Kohteliaasti päivän huippu-uutisessa sivuutetaan avainsana. On totta, että terästeollisuuden hiilipäästöt voidaan välttää kokonaisuudessaan polttamalla palokaasuista hiili pois. Polttoaine on vety, jolloin jätteeksi jää vettä, siis vedyn ka hapen molekyylejä.
Menetelmä on elektrolyysi. Sähköä tarvitaan suunnattomasti. Hieman selaillen voi varmistaa epäilynsä. Menetelmä on vetypommi.
Vetypommin laukaisemiseen tarvitaan valtava paine tai kuumuus. Käytännössä räjäytykset on tehty atomipommilla: esipanos ja panos samaan koteloon. Lehtiartikkeleissa mainitaan vedyn isotoopit. Juuri niitä pommissa käytetään, deuterium ja tritium.
Jospa korostaisimme jälleen, ettei tämä ole vitsi. Tuo teknologia on toteutettavissa, mutta helppoa se ei ole, eikä halpaa.
On melkein katkeraa ajatella, että aineen ja energian peruskaavan (Einstein) mukaan on teoreettisesti täysin mahdollista käyttää terästehtaan tai lentoyhtiön pitkänmatkanlentojen kaluston polttoaineena sokerinpalaa pienempää määrää jotain yleisesti esiintyvää ainetta, kuten bauksiittia tai rautaa.
Ne tutkijat, jotka ovat tämän asian kimpussa, ovat todella hyvällä asialla. Ja yleisölle kuvaillaan myös paljon nykyisiä pienempiä ydinvoimaloita. Eikö olisikin oivallista, että olisi vuoden lämmityksen, sähkön ja liikkumisen energiat taskussa mukana nykyisen puhelimen kokoisena laitteena? Sellaiseen kyllä sopisi liimailla enkelinkuvia ja kiillettä päälle.
Itse olen suunnitellut luopumista betonista, joka kyllä oli aikansa hyvä aine, mutta muun muassa jätteenä se on ongelmallista, kun kalkki ja kiviaines on hankalassa muodossa.
Pitäisi keksiä biologinen talo, jonka voisi kasvattaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Pääsisikö liikkeelle nanopinnoista? Jopa grafeeni on hiilen muoto, allotrooppinen ja maailman kestävin tunnettu aine.
Ajatuksen isän on kieltämättä Pelle Peloton, joka eräässä sarjassa keksi pehmeän talon. Sellaisen seinään voi hakata päätään, ellei pää ole kovin terävä.
Kuitenkin kokeilut aloitti jo monineuvoinen Odysseus. Runoelman mukaan hän oli rakentanut itselleen ja Penelopelle aviovuoteen niin ovelasti, että yksi sängynjalka oli katkaistu kasvava puu.
Jos biotekniikka kehittäisi siemenestä tai taimesta kasvatettavan talon, päästäisiin ikävistä betonilähiöistä.
Tämä voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta on siinäkin ihmettä ja emergenssiä, että siemen osaa olla männyn siemen ja ettei männyn siemenestä saa kasvatetuksi kuusta vaikka kuinka kurottaisi.
Vähän epätarkka tuo Kemppisen viittaus Odysseuksen vuoteeseen. Eihän sen merkitys ole kasvamsessa ja muuttumisessa, vaan pysyvyydessä.
VastaaPoistaViimeisimmän kappaleen ajatus on aika omituinen. Kemppisen siemenessä on Kemppisen perimäaines, ja männyn siemenessä männyn perimäaines. Ei Kemppisen perimästä saa aikaan orankia eikä männyn perimästä kuuta.
Lapsuusmuistot ovat vähän hataria, mutta eikös talon muotoon kasvava puukin löydy vanhasta Aku Ankasta
VastaaPoistaBetoni on heppoista ainetta huokoisena imien vettä. Jos rakennuksesta tai sillasta puretun betonilaatan jättää luontoon silleen, ei kestä montaa vuotta kun se on hapertunut aivan pehmeäksi ja murenee käsiin. Raudat vaan jäävät ruosteisina törröttämään. Minusta on aika pelottavaa että sellaista ainetta käytetään todella raskaiden rakenteiden, kuten siltojen perusaineena. Joskus tulee vaikutelma jonkun maantiesillan alta ajaessaan, kun havaitsee selvää rapautumista, että se olisi jotenkin notkollaan alaspäin juuri siitä keskeltä. Toivottavasti se on vain minun näköharhani.
VastaaPoistaToinen ongelmajäte on kyllästetty puu jota melkoiset määrät myydään vuosittain. Mitähän niille lankuille sitten tapahtuu kun ne ovat ravistuneita ja muuttuneet yllättävä heikoiksi? Mielessäni kalvaa epäilys että jätekiertoon palautuvien lankkujen tonnit eivät täsmää myytyjen kanssa.
Riippuu täysin betonista. "Ei montaa vuotta" ei yleensä kyllä ole paikkansa pitävä väite. Otimme juuri maasta ylös yli 50 vuotta vanhoja betonilaattoja ja käytimme ne uudelleen. Oli ne jostain sammalesta ja levästä vähän tummuneet, mutta muuten kuin uusia. Laatat olivat olleet koko ajan maassa "silleen".
PoistaKyllästetystä puusta samaa mieltä. Varsinkin takavuosien kama on aika jytyä ja se tosiaankin pitäisi toimittaa ongelmajätelaitokseen. Näiden nykyisten kestopuiden kesto taas ei ole niin merkittävästi tavallista puuta pitempi että niitä kannattaisi käyttää ollenkaan.
Kannattaisi ottaa vanhat keinot käyttöön ja kaulata kuusia. Polven korkeudelta vyön korkeudelle l. puolisen metriä kuorta poistetaan taiten jättäen parisen tuumaa leveä elämänlanka kuorta pohjoisen puolelle puuta. 3-4 vuoden kuluttua tuloksena on kestävää kyllästettyä puuta koko rungon pituudelta. Puut nurin ja kauppoja Japaniin on luvassa. Siellä on halullisia ostajia ja puurakentamisen kulttuurin huipputaitajia, joitakin tuhansia vuosia kiinalaista osaamista pohjalla ja puolisentoista tuhatta vuotta erikoistumista sen lisäksi. Pohjoisen tiivissyinen, rutisuora ja hitaasti kuorineen teljoilla takkinsa riisunut honka tai kuusi on arvossapidettyä ainesta, eri seikka on kauppataito ja paljonko kauppoja joutuu tekemään, todennäköisimmin paljon koska siellä päivätyö tarkoittaa aikaa jonka ihminen kykenee pysymään valveilla pienten päivänokosten avulla. Karoshi on, elämä off.
PoistaVaan mitä näistä metsäradioista on kuultu niin on hurjaa puu-ukkelia siellä. Alan peruskoulutuksen kesto on 14 vuotta. Kolme oppisuuntaa, temppelit, asumukset, muut rakenteet kuten sillat jne.
Tottakai on siperian lehtikuusi eli mänty joka muuttuu kuuseksi vitsin mukaan: douglaskuusi = oregon pine, mutta sen tikkuisuus on inha juttu. Pitkospuiksi se sopii, ja laitureihin au naturel, uimahousun peräpeili kyllä saa olla mieluiten nahkavahvikkeellinen koska tosiaan, ette ehkä välitä mutta kaikki hyvät uud. aik. uim. pöksymateriaalit se hullu siperiantikkupuu turmelee kuten haapa ei tee ja silti kestää 90 vuotta huokeasti kunhan on oikeaan aikaan vuodesta kaadettu ja heti rantarakenneratkaisuun integroitu.
Entäs kolmannen valtakunnan bunkkerilaatu? Ei vaikuta kovin lyhytikäiseltä, väittäisin jopa lujaksi.
PoistaRakennuksesta tai sillasta purettu laatta? Jokin kulutusosa, kenties, mikä?
Betonista on todella moneksi. Ensimmäisellä teräslujitemenetelmällä l. Hennebique -menetelmällä sileästä terästangosta silmukoita päihin vääntämällä on tehty eräät ensimmäisistä jännitetyistä rakenteista. Koko homma lähti liikkeelle betonisen kukka-astian lujittamisesta kanaverkon tapaisella.
Nyttemmin on ruostumaton harjateräs alalla normina mikäli ainevahvuus on alle 100 mm ja kyse epäkriittisen rakenneosan valusta, vaikkapa pyörätuolirampista jota ei voida vesieristää sanokaamme bitumilla tms.
Onko Hallantie ihan varma tuosta kuusien kaulaamisesta? En ole koskaan aikaisemmin kuullut sitä menetelmää käytetyn toimivasti kuuselle. Männyn suhteen sillä tavoin on Lapissa jollain tavoin onnistuenkin tehty keinotekoisia kelopuita, mutta kuuselle? Never heard.
Poista"natsien bunkkerilaatu" ei ollut mitenkään erityisen vahvaa betonia, mutta sitä oli paksulti. Sillä periaatteella ei oikein siltoja voi rakentaa.
PoistaKaulaamista käytetään kelotukseen ja haavan ja lepän korjuussa, tuuhean pusikon kasvun estämiseen. Silloin kuoritaan ympäri rungon, myös nila. Tässä puuta ei yritetä tappaa sijoilleen vaan pihkoittaa. Menetelmää voi käyttää lähes kaikkiin havupuihin.
PoistaNyt en kyllä ymmärtänyt. Oliko kyse sittenkin jostakin muusta kuin teräksen uudesta valmistusmenetelmästä? Ei ainakaan siinä teräsprosessissa mistään vetypommista ollut kysymys, vaan käytettävän vedyn tuottamisesta elektrolyysillä. Vedyllä korvattaisiin teräksen teossa hiili. Menetelmää ei siinä kylläkään enempää avattu. Isoin ongelma taitaa olla hiilineutraalin sähkön tuottaminen elektrolyysiin ja siinä ydinenergia saattaa olla varteenotettava keino.
VastaaPoistaGooglaa steel+carbon. Puhtaan vedyn ohella bio-pohjaisen hiilen käyttö hiilidioksidista on mielenkiinnon kohteena. Sinänsä SSAB:n kokeilema uusi valmistusmenetelmä muistuttaa vetykennoa, joista on puhuttu autojen yhteydessä vuosia.
Poista”Käytännössä räjäytykset on tehty atomipommilla: esipanos ja panos samaan koteloon.”
VastaaPoistaNeuvostojen liiton hienoin saavutus, Tsar Bomba, turautti tuommoisella ketjumeiningillä kutakuinkin 50 megatonnisesti 1961.
Matemaattisesti kultivoituneet kalkyloivat, että sekunnin miljardisosan ajan energioita virtasi prosentin verran aurinkomme tuotannosta.
Minusta se on sentään jotain. Mutta miten sanoikaan keksijä Leonarto Noin seitsemässä veljeksessä saatuaan aikaan dynamiittia: ”Muuten hyvää kamaa, mutta pirun huonoa pysymään paketissa.”
Turaus! Tsar Bomba!
PoistaTähänastisista ydinkokeista päästöttömimpiä. Kokoon suhteutettuna ja ilmakehässä räjäytettynä ehdottomasti siistein puksu ikinä, mutta koska IAEA ja ITHISja ITHAT unohtamatta amerikkalaisperäistä kansainvälistä ydinasepropagandaa tämä seikka on jäänyt lystikkäästi huomiotta.
Et kai kuvittele, että kappaleen nukleonit muuttuvat energiaksi? Vain sidosenergiat muuttuvat ...
VastaaPoistaLauri - fissiiliset isotoopit opetetaan nykyisin ala-asteella, ja uutisesi näyttää olevan vuodelta 1938. Tiedät oikein hyvin, että fissio ja tie fission asekäyttöön on kuvattu sekä täsmällisesti että yleistajuisesti vuosikymmeniä sitten. Rhodesin kirjat muuten ovat alan klassikkoja.
Poistakannattaa tutkia isotooppikarttaa ja havaita miten epävakaat isotoopit voivat muuttua toisiksi pitkin monimutkaisia ketjuja. Niitä pitkin myös U238 muuttuu lyijyksi ja matkalla pudottelee erilaisia hituja ja menettää energiaa eri muodoissaan. Vakaita ytimiä on yllättävän vähän.
PoistaKouluissa lasketaan paljonko tiiliskivestä saadaan energiaa ...
VastaaPoistaPuupääinsinööreillä on työmaata jo kyllin, harvasyisestä sellupöllystäkö nyt pokat ja karmit tehtäisiin? Kyllä paperiteollisuus on metsät raiskannut haperoiksi. Arviot metsien palautumisesta lähtevät 70 vuodesta jopa yli 130 vuoteen riippuen puulle asetettavista laatuvaatimuksista. Nyt ne kelpaavat hyvin vain polttopuuksi ja täpärästi valumuotteihin.
VastaaPoistaKehitelkääpä ensin jokin taho jonka eduissa on puurakenteinen edullinen ja paloturvallinen viisikerroksinen talo, vassokuu. Tietysti sen tulee olla betonirakennetta edullisempi. Kolmikerroksinenkin riittäisi mutta siinä hissi tuntuu niin höntiltä.
Tässä voisi eräässä katsannossa olla puulaakson paikka (vrt. eräs ihan tyhmä laakso Kaliforniassa), mutta mikäli osaamiskeskittymä luotaisiin, mikä saisi arkkitehtitoimistot ja rakennusliikkeet mukaan? Siellä piilee varmasti enin osa muutoskitkasta.
Voi sen kerrostalon toki aika pitkälle puurakenteisenakin tehdä. Perustuksiin ja maakosketuksessa oleviin rakenteisiin tarvitaan betonirakenteita, samoin väestönsuojaan.
PoistaKylpyhuoneet ym. vesieristystä vaativat rakenteet ovat ilman kivirakenteita aika vaativia suunnitella ja toteuttaa, samoin esim. hissikuilut. Paloturvallisuus hoituu levyrakenteilla ja sprinklauksella.
Suuri osa eri rakenneratkaisujen hinnasta riippuu siitä, mitä on totuttu tekemään. Ja betonilla on kyllä teknisesti monia hyviä ominaisuuksia.
Paljon on betonilla ominaisuuksia, jotkut hyviä (valutekniikat) ja toiset huonoja (vetolujuus). Tietenkään ei voida luopua kantti kertaa kantti -ajattelusta ja tärykaiku olkoon aina seuranamme. Tästä päästäisiin helpoimmin vapauttamalla kulmiksi muutkin kuin 90 astetta. Tämä on nelikulmaisen piirustuslaudan ja -paperin aikaansaamaa mutta autoCAD näkyy käyvän asuntojen viihtyvyyden päälle koskapa pistorasiat ja huonekalujen paikat sopivilla seinänpätkillä ovat selvään määrätyt ja silti olohuoneet lännen puolella ja makuuhuoneet idän koska ikkuna on seinää halvempaa neliöhinnaltaan joten pimennysverhojen tarve on varma.
PoistaPerustavat viihtyvyysseikat ovat useasti kuin Prinkkalan paloasemalta. Esimerkin avulla, lauteilla istuessa tuijotat WC-pyttyä, keittiössä ei ole laskutilaa, alakaapin oven avaaminen estää vastapäisen astianpesukoneen luukun avaamisen, ikkunoiden pesu on monivaiheinen huonekalujen siirtoprosessi ja lukuisia muita kämmejä joita CAD on tuonut mukanaan.
Halpa suunnittelu -> hankala asuminen -> huono viihtyvyys.
Syy ei tietenkään ole betonin käytössä vaan mielikuvituksen puutteessa, mutta puutalot ovat jo kokeillut ja toimivat. Jos nyt puurakenteisiin periytyy tämä ajattelu niin soppa ja kokit saavat kyytiä.
Miksei ole liesiä joissa on sprinkleri? Sen puoleen, miksei kiukaissa ole myös löylyveden annostelijaa/sprinkleriä? Yleisimpiä syitä pikku käryjen käymiseen on ns. nakit ja muusi -ilmiö, liedellä palaa pohjaan ilta-ateria.
Kiukaasta alkaneet palot ovat heti perässä, muovisten urheiluvälineiden ja -vaatteiden kuivaamiseen voisi olla kiinteämpi ilmanvaihtoon liitetty asuntokohtainen kaappikin.
Kylpuhoneet voidaan valmistaa elementteinä kuten jo tehdään mutta lujitemuovista. Hissikuilu voi olla talon ulkopuolinen betonielemettiosista koottu itsellinen rakenneosa, jo toteuttu moniaassa talossa. Hinnat muuttuvat vain parempaa suunnittelua ahkeroimalla, eivät osoittelemalla sormella hintoja tai etsimällä vitkaa totutuista tavoista.
PoistaHerkullinen ajatus olisi vaatia arkkitehtitoimistoa asuttamaan suunnittelemansa asuinrakennukset korkeimman omakätisesti.
Voidaan rakentaa märkätilaelementtejä, ja rakennetaankin. Niissäkin on omat ongelmansa, sekä rakenteellisesti että asennusteknisesti. Eivät ne mitään ongelmat poistavia ihmeratkaisuja ole.
PoistaNiissä on ongelmia, väittää hän. Niitä ei siis ole poistettu, vaikka voisi. Ihmeratkaisu, aivan totta.
Poista
VastaaPoistaEmergenssiä oli kun Suomen immanentti vaihtuvakorkoinen systeemi muuttui kiinteäkorkoiseksi. Immanenssi oli se että systeemi palveli Smk maksujärjestelmää ; sen ihmisiä. Se emergoitui kiinteäkorkoiseksi.
Valtiovallalla on asiassa sanansa sanottavana. Kun Ruotsin Riket pankki ja Sveitsin National pudottivat korkonsa miinukselle, Nordeapiirin korkorahastot nousivat arvossa miljardeja -sama United Bank Switzerlandissa ja Credit Suissessa. Sveitsissä pääjohtaja pantiin kontonilaisten toimesta veks, Ruotsissa vastaava virkailija Ingves from Närp Ö tai Å kulkee henkivartiossa.
Maailman rahamailma hihkuu lisää koronlaskua vaikka luulisi pelottavan. Pelko pois sveitsiläinen siirtyi amerikkaan BlackRockin johtorenkaaseen noin 7 biljoonan Fund (am. trn) ja Nordea Suomeen.
Mitä se on kun korko KIINTEÄ laskee hitusenkaan nollan tuntumassa vaikka kahdesta puoleksitoista. Se on sitä että fundin arvo KASVAA saman 50 prosenttia. Siis miljardista puoleksitoista. Entä kun se laskee sen 0,1 ? Fund nousee sen mitä 0,1 on ohjauskorosta jos se oli 1 fund nousee euroissa 10 prosenttia ja jos se oli 5, fund nousee 0,1 x 5 eli ei paljon mitään.
Ja jos korko vaihtuva ei fund muutu miksikään, sen tuotto per vuosi vain laskee 0,1. Suomen Wanhassa systeemissä Fund ei voittanut mitään. Siksikään niitä ei ollut, mitä nyt Pohjolalla Sammolla ja sitten Ilmarisella ja Varmalla.
Ei ollut rahapelille sijaa eikä addiktoitumista. Samalla Smk kykeni ylläpitämään keskikorkosääntelyä ja reaalitalouden vakaata edistystä. Kaikki muuttui noin 1987, saatiin helibor ja Smk tuli valuutaksi (tosin ihan toisessa mielessä kuin Klaus Waris oli sanaa käyttänyt). Nämä asiat meille pakotti IMF ja dollari. Niihin oli helppoa siirtyä, kun wanhan immanenssia, kansantaloutta ja sen opillista pohjaa ei enää tunnettu. Osattiin kai mutta sisäinen tunto puuttui.
Ihme onkin kuinka se joskus oli opittu ja sovellettu kasvupolitiikkana. Kysyisin Alkiolta Tannerilta Kalliolta Saukkoselta Paavo Aitiolta, mutta se on myöhäistä. Tai ahlströmeiltä.
Liikaa asiaa minulle ja someläppään. Nyt kuitenkaan eivät vain fundien arvot ole kohonneet 35 vuoden ajan, koron laskutrendi Reaganista (Volckerista) Clintonista Draghiin saakka. Vaan että niistä on saanut arvonnousun myymättä bondia. Ihan vaikka kyökkirahana ellei muuta ymmärrä. Silkkaa ja pelkää rahapeliä veikkausta on emergoitunut tuotantosuunnittelusta eli kansantalouksien muinaisesta demokratia ja tasa-arvo immanenssista, ei rakenteesta vaan muinaisesta sisäisestä tunnosta. Dollarimaailmassa WWII/puritaaneista ja Suomessa kullervoista. --Näkee mitä tulee, opiskellakin jo voi transparenssista Atlannin takaisesta bittimaailmasta vaikka, huviksi -tai ammattiliigalaiseksi.Jukka Sjöstedt
Olette pihalla. Nukleoni on yhteisnimitys atomiytimen rakenneosille, protoneille ja neutroneille.
VastaaPoista