Yhdysvalloissa ei ole pääministeriä. Ranskan Macron on presidentti ja hoitaa monia tehtäviä, jotka toisissa maissa ovat pääministerin vastuulla. Ja kuningaskunnissa eräin poikkeuksin pääministeri on virkamiehistä korkein.
Kirjailija Gustave Flaubert vaihtoi poliittisia mielipiteitä silloin tällöin, mutta kunnon kirjailijan tavoin arvioi olevansa aina oikeassa. Hänestä yleisillä vaaleilla valittu valtion johto oli tie turmioon. Useissa vallankumouksissa oli nähty, miten käy, kun roskaväki ottaa vallan.
Ei voi kieltää, että Napoleon I:sta päästyä ranskalaiset ovat käyttäneet erittäin paljon aikaa keskinäiseen poliittiseen kiistelyyn, myös silloin kun olisi ollut viisasta kohentaa taloutta tai valmistautua sotaan. Flaubertin mielestä valtiossa olisi ollut toimittava kuin osakeyhtiössä. Ne äänestävät, jotka maksavat.
Täytyy olla suuri taiteilija, että osaa olla noin suurisuuntaisesti väärässä.
Euroopassa oli käyty läpi lähes säännöllisesti talonpoikaiskapinoita. Jotkut niistä naamioitiin uskonsodiksi, jotkut rajarähinöiksi. Niin vain näyttää olevan, että kurjuus aiheuttaa väkivaltaa.
Venäjä oli poikkeus. Bolshevikkien kapina oli osa maailmansotaa ja omalta osaltaan Saksan rahoittama.
Muutoin historian opetus on, että se osapuoli ei voita, jolla on enemmän väkeä, vaan se, jolla on enemmän rahaa. Mutta tämä toteamus on latteus. Myöskään monen maailmankatsomuksen pohjaksi otettu pääoma ei ole kovin hyvä selittäjä. Toisen maailmansodan aiheuttajista voitaisiin Hitlerin lisäksi nimetä Woodrow Wilson. Valtavat sotalainat palautuivat Yhdysvaltoihin ja olivat aiheuttamassa suurta lamakautta. Maa itse oli Wilsonin oppineista ajatuksista poiketen eristäytynyt käsittämättä, ettei sellainen enää ollut käytännössä mahdollista.
Maailman sanotaan muuttuneen ennennäkemättömästi. Entä ellei se olekaan muuttunut?
Kun nyt palauttelee mieleen suuren talouspulan eli vuoden 1929 vaiheita, moni asia tuntuu tutulta.
Poliittisessa historiassa silloin kun väkivalta talonpoikaiskapinoineen ei ole päällimmäisenä, pintaan nousee hallitusjärjestelmien toinen ikuinen peikko, korruptio.
Trumpin ja Putinin aika on tuonut tuon ilmiön esiin erikoisen armottomasti.
Se parlamentaarinen demokratia, josta on saatu nauttia useissa maissa niin kauan – esimerkiksi Suomessa minun elinaikani – perustuu korruption vastustamiseen ja reformismiin. Ja siinä on takana, ettei valtiota voi johtaa kuin yhtiötä ja ettei valtiolla ole toimitusjohtajaa.
Syykin on selvä. Valtiolla ei ole osakkaita. Valtioon kuuluvat kaikki. Kaikki ovat asiakkaita. Julkisen ja yksityisen rajan hämärryttyä tarvitaan uusi ote. Julkisoikeuden ja yksityisoikeuden raja on mennyt umpeen.
Kyllä maailma on muuttunut ennennäkemättömästi. Ihmismäärä, ympäristöongelmat ja resurssien riittävyys ovat sellaisia muutoksia, että niitä on aiemmin nähty vain paikallisina, ei globaaleina ilmiöinä. Tähän kun vielä lisää teknologian huikean kehityksen niin onhan tämä kaikki ennennäkemätöntä.
VastaaPoistaSe ei silti tarkoita, että kaikki olisi muuttunut. Monet yhteiskunnalliset ilmiöt toistuvat aivan samanlaisina kuin ennenkin ja historiaa tuntevat huomaavat ajassamme paljon tuttuja piirteitä. Iäkkäämpi ihminen tuskastuu, kun ihmiskunta ei tunnu oppivan mitään.
Parlamentaarinen demokratia, josta meillä on todellakin ollut ilo nauttia pitkään, on vaikeuksissa. Sitä haastetaan ulkoapäin ja - vielä pahempaa - se tuntuu mätänevän myös sisältä päin. Tämä on suorastaan pelottavaa tilanteessa, jossa tarvittaisiin viisautta ja voimaa kohdata ne ennennäkemättömät haasteet.
Ei se julkisen ja yksityisen raja ole hämärtynyt, vaan hämärretty. "Se ei ole johdatusta, se ihmisten tekoja on..."
VastaaPoistaFlaubertin näkemys siitä, että valtion asiat järjestyisivät paremmin omaisuuteen tai tuloihin sidotulla äänioikeudella, on mielenkiintoinen, sillä kuvittelisi juuri hänen aikansa todistaneen sen empiirisesti vääräksi.
VastaaPoistaRanskalaisilla oli ollut suuresta vallankumouksesta alkaen nimenomaan joukko erilaisia veronmaksuperusteisia oligarkkisia vaalijärjestelmiä. Mikään näistä ei ollut kestänyt vaan aina oli tullut vallankumous. On aika hankala kuvitella, miten tämä historiallinen kokemus on voinut johtaa ketään ajattelemaan, että oligarkkinen vaalijärjestelmä olisi toimiva tapa johtaa valtiota.
Päinvastoin, voisi todeta, että toisessa keisarikunnassa käyttöön otettu mies ja ääni -periaate oli ehkä tehokkain tapa haastaa erilaisten vallankumousryhmien yrityksen puhua koko kansan suulla. Ranskan tapauksessa se tarkoitti sitä, että eliitit saattoivat hallita maata konservatiivisen maaseutuväestön tuella kaupunkien keskiluokkaa ja työväestöä vastaan.
VastaaPoistaEivät seurakunnat kaupinneet huutolaisia vaan velvoittivat. Eivätkä työn tarjoajat aktivoineet kurjia vaan tarjosivat laillista suojelua.
Joel Lehtonen ohimenevässä kohdassa katselee Savoaan, ikävöi maisemasta katoavaa mäkitupalaiskulttuuria, sen töllejä ja harmaita ihmisiä. Mikä heidät hääti ? Elinkeinovapaus. Laki uusi ja tepsivä.
Kymijoen latvavesien uitot. Purojen perkaus, koskien tukkirännit ja höyrypannusahat ja -laivat Kotkassa.
Villi puutavarakauppa tai varkaus eivätkä metsätilakaupat tai huijaukset, olisi kuuna päivänä saaneet lainhuudatusta käräjillä lautamiehiltä saatikka herastuomareilta.
Ne pantiin maakirjoihin hovioikeuksien konttoripuolella ja yliopistosievistettävien auskultoijien toimesta. Siinä sitä olisi revolutsioonia sille joka sellaista haikoaa, tahi historiatotuutta sitä kaipaavalle.
Milloinkas ne olivat kaupanvahvistajat katsomassa päälle ? Taisivat ilmaantua heti alkiolais-kalliolais -- kurikkalais-saliinilaisen vastuukykyisen esivallan tultua äänestetyiksi yhteiseksi lainsäätäjäkunnaksi.
Mihin lienevät kaupanvahvistajat kadonneet, alkuun kai asunto-oikeuksiin kunnes ne hävitettiin kehtoihinsa.
Kojjaamot tulivat sijoille.
Kun Brysselin kaupungissa notaarit katsovat asuntokauppapaperien kohtuuden perään ja Amerikoissa Fannie ja Freddie asuntolainavälittäjät normittavat hinnat, niin miksikähän meillä on kaikki toisin ? Menikö överiksi kun sopimusvapaus tulkittiin kiskontavapaudeksi.
Sivistymättömyyttä. Kun sentään ollaan osaavinaan uusinta lääketiedettä ja insinöörialaa geeneineen ja bitteineen, niin miksikähän arjen sosiologia on näille älyn ja hyväntahdon valioille ylivoimaista ? Saa vastata.Jukka Sjöstedt
Suosittelen sijoitusta Naisten Pankkiin. Huhutaan, että siellä on korkeimmat korot.
PoistaSijoitteleva Kunnaksen Ilkka
Ikävä kyllä kommentointi Sjöstedtin ajatuksiin on hyvin vaikeaa. Kun ne ajatukset eivät välity ymmärrettävässä muodossa. Mikä on suuri sääli.
VastaaPoistaVoisiko Sjöstedt harkita tekevänsä asialle jotain, esimerkiksi lukea aina tekstinsä itse uudelleen ennenkuin painaa lähetä-nappia?