Kaikki valta

Kuva: Wikipedia

Olen yrittänyt tehdä selväksi, että en pidä Björn Wahlroosista, hänen toimintatavoistaan enkä useimmiten lioin hänen ajatuksistaan.

Juuri siksi tuon esiin, että päivänlehdessä selostettu Wahlroosin uusi pamfletti on tervetullut keskustelun avaus eikä siinä esitettyä kritiikkiä pidä sivuuttaa kevyesti.

Hän kirjoittaa perustuslain ja sen tulkinnan asemasta ja sanoo että osa poliittista valtaa on ikään kuin haihtunut savuna ilmaan. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Viimeksi Katalonian kriisi on osoittanut valtion ylimpiä rakenteita koskevat ongelmat. Espanjassa näyttäisivät olevan vastakkain perustuslaki (Espanja) ja väitetty kansan tahto (Katalonia).

Siitä esiintyy yksimielisyyttä, että demokratiassa kansan tahto merkitsee jotain. Erimielisyyttä on siitä, miten paljon se merkitsee.  Lähes kaikki ovat samaa mieltä, ettei välitön eli suora demokratia voi toimia ainakaan valtion kokoisissa yksiköissä. Itse olen sitä mieltä, etteivät minkä tahansa maakunnan maasta polkaisevat vaalit merkitse mitään sellaista, joka kaikkien toistenkin olisi nieltävä kakistelematta.

Meillä on itsellämme sellainen alue, Ahvenanmaa. Sen kuulumisesta Ruotsiin tai Suomeen päätti sata vuotta sitten Kansainliitto.

Olen itsekin kirjoittanut tässä, että vuoden 1999 perustuslaki oli laadittu silloisissa olosuhteissa, ja ne olosuhteet ovat jo muuttuneet dramaattisesti.

Voi olla että Wahlroos ajattelee taloudellista toimintaa. Siinä riittää ajattelemista. Mutta turvallisuus on muuttunut pahasti. Venäjä osoitti kykynsä liittää itseensä maakuntia ja Putin viittaa Kosovon sotaan. Se on terveellinen viittaus. Mutta myös hyvin luultavasti poliittisten toimijoiden rahoittama ja ohjaama terrorismi on uutta. Se näyttää vaativan kalliita keinoja, jotka vähentävät lain takaamia perusoikeuksia.

Jos sanan ”perusoikeus” tilalla olisi esimerkiksi sana ”perusturva”, jonka valtio yrittäisi taata, asian voisi ymmärtää. Ja uusi perustuslaki lähes poisti kansalaisuuden erikoisaseman. Perusoikeudet koskevat kaikkia. Ajatus on ehkä oikea ja ainakin kaunis, mutta ongelmia ja kustannuksia se lisää kovasti.

Ne miehet, jotka selostivat mediassa hankkeitaan AI:n eli tekoälyn puolella, puhuivat asiaa. Vahinko ettei kukaan osoittanut sormella yhteyttä maakuntia ja hoito- ja hoiva-alaa koskeviin uudistuksiin, eikä lioin pankkeihin ja finanssitaloihin, jotka ovat juuri nyt muuttumassa kansainvälisiksi.

Se tarkoittaa, että Suomen perustuslaki ei välttämättä merkitse kovin paljon, jos rahoittajat ja esimerkiksi energian tuottajat ja jakelijat ovat muissa valtioissa.

Työkseen tekoälyn kanssa toimivat arvioivat, ettei tämä ole mitään uutta, somaa tekniikkaa, vaan että jo viiden vuoden kuluttua myös tämä maa on muuttunut perinpohjaisesti.

Mahtako kehityksen suunta olla se, että tavallinen ihminen ei elä palkallaan, lapsia ei ole varaa panna järkeviin kouluihin ja sairaalat ovat mitä sattuu? Minulla on vain yksi ajatus teille, lukijat. Kun suuri raha suosittaa suuria poliittisia muutoksia, on aika kääntää varmistin pois päältä.