24. elokuuta 2012

Vaikea kirjoitus



Yritän selittää käsitettävästi, mitä olen oikeasti tehnyt lähes koko kuluvan vuoden. Yhteen kotimaiseen ammattijulkaisuun lähti tai on lähtemässä kirjoitus, jonka englanninkielinen versio ilmestynee maailmalla samanaikaisesti.

Luulen etten ole pariinkymmeneen vuoteen tehnyt näin kovasti työtä selkeästi osoitettavan oikeudellisen ongelman kimpussa. Kysymys on patentin tulkinnasta, etenkin niin sanotuista ekvivalenteista aineista tai menetelmistä, jotka ovat melkein samanlaisia kuin vanhempi keksintö.

Tätä keskustelua on käyty korkean opin vähähappisessa ilmassa ainakin puoli vuosisataa. Itse jouduin tekemisiin sen kanssa viimeistään 1970-luvulla korkeimmassa oikeudessa. Tavallinen suhtautumistapa lienee myös lakimiespiireissä, etteivät patenttiasiat kuulu tervejärkisille ihmisille eivätkä tulkinnan kummallisuudet varsinkaan.

Joskus näyttää kuitenkin käyvän niinkin ja sattuvan jopa omalle kohdalle, että hiuksia halkova piipertely osoittautuu yllättäen erittäin tärkeäksi, tässä tapauksessa ihmisten hengissä pysymisen ja toiseksi rahan kannalta.

Juuri nyt ollaan ottamassa käyttöön geeniterapia, joka näyttäisi tehoavan erittäin hyvin ykköstyypin diabetekseen, ja valmiina on toinen vuosikymmenien työn tulos, jonka vaikutukset rintasyöpään ja eturauhasen syöpään vaikuttavat vallankumouksellisen hyviltä.

Yhdysvalloissa vaikean sokeritaidon perushoito, siis lähinnä lääkkeet, maksaa ainakin 500 miljardia dollaria vuodessa.

Ja kysymys on, voidaanko näitä terapioita patentoida eli käytännössä pääseekö jokin lääketehdas määräämään tavaran ja hinnan.

Taustalla on epigenetiikka, siis perinnöllisen tiedon siirto solun jälkeläisille ilman että tuo tieto olisi koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Saman geneettisen informaation sisältävät solut voivat jakautuessaan erilaistua. (Tervetuloa takaisin Lysenko ja hankittujen ominaisuuksien periytyminen…)

Suomessakin on kaupoissa Nessa Careyn kirja The Epigenetic Revolution, joka tuntuu olevan hyvä ja ei-spesialistille avautuva. Mutta todella kova juttu on USA:n patenttiasiain muutoksenhakuasteen (CAFC) viime viikolla antama tuomio (Myriad Genetics et al.) ja kesän aikana Japanissa ja Euroopassa myönnetyt patentit.

Normaali ihminen ajattelee, että geenimanipulaatio on kamala asia. Itse asiassa kaikessa elollisessa geenit manipuloivat itse itseään esimerkiksi sytyttämällä ja sammuttamalla toisiaan koko ajan. Siis kysymys on siitä, millä menetelmin ja mihin asti. Kirjainsarja iPS on pelon aihe (induced pluripotent stemcell). Toisin sanoen puhe on myös kantasolututkimuksesta.

Patentointi on vain yksi ongelma. Tarkastus- ja lupamenettely on vielä isompi ongelma.

En edes yritä selittää asiaa pidemmälle. Tähän asti mm. EU (ja USA) ovat muuttaneet lakeja kiltisti juuri niin kuin lääketehtaiden juristit käskevät. Riippumattomia, asiaa ymmärtäviä juristeja ei ole kummallakaan mantereella paljon. Ovela ja hyvin lahjakas 20-kesäinen tekee viisaasti, jos lukee oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi maisterin pääaineena molekyylibiologia ja sivuaineena neurotiede. Ja uskokaa tai älkää, käytännössä tullaan hyvin lähelle tietojenkäsittelyteoriaa. Uudet ”lääkkeet” tavallaan korjaavat geneettistä koodia.

Ennen pitkää kirjoitan alaan liittyvästä kirjasta, joka ilmestyi huhtikuussa, itse Edward O. Wilson (sosiobiologia, konsilienssi) on koonnut kaiken tietonsa yksiin kansiin. Kirjan nimi on The Social Conquest of Nature, ja siinä on vain 352 sivua. Nähdäkseni jopa historia joutuu uuteen valoon. – Ihmisen erottaa kädellisistä varhainen (epigeneettinen) mutaatiosarja, jonka vuoksi liha maistuu ja sulaa kymmenen kertaa paremmin kuin serkuilla. Ja Wilsonin käsitys perimästä ja sen merkityksestä on todella miettimisen arvoinen. (Kuva Wikipediasta.)


10 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen näkökulma ja silmäys tulevaisuuteen. Tästä voisi haastella paljon, mutta olkoon nyt yksi linkki joka sekin on jo useamman vuoden takaa.

    http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=m

    VastaaPoista
  2. Epigeneettinen mutaatiosarja?? Jos kysymys on epigenetiikasta ei ole kysymys mutaatioista ja kääntäen.

    VastaaPoista
  3. Pari kommenttia biologilta.

    1) Epigenetiikka on kiintoisa ja tärkeä asia, mutta kyse ei ole tieteellisestä vallankumouksesta. Se uppoaa standardidarwinismin sisälle ilman minkäänlaista ongelmaa.

    2) EO Wilson on yksi merkittävimmistä elävistä biologeista (tarkemmin ajatellen: tieteentekijöistä yleisesti), mutta suoraan sanoen alkaa tuntua siltä, että hän on muuttumassa seniiliksi. Uudesta kirjasta hössötetään julkisuudessa paljon, mutta ammattilaisilta se on saanut hyytävän vastaanoton.

    Johtava lajiutumisspesialisti Jerry Coyne pitää omaa kiintoisaa blogiaan:

    http://whyevolutionistrue.wordpress.com/

    Hänen sivuiltaan etsimällä löytää asiantuntevat kommentit sekä epigenetiikasta että Wilsonista.

    VastaaPoista
  4. Vaikuttaisi siltä, että kirjan nimi on "The Social Conquest oh Earth" vai ymmärsinkö jotain väärin?

    VastaaPoista
  5. Alkaa kyllä pikkuhiljaa yököttää tapa, jolla blogisti joka käänteessä - ja niitä on hänen blogissaan ollut todella paljon - mainitsee, kun tulee puhe patenteista, että patenttioikeus on erittäin hirveän vaikea ala ja laji ja että patenttioikeuden tuntijoita on, hänen lisäkseen tietty, Suomessa vain 2-3 muuta ja maailmallakin hyvin vähän! Onko blogisti milloinkaan edes kirjoittanut mitään kunnon artikkelia patenteista? Tuo nyt kuulemma työn alla ollut juttu tulee tähän nähden todella "kreivin aikaan"! En ole sattunut milloinkaan ainakaan suomalaisten oikeustieteilijöiden maininneen blogistin nimeä patenttioikeudellisissa kirjoituksissaan.

    VastaaPoista
  6. Kyyninen sohaisu ampiaispesään:

    "Maailmassa ei tule saataville yhtään uutta, tehokasta lääkettä tai hoitokeinoa mihinkään merkittävään tautiin tai sairauteen, jos se ei ole taloudellisesti kannattava."

    Toinen kysymys on tietenkin se, että pitäisikö tulla siitä huolimatta, ja voisiko joku määrittää tuon kannattavuuden...

    VastaaPoista
  7. Kirjoituksen vaikeuttaa osoittaa parhaiten komenttien vähäisyys (0).

    VastaaPoista
  8. Mikähän tässä lopulta on niin salamyhkäistä? Itse sylttytehdas eli markkinatalouden 'lainalaisuudet', jotka hyödyttävät eniten suuria pankkeja? Se mikään salaisuus ole vaan asia, josta pitää julkisesti vaieta, jottei talouden kasvu ‘häiriintyisi’ [J. Käteinen].

    Sille ‘salaisuudelle’ yksittäiset pikku juristit eivät voi yhtään mitään. Eihän sille voinut mitään kommunismikaan. Mutta on hyvä, että oikeudenmukaisuuden puolesta kamppaillaan. Vaikkapa myöntämällä mikrolainoja köyhille. Haha.

    VastaaPoista
  9. En kommentoi, vaan esitän blogistin kommentoitavaksi blogisti Jyrki Virolainen tapaa sensuroida kriittiset kommentit, jos ne rikkovat Virolaisen rakentamat konstruktiot.

    Kysymys on parkkisakoista/valvontamaksuista ja siitä, että ne Virolaisen mukaan - kuten myös KKO äänin 3-2 tehdyllä ennakkopäätöksellä on todennut - perustuvat yksityisoikeudelliseen sopimukseen. Kysymys on siitä, kuinka perusteltu tuo sopimuskonstruktio on.

    Toiseksi viimeisessä blogissaan Virolainen on jälleen käsitellyt ko. aihetta. Sopimuskonstruktion arvostelijat Virolainen leimaa nuijiksi ja huru-ukoiksi. Hän on esittänyt, että KKO oli päätöksessään yksimielinen sopimuskonstruktiosta ja että äänestetty oli vain siitä, olivatko kyltit riittävän hyvin esillä.

    Kommenttini, jossa olen osoittanut Virolaisen puhuvan palturia, Virolainen on - tietenkin - jättänyt julkaisematta. Liitän mainitun kommenttini oheen. Jospa se kirvoittaisi keskustelemaan siitä, voiko rehellinen blogisti julkaista vain omaa kantaansa myötäilevät kommentit ja jättää asiallisetkin kriittiset kannanotot julkaisematta.
    (Jatkuu …)

    VastaaPoista
  10. (… jatkoa)
    Anonyymi sanoi...

    "Kun pysäköinti on (kuten ilmoitustauluissa kerrotaan) kielletty, niin kuinka KIELLON RIKKOMISESTA perittävä maksu voi olla sopimuskonstruktio. Kiellon rikkomisesta perittävähän on luonteensa puolesta selvä rangaistusluonteinen seuraamus.

    Nähdäkseni sopimusta ei ylipäänsäkään voi noin syntyä, kun kyse on kiellosta."

    Blogger Jyrki Virolainen sanoi...

    "Anonyymi, olet väärässä! Tämäkin kysymys on jo ratkaistu ennakkopäätöksessä KKO 2010:23, katsopa sieltä äläkä höpäjä omiasi!"

    Jyrki Virolainen sanoi...

    "Yksityisen valvonnan ja valvontamaksun sopimusoikeudellinen konstruktio tuli hyväksytyksi KKO:n ennakkopäätöksessä 2010:23, itse asiassa vieläpä yksimielisesti tämäkin kysymys. Äänestys KKO:ssa koski vain sitä, oliko ko. yksittäisessä tapauksessa sopimusehdot ilmoitettu riittävän selvästi."

    J. Virolainen ajaa asiaansa yhtä puhtain asein kuin Lasse Lehtinen aikanaan tupakkayhtiöiden.

    Alla on suora lainaus KKO:n 3-2 ennakkopäätöksen eri mieltä olleiden oikeusneuvosten kannanotoista. Mistä siis äänestettinkään? Ei suinkaan Virolaisen väittämästä pikkuasiasta, vaan nimenomaan keskeisestä sopimuskonstruktiosta. Vähemmistö oli sitä mieltä, että sopimusta ko. tilanteessa EI OLLUT SYNTYNYT. Eikä suinkaan Virolaisen sanomasta syystä, vaan sen takia, että "sopimusta ei ollut syntynyt pelkästään M.M:n tosiasiallisen käyttäytymisen kautta eli auton pysäköimisellä ehtojen vastaisesti kiinteistöyhtiön piha-alueelle".

    Olen joskus aiemmin kysynyt Virolaiselta samaa kuin nyt lainaamani Anonyymi: Jos pysäköinti on (kokonaan) kielletty klausuulein kiellon vastaisesta pysäköimisestä sopimuksen synnyttäjänä, niin kuinka pysäköijän muka kiellon rikkomisella voitaisiin katsoa hyväksyneen sopimuksen syntymisen. Kysymykseni Virolainen on liian vaikeana jättänyt julkaisematta. Nyt Anonyymit saavat kuulla olevansa "nuijia", kun ymmärtämättömyyttään noin typeriä kehtaavat kysellä!
    - - - - - - -
    Tässä ote KKO:n vähemmistöjäsenten perusteluista:

    Oikeusneuvos Rautio: "...Taulujen mukaan sopimus ehtojen noudattamisesta syntyi alueelle pysäköimällä. Sopimus on käsittänyt lähinnä sen, että pysäköintikiellon rikkoja on sitoutunut kiellon vastaisen käyttäytymisen seuraamuksiin. Pysäköijän kannalta se, että hän KIELTOA RIKKOMALLA SITOUTUISI SOPIMUKSEEN menettelynsä seuraamuksista, on ollut odottamatonta ja yllätyksellistä. Ei ole muutoinkaan perusteltua, että tällaisessa tapauksessa SITOUTUMINEN KIELLON RIKKOMISEN SEURAAMUKSEEN VOITAISIIN PERUSTAA YKSINOMAAN HILJAISEEN HYVÄKSYMISEEN, vaan sopimuksen syntymiselle on asetettava edellä mainitut sopimuksentekotietoisuutta koskevat erityiset vaatimukset.

    Edellä esitetyin perustein katson, -->> ettei ParkComin ja Mika S:n välille ole syntynyt sopimusta pelkästään Mika S:n tosiasiallisen käyttäytymisen kautta eli auton pysäköimisellä ehtojen vastaisesti kiinteistöyhtiön piha-alueelle.<<-- Näillä perusteilla pysytän hovioikeuden tuomion lopputuloksen.

    Oikeusneuvos Aarnio: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Rautio."

    VastaaPoista