Paleotunteet

 

(Kuva: Wikipedia)

Yleinen vitutus on kansantauti, johon esitellään jatkuvasti uusia hoitoja. Hyvin suosittuja lääkkeitä ovat viina ja huumeet. Niissä on tunnetut ongelmat. Ikävin on farmakologian erinomaisesti tuntema annostelun vaikeus. Vaikuttava annos kasvaa nopeasti, joissakin tapauksissa hyvin nopeasti, ja ennen pitkää hoito on vaarallisempi kuin tauti.

Parhaita lääkkeitä oli kirkossakäynti, siis osallistuminen jumalanpalvelukseen. En osaa arvioida lukumääriä, mutta uskoakseni hyvin monet helpottuivat niin perinpohjin menojen päättymisestä, että siinä samassa huuhtoutuivat jo tullessa nakertaneet harmin tunteet.

Tätä nykyä tuo hoitokeino ei välttämättä toimi, koska toimitukset ovat lyhentyneet, esiintyjien ammattitaito alkaa olla varsin hyvä ja kaiken lisäksi sekaan soitetaan musiikkia, jota saattaa tulla kuunnelleeksikin.

Yhden kerran olin kääntyä kirkon ovelta, kun sisällä soitettiin Bachin pientä g-molli-fuugaa, ja hyvin. Tämä tästä vielä puuttui, ajattelin. Tuo on yksi niistä apukeinoista, jolla voi karkottaa hyvinkin pahan mielen ja kaikenkarvaiset harmintunteet kolmessa minuutissa. BVW 578.

Vaikutus on sama kuin magnesiumin suonenvetoon. En tiedä teistä, mutta minulle käy joskus niin että herään yöllä hirveään lihaskramppiin, tyypillisesti pohkeessa tai nilkassa. Sen siitä saa, kun reippailee. Magnesiumia myydään öljynä pullossa. Luultavasti se on sama aine, jota käytetään potkupallokilpailuissa. Vaikutus on joka tapauksessa erittäin nopea, ja kohta voi kiroilematta etsiä uniensa kirjanmerkin ja jatkaa siitä, mihin jäätiin.

Poliisit poistuvat ovelta ja unohtavat asiansa, jos heille soittaa Bachin Chaconnea, BWB 1004. En ole kokeillut, mutta kirjassa lukee niin.

”Väinämöisen soitto” on vanha tarina. Soittamalla tai laulamalla voi muuttaa kuulijan mielentilan. ”Taikahuilu” pani vihamieliset kimppuun kävijät tanssimaan. Paimenpoika Davidille aukesi sauma, kun hallitsija, kuningas Saul, rupesi kutsumaan häntä soittamaan huilua raskasmielisyyden karkottamiseksi. Tarina on Raamatussa. Soitto näyttää tehonneen. Ja esimerkkejä on loputtomasti.

Kai tuhansilla ja kymmenillä tuhansilla rokkifestivaaleilla kävijöillä on muitakin syitä innostua kuin toistensa seura ja hyvät eväät. Kansanmusiikissa huolilaulut ja ilolaulut kuuluvat eri osastoihin. Taitavimmat sepittivät niitä itse. Vähemmän taitavat toistivat oppimaansa. Jotkut valinnat olivat yllättäviä. JR 7:n hurjin pataljoonan komentaja Aimo Raappana hyräile ”Hiljallensa kuin lammen laine” lähtiessään Äyräpäässä vastaiskuun. Monella suulla on todistettu, että suomalainen tango sai suosionsa ja vakiintui jatkosodan aikana rintamilla mm. Toivo Kärjen ja Olavi Virran toimin. Helppo ja uskottava selitys on jotain, mikä vie ajatukset mahdollisimman kauas. Aivan sama tavoite oli varmaan opereteilla, joita esitettiin tykkitulen kuuluvissa. ”Kreivitär Mariza” näyhttäisi olevan hyvin suosittu.

Nykyisin tiedämme jopa tarkasti, miten tietyt nimetyt tunnetilat liittyvät elimistön kemiallisiin ja sähköisiin toimintoihin. Tosiaikaisessa magneettikuvauksessa tunteita osataan paikallistaa. Ajatus aivojen ”keskuksista” on väistymässä. Reaktiot  impulsseihin ovat verkkoilmiöitä ja suunnattoman monimutkaisia muun muassa kytkentöjen valtavan määrän takia.

En tiedä. Yhtenä päivänä radiosta tuli harvinaisen miellyttävä laulu, suomeksi, ja minulta meni monta sekuntia käsittää, että se oli ”Korppi sylissä”. Jos olisi ollut vehkeet päässä, olisi varmaan vilkkunut erilaisia valoja.

Pelko ja adrenaliini liittyvät toisiinsa. Pelko panee juoksemaan pakoon tai hyökkäämään. Morfiini ja muut opioidit liittyvät kipuun.

Aika ei ole kypsä kiteytykseen. Pelkoa ja kipua ”ei ole olemassa”. Tämä on filosofisesti totta, mutta jokainen ihminen tietää, ettei tuo ajatus auta, kun pelottaa tai sattuu. Jokainen tietää myös muista, että nuokin tunteet ovat todellisia. Hanki kolme koehenkilöä ja rasiatulitikkuja. Kaikki kolme toimivat samalla tavalla, kun sormi on lähellä liekkiä. Huomenna samat koehenkilöt reagoivat samaan tilanteeseen ja tulitikkurasiaan mitattavasti.

Tunteiden historiaa on tutkittu satunnaisesti. Noitavainoista tiedämme riittävän paljon ihmetelläksemme. Historian opettajan on hyvä kertoa, että järjestelmälliset vainot loppuivat keskiajalla melkein kokonaan ja leimahtivat sitten parin sadan vuoden kuluttua uudestaan. Syiden pohtiminen on terveellistä.

Itse tapasin lisätä keitokseen kuulijoille epämiellyttävän tiedon, että niin sanottu tieteen vallankumous (Newton jne.) osui yksiin epätavallisen raakalaismaisen ajan ja valtavan ahdasmielisyyden ja diktatuurin kanssa, myös Englannissa (Cromwell).

Ihmisluiden fossiileissa on ihmisen hampaan jälkiä runsaastikin. Kukaan ei tietääkseni ole yrittänyt laskea, kuinka suuri osa ihmisistä on kuollut väkivaltaisesti eri aikoina.

Muinaistunteiden miettimisen lähtökohta on selvä. Vaikka kirjallisuus on varmasti epäluotettavaa, sekin on mainittava. Ihastuttavia rakkausrunoja on säilynyt 2500 vuoden takaa. Pitkän ponnistelun jälkeen luen Sapfoa ja Catullusta aikalaisinamme. Tunteiden ilmaisut olisivat mielestäni hienoja myös yhteydestään nykykirjallisuuteen tai runouteen irrotettuina.

Siis repliikkinä keskusteluun demokratiasta ja nykyajasta. Ei näytä olevan syytä olettaa muuta kuin että pelko ja viha ovat vahvimmat vaikuttajat.

Eikä raha ratkaise. Raha ei ole vaihdannan väline ja arvon mitta, vaan hyvä väline, jolla voi osoittaa pelkoa ja vihaa.

Eikä saksaa puhuvien kellokkaiden ”vallanhalu” kerro oikeastaan mitään. Valta on yhtä suttuinen käsite kuin valtio. Jos vallalla tarkoitetaan mahdollisuutta kiusata toisia ihmisiä tai päästä heitä pakoon tai vaihtoehtoisesti aiheuttaa heille kärsimystä ja kuolemaa, silloin termi on käsitettävä.

Pelkään ja olen vihainen, koska minusta tuntuu, että elämme humanismin jälkeistä aikaa. Se on ohi nyt.