Kalsarikäänit ovat tapa juoda kotona ja silloin ei olla edes lähdössä ulos jatkamaan, vaan pysytään kotona kiltisti kalsarit vaatetuksena.
VastaaPoistaJoku historiantutkija vielä kertoo, kuinka hirmuinen osa Suomen kulttuurin ja politiikan historiasta vuosina 1971–75 johtui ihan pelkästään siitä, että politiikan ja kulttuurin johtohahmot kuvittelivat vakavissaan ETYKin tekevän heistä rauhanturvan supervallan suurvaltajohtajia.
VastaaPoista
VastaaPoistaPekka Kymäläinen Kajaanista
Anteeksi kommentointi vasta nyt, mutta hitaaksi on ihminen tullut.
Kekkosesta siis, että täällä Kainuussa kyllä Urkin ns. musta puoli tunnetaan ja muistetaan vieläkin.
EK-aikoinaan (ei siis työnantajien edustajana) hän kävi neuvotteluja nahkahanskat käsissä, eikä sanoja paljon huutoa vähemmällä käytetty. Moni erityisesti pohjoisessa Kainuussa muistaa, kuinak Urkki kävi vielä ikämiehenä pyytämässä anteeksi eräältä pieksämältään syyttömältä, jota petturiksi oli kuvitellut. Kovin monta vuosikymmentä siinä kesti.
Toinen asia, joka närää herättää on koskikaupat. Urkki kavereineen pyrki kaikin tavoin Oulu- ja Emäjoen koskiosuuksiin, joista olisi saanut voimayhtiöiltä kovat rahat myytäessä. Lohesta ja muusta koskisuojelusta ei niin väliä.
Urkki suuttui loppuiäkseen Oulujoki-yhtiölle, kun ei päässyt kiinni koskiosuuskauppoihin. Lapissa hän sitten kavereineen onnistuikin sen verran kokeneena, että teki melkoisen omaisuuden Kemijoen ja sen valjastamisen yhteydessä.
Oma etu se silloin oli kyllä kansakunnan edun edellä ja ihan virkaa myöten.