Miten herättää pahennusta

Paasikivi oli huono poliitikko. Meillä on vain hänen sanansa siitä, että hänellä olisi ollut merkittävä rooli Mannerheimin, Rytin ja Tannerin rinnalla Suomen sotapolitikoinnista.

Ruotsista olen lukenut sikäläisistä muistelmista, ettei Paasikiven toiminnasta Tukholmassa tullut oikein tulosta, koska hän ei tuntenut ihmisiä eikä ollut tottunut toisten tapoihin.

Yksi vaietuista asioista on Ruotsin valtion ja johtavien pääomapiirien keskeinen rooli Suomen asioissa. Hämäystieto ”Ruotsi jätti meidät yksin” menee edelleen täydestä.

Englanti tarvitsi Suomea ja oli hyvin aktiivinen. Valitettavasti siellä päästiin eroon hyödyllisestä idiootti Chamberlainista vasta toukokuussa 1940, jolloin Churchillista tuli pääministeri.

Suomesta Rytillä oli vanhastaan suora yhteys Bank of Englandin johtajaan Sir Charles Hambroon, joka johti SOE:n (Special Operations) kautta Skandinavian asioita ja kytkeytyi sotilastiedusteluun MI 6:n johdossa. Jostain syystä sotien ajan historiamme pitää brittejä jonkinlaisina rekiretkeilijöinä. Käsitys on taatusti väärä. Yhteys USA:han kulki aluksi Bill Donovanin kautta, jonka luomus oli OSS, myöhemmin tunnettu nimellä CIA.

Jälleen kerran tämän blogin kommentoija Erastothenes A. esittää hyvin tärkeän repliikin. Kun Paasikivi oli rauenneissa maaliskuun 1944 neuvotteluissa vaaditun sotakorvauksen (600 M. kultadollaria 1938 kurssiin) kannalla, syyskuussa rauha tehtiin puoleen hintaan eli vaatimus oli pudonnut 300 miljoonaan.

Suomella oli Neuvostoliiton uuden valtapiirin alueen ainoa toimiva infra ja muun muassa valmiiden laivojen ja vetureiden toimitukset alkoivat heti. Ja meillä oli edelleen erinomaiset suhteet Ruotsin teollisuuteen ja pankkeihin.

Sotakorvauksista on pieni määrä epäselvää tietoa ja hyvin vähän faktoja. Itse ehdin olla itsekin jopa tekemisissä muutamien Sotevan entisten nokkamiesten kanssa. Käsitin uudistuksista tärkeimmäksi organisaation. Ikäisilleni opetettiin, että armeijasta potkittuja upseereita pantiin eläkehommiin suuryhtiöihin. Itse asiassa Talvelan luotua jo ennen sotia suhteet metsäteollisuuteen nyt sellaiset nimet kuin Magnusson ja Halsti ilmaantuivat vakuutusyhtiöihin, joiden takana olivat rahat.

Muuan poikkeuksellisen päteväksi tiedetty upseeri istui Valion kuljetushommissa. Niin – kenellä oli käytössään maan kaikki kuorma-autot sodan päätyttyä? – Meijereillä.

Ja sitten on tietysti radiotiedustelu, joka sai lentävän lähdön Japanin sotilasasiamiehen ennen Talvisotaa toimittaman aineiston turvin. Rolf Nevanlinnan väitetään laskeneen tykistölle lentoratoja… Tuskin, sillä Ruotsissa A. Beurling avasi samaan aikaan matemaattisesti salakirjoituskoodeja.

Suomalaisen tietotekniikan nousun hämmästelijät eivät näe yhteyttä sodassa alkaneen ja sen jälkeen jatkuneen signaalitiedustelun kanssa. Luultavasti hyvin keskeinen henkilö oli Teknillisen korkeakoulun Erkki Laurila.

Tämä on vain blogi. Heitän vain maininnan, että kun isäni oli koko sota-ajan tähystäjä ja tiedustelupuolen kouluttaja ilma-RUK:ssa, luulin itsekin vielä parikymmentä vuotta sitten, että hävittäjälentäjät ne tekijöitä olivat. Sitten näin sotamuseossa infrapuna-viistovalokuvat vuodelta 1941. Isäni oli ne ottanut. Siinä muuttui käsitys ilmavoimien tehtävistä kerralla.