27. maaliskuuta 2019

Neanderthal



Sattui käteen suomalaisen Marcus Rosenlundin ruotsiksi kirjoittama kirja ilmastosta ja historiasta. Ihan hauska kirja ja kooste. Kysymyksenasettelu on uusi. Luin muinoin väitöskirjan aiheesta ja olen seurannut muutamankin yliopiston julkaisuja. Alan yksi nimi on paleoklimatologia. Jääkauden jälkeisestä ajasta tiedämme yhtä ja toista myös Suomesta.

Hiukan Jared Diamondin uraaurtavien kirjojen tapaan olen miettinyt, milloin joku huomaa ajatuksen ja miettii, saisiko siitä lähemmin tietoa. Saiauksien historiasta on kirjoitettu paljon sen jälkeen kun W. McNeill julkaisi hienon kirjan ”Plagues and peoples” eli taudit ja kansat. ”Plague” voi tarkoittaa muutakin kuin ruttoa. Ja ruttokin voi tarkoittaa vähän eri tauteja.

Jos siis kysyy, miksi Neanderthalin ihmiset katosivat noin vain nelisenkymmentä tuhatta vuotta sitten, vaikka heistä olisi voinut tulla erinomaisia henkivartijoita tai jalkapallovalmentajia, vastaus on yleensä, että me meikäläiset olimme parempia juoksemaan ja muutenkin liikkumaan laajoilla alueilla.

Entä jos vastausta hakisi immuunijärjestelmän puolelta? 

Tiedämme, millaisen tuhon aiheuttivat tarttuvat taudit, kun espanjalaiset tunkeutuivat Uudelle mantereelle 1500-luvulla.

Entä jos sama koskisi muitakin kuin tarttuvia tauteja?

En haluaisi esiintyä tietävänä, kun en asiasta mitään tiedä – mutta eikö syöpä ala vaikuttaa ympäristöuhalta? Se ei tartu, mutta kuolleisuus kasvaa enemmän kuin pelkkä väestön ikääntyminen selittää? 

Entä jos teollisessa, manipuoidussa elinympäristössämme on jotain, mikä vaikuttaa tähän? Syöpähän ei ole kaikissa tapauksissa tauti, vaan eräänlainen elimistön mielisairaus, ylireaktio. Solukko alkaa mielettömästi syödä itseään ja käyttää kaiken energian.

Mainitsen immuunijärjestelmän, koska se on maallikoille suhteellisen tuntematon. Voisin mainita myös aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia. Eräs sellainen lienee diabetes.

Sukupuuttoaalto on jo paha, mutta ”ympäristö” ei kyllä riitä selitykseksi. Mammuttien katoaminen – vain joitakin tuhansia vuosia sitten – liittyi varmaan ilmastoon, mutta miten? 

Sen verran tutkimus on saanut selville, etteivät asiat ole niin monimutkaisia kuin miltä ne näyttävät, vaan paljon monimutkiasempia.

Ajattelussamme on jäljellä kuvitelma, että tulee jokin mikrobi, joka osuu kuin tarkka-ampuja nikkeliluoti, ja tekee kohteessa tuhoa.

Systeemibiologian näkökulmasta asia on juuri toisin, eikä sielläkään pelata vain hiukkasilla vaan todennäköisyyksien pilvillä. 

Eikä hopealuotia ole kuin sarjakuvissa ja vanhoissa myyteissä.


11 kommenttia:

  1. Kun nyt mainitset tuon diabeteksen, niin se käsitys tuntuu vahvistuvan, että ainakin lasten/nuorten tyyppi 1:n diabeteksessa yhtenä tärkeänä riskitekijänä ovat infektiot, erityisesti enterovirustartunnat. Mutkat suoriksi: tämän tyypin diabetes on tartuntatauti! Se hopealuoti olisi tietysti rokote kyseisiä tartuntoja vastaan.

    VastaaPoista
  2. Aineenvaihdunta ansaitsee enemmän huomiota kuin tavallisesti saa, ihan biologisen evoluution perustana. Meidän suvullisesti lisääntyvien tapauksessa pitää muistaa, että elämän säilymiseksi pitää, paitsi naida, välillä syödäkin. Syvemmin ajatellen, atp:ta ei pidä unohtaa, kun dna:n muistaa.

    Lääketieteellisessä lähipiirissämme on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota immuunijärjestelmän merkitykseen, meidän apinoiden tapauksessa ensimmäisinä elinpäivinäkin.

    Silti sanoisin, että syöpäkuolleisuuden lisääntyminen selittyy sentään aika hyvin ikääntymisellä. Vähän jokaisella jokin syöpä on, mutta useimmilla aika hidas. Ennen vanhaan ehdittiin kuolla johonkin muuhun, mikä tietysti hidasti syöpien tutkimuksen kehitystä.

    VastaaPoista
  3. Eivät neanderthalilaiset kokonaan kadonneet eivätkä olleet niin erilaisia kuin joskus esitettiin. Meissä eurooppalaisissa on uuden tutkimustiedon mukaan heidän geenejään kolme-neljä prosenttia koko geenimassasta. Ehkäpä jollakulla valmentajasellaisiakin. Immuunipuolellakin arvellaan olleen jotain vaikutusta.

    VastaaPoista
  4. Jos tuolle kuvan henkilölle pistäisi päälle tumman puvun, tai vaikka liivijengivarustuksen, täydestä menisi.

    VastaaPoista
  5. Valokuva on liki 1:1 Bulgakovin "Koiran sydän" novellista tehdystä elokuvasta. Tuo Bulgakovin novelli on mielestäni hyvempaa parempaa materiaalia kuin "Saatana saapuu Moskovaan". - Asiasta kiinnostuneet, joita tuskin kovin montaa löytyy, voivat katsoa Wikipediasta

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiran_syd%C3%A4n

    tarinan juonen. No, ei pelkkä juoni ketään autuaaksi tee. Mutta tuosta novellista tehty filmi on mielestäni mestarillinen. Lyhyt pätkä You tubessa

    koira nimeltä Šarikov

    VastaaPoista
  6. Itse asiassa tässä koko leffa.

    https://www.youtube.com/watch?v=whHySar4EoY&t=469s

    Yhtä sympaattinen kuin surullinenkin. Kuten elämä. Joka aina on ничего. (suom. 'ei mitään')

    VastaaPoista
  7. Uskon että veljemme Neanderthalit olivat fiksua joukkoa joka vuosituhansien aikana tajusivat että heidän kansansa on vähenemässä ja jäämässä muiden jalkoihin. Niinpä he "päättivät" sulautua muihin kansoihin onnistuen siinä erinomaisesti eli jatkavat elämäänsä meissä jokaisessa. Se oli mahdottoman taitava liike.

    VastaaPoista
  8. Tuo ensimmäinen filmi on huonompi versio, tässä oikea. Ja tässä on myös oikeasti puhuva koira - ei mikään Aku Ankan kaveri, vaan oikea koira. Hän myös ajattelee... kun tuulee ja on kylmä ja on nälkä... "voi miten julma maailma onkaan", etc. - Jos ette osaa venäjää, ei se haittaa, kuvitelkaa itse mitä hän sanoo, ja mitä nuo ihmiset sanovat. (Niinhän lapsetkin tekevät kun leikkivät. Muistattehan? Tuon viattomuutemme viisauden ajan?) ...

    VastaaPoista
  9. Jossain saksalaisen ARTE-kanavan ohjelmassa aprikoitiin kerran mahdollisuutta rekonstruoida Neandertal-ihminen kattavan DNA-informaation perusteella. Jos se onnistuisi, niin osaisivatkohan uudestisyntyneet serkkumme suuttua, jos heille selitettäisiin, mitä heikäläisille aikoinaan tapahtui.

    VastaaPoista
  10. Jotenkin poiki teemasta ja kuvasta ajatus, että on tämä sentään tasokas blogi, jolla on tyypillisistä somen kuplista eroten älyllinen lukijakunta. Pienestäkin sen huomaa. Yhdyssanatkin osataan täällä kirjoittaa oikein.

    VastaaPoista