Neanderthal

Sattui käteen suomalaisen Marcus Rosenlundin ruotsiksi kirjoittama kirja ilmastosta ja historiasta. Ihan hauska kirja ja kooste. Kysymyksenasettelu on uusi. Luin muinoin väitöskirjan aiheesta ja olen seurannut muutamankin yliopiston julkaisuja. Alan yksi nimi on paleoklimatologia. Jääkauden jälkeisestä ajasta tiedämme yhtä ja toista myös Suomesta.

Hiukan Jared Diamondin uraaurtavien kirjojen tapaan olen miettinyt, milloin joku huomaa ajatuksen ja miettii, saisiko siitä lähemmin tietoa. Saiauksien historiasta on kirjoitettu paljon sen jälkeen kun W. McNeill julkaisi hienon kirjan ”Plagues and peoples” eli taudit ja kansat. ”Plague” voi tarkoittaa muutakin kuin ruttoa. Ja ruttokin voi tarkoittaa vähän eri tauteja.

Jos siis kysyy, miksi Neanderthalin ihmiset katosivat noin vain nelisenkymmentä tuhatta vuotta sitten, vaikka heistä olisi voinut tulla erinomaisia henkivartijoita tai jalkapallovalmentajia, vastaus on yleensä, että me meikäläiset olimme parempia juoksemaan ja muutenkin liikkumaan laajoilla alueilla.

Entä jos vastausta hakisi immuunijärjestelmän puolelta? 

Tiedämme, millaisen tuhon aiheuttivat tarttuvat taudit, kun espanjalaiset tunkeutuivat Uudelle mantereelle 1500-luvulla.

Entä jos sama koskisi muitakin kuin tarttuvia tauteja?

En haluaisi esiintyä tietävänä, kun en asiasta mitään tiedä – mutta eikö syöpä ala vaikuttaa ympäristöuhalta? Se ei tartu, mutta kuolleisuus kasvaa enemmän kuin pelkkä väestön ikääntyminen selittää? 

Entä jos teollisessa, manipuoidussa elinympäristössämme on jotain, mikä vaikuttaa tähän? Syöpähän ei ole kaikissa tapauksissa tauti, vaan eräänlainen elimistön mielisairaus, ylireaktio. Solukko alkaa mielettömästi syödä itseään ja käyttää kaiken energian.

Mainitsen immuunijärjestelmän, koska se on maallikoille suhteellisen tuntematon. Voisin mainita myös aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia. Eräs sellainen lienee diabetes.

Sukupuuttoaalto on jo paha, mutta ”ympäristö” ei kyllä riitä selitykseksi. Mammuttien katoaminen – vain joitakin tuhansia vuosia sitten – liittyi varmaan ilmastoon, mutta miten? 

Sen verran tutkimus on saanut selville, etteivät asiat ole niin monimutkaisia kuin miltä ne näyttävät, vaan paljon monimutkiasempia.

Ajattelussamme on jäljellä kuvitelma, että tulee jokin mikrobi, joka osuu kuin tarkka-ampuja nikkeliluoti, ja tekee kohteessa tuhoa.

Systeemibiologian näkökulmasta asia on juuri toisin, eikä sielläkään pelata vain hiukkasilla vaan todennäköisyyksien pilvillä. 

Eikä hopealuotia ole kuin sarjakuvissa ja vanhoissa myyteissä.