Uusimpien amerikkalaisten ja eurooppalaisten tietojen mukaan muutamat armeijat kokeilevat lennokkien (drone) käyttämistä parvina sodankäyntiin. Kysymys olisi autonomisesta sodankäynnistä ja itse asiassa tappamisesta robotilla.
Näitä asioita on pyöritelty maallikon tiedoin tässä blogissa viime päivinä. Otsikko on tekoäly. Saudi-Arabian öljynjalostamoa vastaan tehty parvihyökkäys näyttää onnistuneen, eikä takana ole perinteinen suurvalta, vaan amerikkalaisten ilmoituksen mukaan Iran.
Lennokin lähettäminen kohteelle lienee rutiinia myös Suomessa. Lennokkiparvi, joka irtautuu sekä etukäteen annetusta että tosiaikaisesta tehtävästä sopeutuakseen tilanteeseen, on jotain uutta sodankäynnin historiassa.
Yleiskielellä: parimetriset lennokit ilmoittavat toisilleen, miten ja milloin väistää ilmatorjuntaa ja miten löytää öljysäiliöt ja putket ja osua niihin.
Tästä tulee klassinen esimerkki. Perinteinen informaatioteknologia ei riitä, kun päällä on tilanne eli siis ampuminen ja räjäyttely jatkuu ja muuttuu niin että yksittäisten lennokkien on ”tehtävä päätöksiä” ja sopeutettava lentoratansa kerran toisensa jälkeen.
Yleiskielellä: räjähteitä kuljettavaa lennokkiparvea ei oikein voi eikä ehdi ampua alas tämän hetken tykeillä, lentokoneilla tai ohjuksilla.
Ratkaisuja varmasti on. En tahdo tietää niistä. Käytän nyt vain tilaisuutta osoittaakseni sormella, että AI kenties kykeni eilen iskemään pahasti maailman edistyneimmäksi arvioitua järjestelmää. Tarkoitan Yhdysvaltoja, joka ei ole toimeton Lähi-Idässä.
Tänään ja eilen luin samasta asiasta molekyylitasolla (Stuart Kauffman). Evoluutiobiologit hahmottelevat eräänlaista parviälyä, joka näyttää vaikuttavan perimän koodaamisen ja siis proteiinien valmistamisen pohjalla. Biologiassa ”äly” ei ole älykkyyttä, vaan ”fitness”, sopeutumista. Kauffmanin kirjan nimessä on ”fysiikan tuolla puolen” ja kirjoittaja itse on Santa Fe -instituutin tiedemiehiä, jotka on opittu ottamaan erittäin vakavasti viimeistään sen jälkeen, kun Nobelin palkintoja on alkanut tulla.
Jokseenkin lähellä olevia nimiä ovat Rovelli (gravitaatio ja ajan luonne) ja Edward D. Wilson (tietoisuus). Kauffman tietenkin viittaa eräiden kalojen ja kottaraisten kykyyn väistää miljoonan yksilön parvena saalistajia.
Moni on toivottavasti nähnyt luontodokumentin Yhdysvaltojen – Meksikon valtavista muuttavista perhoslaumoista. Suomen Luonto kertoo, että nyt tämä on meilläkin. Ohdakeperhonen (kuva) on pian Suomen yleisin päiväperhonen kaikkialla maassa. Sen usean sukupolven kestävä muutto ei ala Pohjois-Afrikasta, kuten luultiin, vaan läheltä päiväntasaajaa. Ensimmäinen ylitettävä este on siis Sahara…
Tämä perusteluksi ”parviäly” -sanalle ja selitykseksi sille, että ilmavoimissa luultavasti opiskellaan biologiaa tai ainakin lepideptorologiaa hyvin hartaasti. Tuollainen parvi on näet hyvin vaikea hajoittaa, eikä tuota lentosuunnistusta ole liioin helppo sulattaa. Mutta se on totta. Ja jotain vastaavaa tapahtuu orgaanisessa aineessa molekyylitasolla…
Näyttää siltä, että eri maiden ilmavoimien sodankäyntiopit ovat valtavan muutoksen kourissa. Eikä ainoastaan käytettävä kalusto ole rajussa muutoksessa vaan myös strategia ja taktiikka.
VastaaPoistaSinänsä kuvittelisin että jalostamohyökkäyksen onnistuminen johtui siitä ettei sitä odotettu. Näiden parvilennokkien suorituskyky sinänsä näyttäisi lehtitietojen mukaan vastaavan 1.maailmansodan hävittäjäkoneita. Ei luulisi olevan mahdotonta kehittää yhtä lailla tietokoneohjattua hernepyssyä joka pystyisi torjumaan nuo. Saksalaisten syöksypommittajiakin mainostettiin aseena jota ei voi torjua kunnes ne joutuivat vastakkain ammattimaisesti hoidettujen ilmavoimien ja ilmatorjunnan kanssa.
VastaaPoistaSumeansuuntaista logiikkaa käyttäen lienee ajateltavissa, että tulevat turhat taistelulentokoneet siis ovat entisiä taisteluita varten ja uusi maailma jyrää ne ja meidän kukkaromme ja vanhusten hoidon sekä lasten kehityksen edellytykset... LP
VastaaPoistaVähän mietin tuota toteamustasi siitä, voiko lennokkiparven torjua nykyasein. Kyllä sen mielestäni voi torjua nykyisellä asetekniikalla, mutta ei nykyisillä taktisilla ja taisteluteknisillä menetelmillä.
VastaaPoistaKyse lennokkiparvessa on perinteisestä ilmapuolustuksen kyllästämisestä: hyökätään niin suurella määrällä koneita, että osa pääsee varmasti läpi. Lisähaasteen luovat maalin pieni koko ja tutkapinta-ala. Uutta on se, että lennokeilla tämä kyllästäminen on yllättävän halpaa. Sen vuoksi kenelläkään ei riitä rahaa laittaa tarpeeksi ohjuksia riviin, että kyllästäminen voitaisiin estää.
Ammusilmatorjunnalla torjunta on sen sijaan periaatteessa mahdollista, vaikka vaikeaa. Laivastot ovat kehitelleet alustensa suojaksi automaattitoimisia it-tykkejä pitkän aikaa. Sellaiset ovat kalliita aseita, mutta ammukset halpoja. Toisaalta niissä on se ongelma, että räjähtämättömät kranaatit tai it-konekiväärin luodit tippuvat ympäristöön, ja yleensä ympäristössäkin on vahingoittuvia kohteita, kuten asutusta.
Tässä nimenomaisessa hyökkäyksessä on kuitenkin huomattava, että aiempi hyökkäys oli ilmeisesti tuhonnut kohteen ilmapuolustuksen tutkat kokonaan tai osittain. Ilman maalinosoitusta olisi aika sama, millä asein hyökkääjää ammutaan.
Älähän huoli, tähän on omat erikoistietäjät. Ohjustieteen tohtoreita tehdään tusinoittain DARPAn ohjauksella.
PoistaParhaat teknopetterit eivät tiedä mistä hyvinvointi koostuu.
Suotuisaa toimintaa muun maailman kannalta, nollasummapeli.
Globaalin voiton tavoittelu on tuhoisaa.
Tiemmä ainakin noissa Huthien lennokeiksi oletetuissa on tuommonen n. 1500 erkkiä maksava harrastelennokin bokserimoottori. Tiedusteluversiossa systeemikamera Nikon D810, jota saapi tällä hetkellä vaikka Rajalan Postitalon konttuurista hintaan 2999;- ja sekond händinä tuommonen 1500. Että näitä ne on paljo ny tosta ovesta vieny...
VastaaPoistaKiire tulee, jos haluaa lahjukset kymmenen miljardin hukkaamisesta 64 ihmiskäyttöiseen lentokoneeseen. Voiko kukaan järjissään oleva uskoa juuri sillä parvella olevan minkäänlaista puolustusmerkitystä nykymaailmassa.
VastaaPoistaOlisikohan se niin, että lennokkiparvet ovat hyviä hyökkäysaseita, mutta ainakin toistaiseksi kehnoja puolustusaseita?
PoistaOn kyllä vaikea uskoa, että lennokkien erinomaisuus tällaisiin iskuihin olisi tullut suurmaiden sotataktikoille yllätyksenä... vaikka siltä se vähän vaikuttaa. Mahtaa käydä komentokammareissa kuhina.
Osaako parvirobotti huutaa Allahu akbar kun syöksyy öljykenttiin? Unelmoiko se sähköneitsyeistä (jotka lampaita kenties?)
VastaaPoistaÖljynjalostamon ilmatorjuntapuolustaminen on kaikin tavoin äärimmäisen vaikeaa.
VastaaPoistaEtäohjattujen lennokkien hyökkäyskään ei tehnyt kovin suurta tuhoa jalostamon toimintaan paitsi vaikutusta oljytuotteiden hintoihin, ilman tiedotusvälineiden vaikutusta koko hyökkäys oli verraten heikko.
Sotaa ei enää käydä konkreettisesti, sen vaikutus on mielikuvallinen.
Eiköhän joku vain kohta kehitä lennokintorjuntalennokin. Lehdessä kerrottiin viime viikolla Rajavartiolaitoksen testaavan semmoisen systeeminkin kantoalustaksi sopivia lentorobotteja jotka mm. kykenevät pysymään ilmassa jopa vuorokauden.
VastaaPoistaMutta tämän jonkun vihollinenpa kehittää jo lennokintorjuntalennokintorjujaa!
PoistaAhaa.. ja lennättäjät niissä konteissaan sievästi sisällä, jos vaikka sataa, tai tulee räntää. Tai on kylmä. Jotenka saamma sen työrauhan rakennus- ja maansiirtoalalle. Kypäräthän meillä jo onkin mutta olisiko sellainen suurten ja lujatekoisten sateensuojien tuottaminen kuinkakin edeltäkäyvästi viisasta? Säätiedotuksiin voisi vähällä vaivalla lisätä putoiluvaroitukset. Että justiin nytten mukavata muualla paitsi Lempäälän seudulla lennokintorjuntalennokintorjuntalennokkien varisemisen todennäköisyys koholla, ilmatieto on nyt että ainakin aamupäivän ajan päähän paksumpaa pipaa ja nyt koskee myös kuljulaisia, vaikka muuten ei yleensä mikään ei. Juu-u, ei paha.. marjanpoiminta saa olla toimessaan, ja sienivillit sedät ja tädit. Aika kivoja ne sellaiset pörrinkäiset oikeastaan, vaikka mistä sen tietää. Kulju!
VastaaPoista