13. elokuuta 2013

Vainotkaamme vähemmistöjä





Kukaan ei oikein uskalla sanoa ääneen, että kansalaisvapaudet (perusoikeudet) eivät aina riitä ratkaisemaan oikeita ongelmia. En suin surmin sekaantuisi puheisiin naispappeudesta enkä liioin lääkärille vaadittuun oikeuteen pidättäytyä omantunnon syistä joistakin toimenpiteistä.

Hieman yleisemmällä tasolla muistelen vain tähän aihepiiriin kuuluvaa tapahtumasarjaa, joka ei kuulu kenenkään yleissivistykseen. Ajattelen 1920-luvun kenraali Wilkaman juttua ja niin sanottua upseerikapinaa.

Tutkimuskirjallisuudessa kerrotaan enemmän tai vähemmän Wilkaman vaikeasta luonteesta ja hänen aiheuttamistaan rettelöistä. Kerrankin presidentti Relander, oikeuskansleri Charpentrier ja pääministeri Kallio suunnilleen itku kurkussa selittivät puolustusvoimien komentaja Wilkamalle perustuslakia ja nimitysoikeutta, joka kuuluu ylipäällikölle eli tasavallan presidentille. Ja Wilkama kieltäytyi esittelemästä ylennettävien luetteloa ja varmentamasta presidentin nimityspäätöstä, koska joukossa oli joku luutnantti, jota hän piti syystä tai toisesta kunnottomana. Syy saattoi olla kieltolain rikkominen eli viinan juonti. Itse Wilkama oli ehdottoman raitis.

Seuraavassa esittelyssä Wilkama esitti vakaumuksellisesti, että lehdistöä olisi kiellettävä kirjoittamasta yhtään mitään armeijasta, koska sotilaiden asiat eivät lehdille kuulu. Ja taas huudettiin oikeuskansleri ja korkeimman oikeuden presidentti selittämään kenraalille painovapauslakia. Wilkama ilmoitti noudattavansa näiden sijasta omantuntonsa käskyjä ja marssi paikalta kannukset helisten.

Jääkärien johtama upseerikapina oli oikeastaan everstijuntan toteuttama sotilasvallankaappaus, mutta vaikka mukana oli raivokkaita henkilöitä, kuten Paavo Talvela (Wallenius oli sotaopisssa ulkomailla), tilanne rauhoittui viimein. Kaikki olivat lopulta samaa mieltä, että armeija ja suojeluskunta ovat Isänmaan pyhien arvojen ylläpitäjiä. Niin. Kaikki eivät ehkä olleet samaa mieltä, mutta demareilta ja kommunisteiksi epäillyiltä ei kysytty. Muutkin kuin Wilkama olivat sitä mieltä, etteivät sellaiset ihmiset olleet oikeastaan kansalasiakaan eikä heille varsinkaan kuulunut mitään oikeuksia. (Toisin kuitenkin K.J. Ståhlberg ja asiaa harkittuaan myös Relander, joka ennen pitkää nimitti uhkarohkeasti Väinö Tannerin demarihallituksen).

Dosentti Lasse Laaksonen (”Mistä sotakenraalit tulivat”, 2011) on virallisten asiakirjoien lisäksi syventynyt laajaan kirjeenvaihtoon ja muuhun ensisijaisaineistoon selvitellessään ansiokkaasti Mannerheimin hovia. Hän on julkaissut aikaisemmin kaksi tutkimusta, jotka ovat ikävää ja siis terveellistä luettavaa. Eräät kenraalit keskittyivät riitelemään kunniamerkeistä ja muutama pörräsi juovuksissa, kun maa oli hengenhädässä maaliskuussa 1940.

Myös Mannerheimista Laaksonen löytää paljonkin asioita, jotka tekevät suurmieskuvasta kolmiulotteisen ja siten siis uskottavan. Mannerheimin käsittelemistä historiallisena henkilönä ei ole maassa suuremmin harrastettu, ja muualla taas ei oltu kiinnostuneita.

Panen tähän henkilökohtaisen mielipiteen. Mielestäni on suurmiehen halventamista valehdella, että hän olisi ollut tyystin vailla heikkouksia. Uskon mieluummin ihmisen suuruuteen omien rajoitusten tunnistamisena ja tunnustamisena.

Kansallisbiografiakin löytää Wilkamasta lähes yksinomaan myönteisiä piirteitä ja jättää jo Relanderin päiväkirjoista tiedetyt vaikeat konfliktit selvyyden vuoksi maininnatta. Wilkama oli niin sanottu ryssän kenraali eli keisarikunnan armeijassa koulittu ja kokenut. Jääkärit olivat puolestaan sillä kannalla, että nyt kun he olivat käytettävissä, ei ryssäläisiä tarvittu, vaikka nämä olisivat miten vannoneet suomen kielen ja kansan nimeen, kuten Wilkama. Poikkeus oli tietenkin Mannerheim, josta Heinrichsin väitetään maininneen suppeassa seurassa, että tämä kenraalin syvästi ihailema marsalkka oli mies vailla kotia, uskontoa ja isänmaata…

Wilkama ei ollut vain ”syvästi uskonnollinen”. Laaksosen mainintojen mukaan hän viihtyi hyvin  laestadiolaisten piireissä, vaikka oli itse kotoisin etelästä. Näiden arvojen omaksumiseen voi liittyä myös Wilkaman täysraittius, joka ei ollut joskus vuonna 1900 Venäjän eikä myöhemmin Suomen sotilaspiireissä tavallista ja aiheutti mm. keisarin maljaa kohotettaessa todellisia ongelmia. Kun marskin ryyppyjä otettiin, Wilkama ei ollut enää kehissä, vaikka eli vuoteen 1947.

Sopisiko Suomessa terveydenhoidosta vastaavaksi ministeriksi henkilö, joka omantunnon syistä vastustaisi verensiirtoa? Tietääkseni vain Jehovan todistajat ajattelevat näin. Siis tiukka Jehovan todistaja lääkärinä? Sanoisin että ei. Tiettävästi he eivät sellaisiin toimiin kyllä pyrikään.

Ihminen saa toki pitää sellaisenkin vakaumuksen, jota muut pitävät omituisena. Mutta käyttäytymistä ohjaava vakaumus saattaa rajoittaa vaihtoehtojen määrää. Suomessa on ollut kerran vakaumuksellinen pasifisti puolustusministerinä (Yrjö Kallinen). Mikäpä siinä. Sehän on poliittinen ratkaisu, ja on täysin järkevää, oikeastaan toivottavaa, että jossain maassa suosittaisiin kaiken aseellisen toiminnan välttämistä.

Sitä vastoin en keksi syytä, miksi totaalikieltäytyjä pitäisi hyväksyä kadettikouluun, vaikka hän täyttäisi pääsyvaatimukset (eli olisi vaihtanut vakaumustaan asevelvollisuuden ja reserviupseerikoulun käytyään).

Vedän Wilkaman esiin ja palaan asiaan. Jääkäreistä eräät, esimerkiksi Wallenius, olivat sellaisen käsityksen vallassa, että jos isänmaan etu vaati asianomaisen harkinnan mukaan toista kuin laki tai esimiehen käsky, isänmaan etu oli asetettava etusijalle, mikä se sitten olikaan.


38 kommenttia:

  1. Nam! Nautittavaa luettavaa!!

    Tuo "isänmaa" on kokenut tahollani aikaa sitten inflaation ja miksikäs ei voitais jatkossa (tulevaisuudessa), heittää tyyliin "äidinmaan etu vaatii"..

    Lisää tälläistä herkkua Jukka..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokoomuskin on sen unohtanut muun kahden ohella. Jäljelle on jäänyt vain raha ja nimenomaan se itselle kuuluva osuus.

      Poista
    2. Miksei, ovathan naapureinamme Äiti-Venäjä ja Svea-Mamma!

      Kartalla Kunnaksen Ilkka

      Poista
  2. Jeh. todistajilta on poliittinen toiminta kielletty joten ministeriksi heidän olisi tultava jotenkin "sivuovesta"?

    Sisäministerimme puolison opinahjo kursittaa luomisoppia ja opettaa evoluutionkiistoa. Jos tämä ministeri määräisikin myös opetuksesta niin olisiko hänen käyttäyminen rajoitettu puolisin vakaumuksen toimesta?

    Terveysministerille voisi harkita potkuja myös silloin jos vastustaa rokotuksia tai suosittaa voirasvaista karppausta tahikka kehuu homeopatiaa tai kieltää HI-viruksien olemassaolon (E-Afrikassa kielsi).

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ongelma noissa tapauksissa ei niinkään ole vakaumuksen mukaan toimiminen kuin vallitsevaa hyvinperusteltua tieteellistä käsitystä vastaan toimiminen eli siis ns. tahallinen inkompetenssi. Muita huomioitavia asioita on tietysti mm. perusoikeudet, tieteelliset periaatteet ja kriittinen ajattelu, turhuuden välttäminen sekä varovaisuusperiaate.
      Jos noiden jälkeen saa vakaumuksellisia asioita lävitse niin voikin jo sitten olla vaikea sanoa, mitä ongelmaa siinä on.

      Poista
    2. "Terveysministerille voisi harkita potkuja myös silloin jos vastustaa rokotuksia tai suosittaa voirasvaista karppausta tahikka kehuu homeopatiaa tai kieltää HI-viruksien olemassaolon"

      Miksi terveysministeri, jolla on tuollainen vakaumus, ei saisi LAILLISIN keinoin pyrkiä noihin päämääriin semminkin jos hän on ministeri siksi, että kansalaiset ovat vaaleissa äänestäneet noin ajattelevan puolueen valtaan.

      Poista
  3. http://www.veli-pekkalehtola.fi/UserFiles/files/wallenius_nettikirja.pdf

    Wallenius on pompannut päivittäin esiin. Siispä ohessa miehestä kirjoitettua.

    VastaaPoista
  4. Blogisti on löytänyt hienon tulokulman tähän kysymykseen omantunnon seuraamisesta. Kiitos! Ja kehun myös hienoa sadevalokuvaa!
    Mutta erityisesti poimin esille kaksi viimeistä lausetta: "isänmaan etu oli asetettava etusijalle, mikä se sitten olikaan". Kansalliseen etuun viitataan perusteluna jatkuvasti, mutta kukaan ei koskaan sano mikä se oikein on, kuka se on määritellyt ja onko se ihan varmasti tarkalleen sama vaikkapa kaikille suomalaisille. Tässä on sivumennen EU:n pääongelmakin: jäsenmaat lähestyvät EU:ta oman kansallisen etunsa kannalta: kaikki mitä me voitamme on muilta pois ja kaikki mitä muut saavat on meiltä pois. Mutta EU:n ei pitäisi olla nollasummapeliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pitäisi, niin. Mutta sitä se nyt vain tähänastisen kokemuksen mukaan on. Parhaimmillaankin vain sitä.

      "Missä EU, siellä ongelma"

      Poista
  5. Juuri tätä on olla isänmaallinen, korva maahan! Tyyten toista on korvaamahan.
    Metkuttiketkutti kepulipeli on hullunmylly ja kun poliitikko kerran saa pään kiven silmään ei se siitä lähde, turvoksis on sen verran.
    Jatketun tavaran myönti vastoin parempaa ymmärrystä, sanoi länsmanni kun pannun valtiolle ulosmittas! Maistoi ensin, ettei vain ollut ministeriviinaa.
    Kuinkas siinä kävis jos ei viinasta tuliskaan helpottunu olo?
    Vastuu on meidän!

    VastaaPoista
  6. "Kukaan ei oikein uskalla sanoa ääneen, että kansalaisvapaudet (perusoikeudet) eivät aina riitä ratkaisemaan oikeita ongelmia."

    Ei aina riitä, ei, mutta olisi kiva joskus päästä siihen asti, että näin voisi todeta. Usein nimittäin lähdetään siitä, että koska niistä ei ole suoraan mitään hyötyä, niitä saa surutta polkea. Sen vuoksi meillä poliisi saa rangaistuksetta tappaa ihmisiä selleihinsä.

    VastaaPoista
  7. Riemastuin otsikosta "Vainotkaamme vähemmistöjä". Vähemmistöjen paapominen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Erioikeudet loukkaavat normisuomalaisen oikeustajua. Ärsyttävintä on, jos "vähemmistöläiset" antavat ymmärtää olevansa muita parempia.

    VastaaPoista
  8. "Ja Wilkama kieltäytyi esittelemästä ylennettävien luetteloa ja varmentamasta presidentin nimityspäätöstä"

    Kovastin mietin lukiessani tuon tapauksen uudesta Relanderin elämänkerrasta, miksei Relanlander kääntynyt oikeuskanslerin puoleen virkasyytteen nostamiseksi, tuohon aikaan kun legalismi oli kunniassa ja virkavastuun käsite miellettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko legalismi todella tuolloin kunniassa? Samassa Relanderin elämänkerrassa Relander toteaa Wilkaman käytöksen olleen ongelma, jonka "suuren laillisuustaistelijan" K. J. Ståhlbergin olisi pitänyt hoitaa.

      K. J. Ståhlbergin laillisuusimago olisi myös tarkemman pohdinnan paikka. Varsinkin kun Rysselin Bobrikov, Olli Rehn, vannoo tiukasti Ståhlbergin perinnön nimiin.

      Tekopyhyys kunniaan!!1!!

      Poista
  9. "jos isänmaan etu vaati asianomaisen harkinnan mukaan toista kuin laki tai esimiehen käsky, isänmaan etu oli asetettava etusijalle."

    Kysymys kannataa jatkokehittelyssä laajentaa myös suuntaan, mitä jos laajempi oikeudenmukaisuus/oikeusjärjestelmä on ristiriidassa säädetyn lain kanssa. Vastaus riippuu paljon kysymyksenasettelusta ja esimerkistä:

    - saako lääkäri kieltäytyä abortista/verensiirrosta

    - saako upseeri kieltäytyä ammuttamasta (juutalaisia) komissaareja, jos tuollainen sitova oikeusnormi olisi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kiintoisa ja monikulmainen asia. Nykäisen yhtä nurkkaa.

      Varsinkin nykyisessä perusoikeusasetelmassa upseerin täytyy kieltäytyä esimerkissä mainitusta perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesta toimenpiteestä. Tuollaista normia ei voitaisi noudattaa, koska se olisi perustuslain vastainen.

      Tarkoittanet kuitenkin teoreettista asetelmaa, jossa perus- ja ihmisoikeudet eivät rajoittaisi lainsäätäjää eikä virkakuntaa. Tuossa asetelmassa olisi ehken vallalla anarkia. Upseeri tuskin voisi kieltäytyä laillisella perusteella. Tai monttu häämöttäisi hänellekin.
      Ups. ei herrasmies.

      Poista
  10. Hallittu nousujohteinen laskeutumiskiito, sanoi Jyrkiboy itselleeen ja toisti kuulemansa: Hallittu nousujohteinen laskeutumiskiito, kas siinäpä taloudelliseen tilanteeseemme sopiva puppusanahokema, josta jää positiivinen mielikuva kuulijan mieleen, hän ajatteli, katsoi ympärilleen ja todettuaan tilan tyhjäksi, kuiskasi f a n t a s t i s t a ...
    ... jatkuu ...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  11. " .. että jossain maassa suosittaisiin kaiken aseellisen toiminnan välttämistä."

    Kyllä, mutta .. (esim. jossain väli-Amerikassa), meidän itänaapuri ei ymmärrä aseettomuutta; sen itsensä takia se puolustuskyky on oltava meillä, vaikkei näillä asevelvollisuusarmeijoilla tietysti enää mitään teekään. Kallis ilmavalvonta joka kattaa maataistelukyvyn + erikoisjoukot, olisi yksi kattava ja toimiva tapa mutta rahoituksen haalimiseksi siihen pitäisi kai muu jo vahentunut kama ajaa alas.
    Muuten: siinä ministeripostissaan Y. Kallinen oli tietoisesti kusi sukassa, kuten hän sen yhden kerran itse kertoi, ja se löytyy edelleen Ylen "arkistojen aarteista".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoisjoukot eivät riitä edes rajaa valvomaan puhumattakaan maan pitäimisestä hallussa, mikäli idästä päätetään tulla.

      Poista
  12. Miksi totaalikieltäytyjää ei voitaisi päästää Kadettikouluun?

    Totaalikieltäytyjä oletusarvoisesti vastustaa asevelvollisuutta instituutiona, ei maanpuolustusta sinänsä. Voihan olla, että hän hyvinkin saattaisi värväytyä armeijaan mikäli Suomen maanpuolustus olisi järjestetty muiden länsimaisten demokratioiden tavaan vapaaehtoiselta palkka-armeijapohjalta asevelvollisuuden sijaan. Asevelvollisuushan on eräänlainen sosialismin jäänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totaalithan eivät ole yhdellä muotilla valettuja (vert. ihmisyydentunnustaja-kristosofit ym.), mutta kyllä tuo on yksi kulkija siellä, institutionaalinen anarkisti, joka muuten voisikin posautella.
      ja en tiedä, että sosialistinen, ... kapitalistinen aseteollisuushan se on joka elää sodista (ja vasvaavasti lääketeollisuus uusien sairauksien keksimsestä).

      Poista
    2. Palkka-armeijaan perustuva puolustus toimii hyvin, kunnes joku hyökkää maahan ja sotilaat irtisanoutuvat, taistelevat siis vain irtisanoutumisajan kun taas asevelvollisia voi uhata teloituksella mikäli taistelutyö lakkaa kiinostamasta.

      Kii Vai Lee

      Poista
    3. No montako kertaa vaikkapa Royal Navy on tehnyt niin? Vastaus on, ettei yhtään kertaa. Ammattisotilasta motivoi vapaaehtoisuus ja isänmaallisuus, kun taas asevelvollinen taistelee ainoastaan teloitusryhmän pelosta. Britannian armeija, ilmavoimat ja laivasto ovat kautta aikojen perustuneet vapaaehtoiselle palkkapohjalle, ja ne tunnetaan parhaina koko maailmassa.

      Jokaisessa sosialistimaassa on aina asevelvollisuus. Tämä siksi, että asevelvollisuus on tapa nujertaa nuoret miehet ja estää heitä kritisoimasta järjestelmää tai protestoimasta sitä vastaan. Suomi on Euroopassa viimeinen sosialismin jäänne tältäosin.

      Poista
    4. Jos Epätietoinen palkkaa meille Britannian asevoimien veroisen puolustuksen omalla rahallaan loputtomiin ja kykenee todistamaan sen lojaliteetin, niin siinä tapauksessa asevelvollisuudesta voidaan ehkä luopua. Toisaalta siinä menee kyllä mukana viimeisetkin rippeet kansakunnan yhtenäisyydestä.

      Poista
    5. Luulenpa, että kadettikoulun sisäänpääsyvaatimuksiin kuuluu suoritettu asevelvollisuus. Ensin sitten pitäisi totaalikieltäytyjän käydä intti jo ihan käytännön syistä.
      Totaalikieltäytyminen voidaan kuitenkin nähdä henkilökohtaisena päätöksenä olla suostumatta maanpuolustukseen sekä todisteena valmiudesta pistämään henkilökohtaisen rangaistuksen uhallakin kapuloita rattaisiin. Kannattaako tällaista ihmistä a) laittaa maanpuolustuksellisesti tärkeään asemaan ja b) laittaa osaltaan vastaamaan asevelvollisuusjärjestelmän toiminnasta?

      Vastaus kysymykseen lienee, että periaatteellista syytä ei ole, mutta koska henkilö tuskin toteuttaa pääsyvaatimuksia eikä häntä käytännön syistä voida katsoa luotettavaksi, henkilö ei kadetiksi pääse.

      Poista
    6. Asevelvollisuus ei ole sama asia kuin armeija. Kaikissa muissa länsimaisissa demokratioissa asevelvollisuus on lakkautettu, mutta niissä on varsin voimakkaat armeijat, jotka on järjestetty ammattipohjalta. Toiselle anonyymille tiedoksi, että Suomella olisi muiden länsimaisten demokratioiden tavoin varaa ammattiarmeijaan mutta ei poliittista tahtoa.

      Totaalikieltäytyminen ei osoita haluttomuutta maanpuolustukseen vaan haluttomuutta alistua pakkoon ja asevelvollisuuteen, joka pohjimmiltaan on yksi palkattoman pakkotyön muoto (vrt. orjuus). Totaalikieltäytyminen osoittaa hyvin voimakasta persoonallisuutta ja sellaista mieltä, joka on valmis seisomaan loppuun saakka periaatteittensa takana. Mutta se osoittaa myös hyvin vaikeaa persoonallisuutta. On todennäköistä, että tällainen ihminen karsiutuisi psykologisissa testeissä.

      Poista
    7. Missä Euroopassa on sellaisia "voimakkaita" ammattiarmeijoita, jotka puolustaisivat ilman Natoa Suomen kokoista aluetta ja minkä kokoisella BKT:lla suhteessa Suomen lukuihin sellainen kustannettaisiin?

      Poista
  13. Noh, Saksan jääkärit halusivat syrjäyttää Haminan kadetit. Walleniuksen isä muuten oli näitä Haminan kadetteja..

    Nykypäivänä nämä seurat taitavat olla vapaamuurareita, rotareita sekä muita vastaavia ompeluseuroja....

    VastaaPoista
  14. Sitä vastoin en keksi syytä, miksi totaalikieltäytyjä pitäisi hyväksyä kadettikouluun, vaikka hän täyttäisi pääsyvaatimukset

    Tätä linjaa voi viedä eteenpäin.

    - Saako teurastaja olla kasvissyöjä ?
    - Kelpaako raivoraitis alkon myyjäksi ?
    - Pitääkö papin uskoa jumalaan ?
    - Saako pedofiili lukea itsensä lastenlääkäriksi ?
    - Tarvitseeko tuomarin noudattaa lakia ?
    - jne. jne.

    Joskus vastaus on kyllä, joskus se on ei - johdonmukaista linjaa liekö kellään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja saako vegetaristi syödä lihansyöjäkasvin?

      Poista
  15. Sosialismin jäänne?? Kyllä.se vaan on paljon, paljon vanhempi keksintö kuin sosialismi. Myös meillä.

    VastaaPoista
  16. Suorastaan kuvottava blogi! Blogisti osoittaa tun tuostakin kaunaisuutensa ihmis- ja perusoikeuksia kohtaan! Häpeällistä!

    VastaaPoista
  17. Suorastas? Va e' det på svenska? Jag skulle ha en bok av fåglar, men jag hittar int' suorastaan kuva. Hurudana sjungliga kvaliteter innehåller suorastaan laulu? Jag skulle ta upp det här for att identifiera det här magiska mamsellen. Kan ni vara så snäll och, usch, Bonniers Fåglar har jag ju. Int' e' det så nog med dom där desimaler. Jag ska ta' en så'n större bok, vänta lite, var så vänligt.
    Jag älskar att diskutera om fåglar! Kära lilla fåglar. Liksom vogelfängler bin ich ja! Ohei och hej o' hopsassaa! Nej för fan, jag måste vara försiktigt. Men järn och trä har jag och sen behöver man bara lite bly och krut och ingenuity....

    VastaaPoista
  18. "Kahvi on kuumaa, suutani polttaa, päätäni huumaa!"
    - tuntenette runon -
    "Rauhoitu, rauhoitu rakas Lotta, eihän se ollut edes totta."

    Huolestuneena sitä seuraa kuinka vähäinen onkaan tuo reservinkieltäytyjien joukko jolla on aatteena raihnainen ja vanhentunut rauha. Voi heikkoja ja voitettuja. Paijatkaamme heitä, paiskatkaamme tassua sellaisen otuksen kohdatessamme. Hekin ovat ylivoiman tarpeessa, he jos ketkä sillä heitä on niin vähän.

    VastaaPoista
  19. "Uskon mieluummin ihmisen suuruuteen omien rajoitusten tunnistamisena ja tunnustamisena." Kiitos taas oivallisesta kiteytyksestä!

    VastaaPoista