Eilen selostamassani kokeessa oli mahdollisesta tieteellisestä moitteettomuudesta huolimatta se vika, ettei se todista mitään. Tämä on käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteiden perusongelmia.
Tulos voi olla todella dramaattinen, kuten tämä oli. Se todistaa, että jos käskemässä on uskottava auktoriteetti, tyypillisesti valkotakkinen tutkija, joka kovenee epäröijälle ja sanoo lopuksi uhkaavasti: teidän on jatkettava sähköiskujen antamista, 65 – 80 prosenttia jatkaa.
Se mitä tästä on ajateltava, ei ole tieteellistä. Kertooko tämä totuuden koetuksella olleiden kaltaisten ihmisten käyttäytymisestä, on päätelmä. Kertooko se kysymyksessä olevan maan tai länsimaisen kulttuurin käyttäytymismalleista, on paljon huterammalla pohjalla oleva päätelmä.
Osallistujat oii valikoitu nähdäkseni huolellisesti riittävän suuresta perusjoukosta, luultavasti satunnaisvälein. Jäin pohtimaan ongelmaa, joka tietäminen olisi äärettömän arvokasta yhteiskunnassamme. Olisiko olemassa ryhmiä tai ihmistyyppejä, jotka jaksaisivat vastusta painetta ja kieltäytyisivät? Miten siis valikoitu eli manipuloitu joukko toimisi?
Koe on toistettu useita kertoja ja tulos on ollut hämmästyttävässä määrin sama. Televisiossa (nyt Ylen Areenassa pyörivä) koe oli vuodelta 2010. Epäilen, ettei sitä voi enää toistaa, koska Milgram alkaa kuulua yleissivistykseen ja pakottaisi karsimaan ainakin lääkärit, kasvattajat, hoito- ja hoiva-alan väen ja papit. Tuomareista ja poliiseista en tiedä.
Kysymykseni jää siis vastausta vaille.
”Milgrams experiment” löytyy Wikipediasta kohtalaisen laajoin viittauksin. – Näinä päivinä joku kommentoija paljasti tietämättömyytensä nakellessaan kielitieteen yhteydessä jotain ylimielistä Wikipediasta. Olin luullut, että ainakin yliopistoväki tietää Wikipedian suuret hyödyt faktoja, esimerkiksi kirjojen nimiä tai Yläjärven vesimäärän volyymia tarkistettaessa ja että muutoin artikkeleiden luotettavuus vaihtelee paljon enemmän kuin vanhan ajan tietosanakirjoissa. Eräillä kielillä jotkut opin alueet on esitetty todella hienosti. Elintiede on saksaksi hieno, ja esimerkiksi juridiikka on kauttaaltaan yllättävän hyvää englanniksi. Ruotsinkielinen versio on kauttaaltaan heikko ja suomenkielisessä luonnontieteen ja viihde ovat hyvällä kannalla.
Tämä ei ollut hyppy asiasta, vaan esimerkki eräästä tiedon ongelmasta. Kysymykseen, ovatko suomi ja viro sukukieliä, ei ole varmaa vastausta, koska ensin on selvitettävä, mitä sukukielellä halutaan tarkoittaa ja sen jälkeen pyrittävä selittämään, mitä ”kieli” tarkoittaa. Hyväksytyn tulkinnan mukaan on kieliä, joissa on erittäin paljon samaa sanastoa mutta ne eivät kuitenkaan ole sukukieliä. Onko jiddish heprean sukukieli?
Olen varovasti samaa mieltä kuin Ylen dokumentti, jossa kaadettiin paljon tositelevision niskaan. Aika vähälle jäi se yleinen käsitys, että jäykkä hierarkia, kuten esimerkiksi SS tai NKVD tai hovioikeudenneuvoksen virka tukahduttaa autonomista moraalia. Ehkä tositelevisio kuitenkin valaisee henkistä epäitsenäisyyttä.
Sanokaa te, mitä ajattelette. Minulla on sellainen päännousema, että se itsenäisten, oikeastaan erilaisten kannanottojen lateleminen, jota on nyt alettu kutsua vihapuheiksi, ja faktojen sivuuttaminen ”mun mielipide” –perusteella, on hälyttävä merkki epäitsenäisyyden markkina-arvon kohoamisesta. Henkilöt jotka killuttavat kaulassaan vaakunaleijonaan ja antavat tatuoida Suomen lipun ihoonsa, tuskin vetävät vertoja isänmaallisuudesta – patriotismissa – monille sellaisille, jotka eivät tunne tarvetta mainostaa mielipidettään.
Vak§ioselitys konformismi eli halu sopeutua ympäristön käsityskantoihin ei oikeastaan selitä mitään. Siinä vain muotoillaan kysymys uudestaan.
Tällaisten kysymysten kuuluu jäädä auki, koska niihin ei ole yleisiä vastauksia. Yksityinen vastaus on kunkin itse kaivettava esiin. Perinteisen testin keinoin tuskin saadaan uutta tietoa kuin se, ettei aseiden ja tuntojen muuttumisesta toisen maailmansodan jälkeen ole todistetta. Kokeiden uusimisen estää toivottavasti se, että tällainen koejärjestely on eettisesti epäilyttävä. Saako ihmisen syviä käsityksiä itsestään vaarantaa – totuuden paljastamisella – vain tieteellisen uteliaisuuden vuoksi?
Toistan eilisen palopuheeni Milgramin kokeesta toteamalla, että maailma ympärillämme todistaa sen tuloksen oikeaksi joka ikinen päivä.
VastaaPoistaHöystän väitettäni arkkipiispa Mäkisen tänään Hesarissa lausumalla: "Paha on meissä itsessämme."
Olisihan aivan ällistyttävää, jos Milgramin koe olisikin paljastanut, että esim. vain 1,0 % ihmisistä olisi hanakoita sortamaan ja kiduttamaan, sillä mistä ne julmat leirivartijat, sotilaat, sissit, poliisit ja miliisit sitten tulisivat?
Ellei pahuus olisi jokaisessa ihmisessä sisäänrakennettuna, sota ja sorto olisi loppunut jo aikapäiviä sitten.
JK: ".... ja faktojen sivuuttaminen ”mun mielipide” –perusteella..."
Tämä on ylimainostettua toimintaa, siis että se nyt olisi nousussa. Näin on aina ollut, mutta nyt näitä omia puolivillaisia näkemyksiään pääsee esittämään muutkin kuin eliitti - ja se on paha.
Tätä minun ei pitäisi sanoa (koska sanoaessani leimaudun), mutta kyllähän vaikkapa Vihapuheiden Valtakunnanvihollinen Numero Yksi perustelee mielipiteensä paljon paremmin kuin vastavihapuhujansa.
Esimerkiksi nyt luin hänen vihapuhkuneen sellaisia, että kulttuuri, jonka mielestä raiskattu 12-vuotias pikkutyttö pitää tappaa suvun kunnian vuoksi, ei ole yhtä arvokas kuin sellainen kulttuuri, jonka mielestä ne raiskaajat olisi heitettävä vankilaan ja pikkutyttöä suojeltava.
Tämä on karmeaa vihapuhetta, koska kaikki kulttuurithan ovat samanarvoisia! Saatana.
(Sitä paitsi kyllä suomalaisetkin raiskaa ja tappaa, lisää tv:stä tuttu Jari Tervo.)
Pahoittelen kuvailevaa ja epätieteellistä kieltäni.
VastaaPoistaAloin miettiä muunmuassa Milgramin kokeen ja psykologian vaikutustutkimuksen mahdollisia yhtymäkohtia. Vaikutustutkimuksessa ihannoiduin tulos on, että piirrettyjä katsova koululuokka tuijottaa koomassa lasimaisin silmin pulpettien yli, sillä sellaisia ihmisiä ei taatusti vaivaa yksikään häiritsevä mielenliikutus. Onhan täysin selvää, että lapsen tulee pitää turpa rullalla ja jalat kantaa myöten lattiassa, näkyä muttei kuulua, pienenä opetettuna hiirenä, joka joskus hyvin käyttäytyessään voisi saada keksin.
Tutkimuksissa on lukemani mukaan saavutettu hälyyttäviä tuloksia: mukaansatempaavat jutut ovat temmanneet mukaansa, ja etenkin poikaoppilailla on jalkakin vipattanut!
Kasvatus ja koulutus, sivistys ja valistus tarjoavat kaikkea kaunista ja vaativat samalla armottomia ja ristiriitaisia asioita, mutta yhteen kysymykseen ne eivät ikinä koske pitkällä tikullakaan: kuinka kehittyä persoonallisuudeksi. Vaatimuksissa ei ole sille edes sijaa.
Persoonallisuus on jotakin ylimääräistä, mikä ei kuulu ohjelmaan, eikä se nauti virallisen maailman suosiota. Sen oletetaan putkahtavan noin vain, abrakadabra, kun Maslown pyramidin huippu on saavutettu. Paitsi tietysti siellä, missä sitä säännöstellään ankarasti poliittisesti epäsopivana ilmiönä.
Politiikka käsittelee asiaa kutsumalla sivistykseksi sitä, että ei puhu ruoka suussa, eikä pidä kyynärpäitä pöydällä. Kirjataan lakiin asti, että eipäs pidetä kyynärpäitä pöydällä. Sitä, että sivistys tarkoittaisi inhimillistä uteliaisuutta ja tietämyksen kasvattamista, vaikkapa epäilyttävien verkkosivujen lukemista kriittisesti, ei mainita sanallakaan. Se ei tule edes mieleen. Kuten ei sekään, että netissä kasvanut kansanosa antaa tuollaisille laeille palttua.
Tämän pohjalta: Mikä olisi suurempaa epätottelevaisuutta kuin äänestää perussuomalaisia? Ja kääntäen: mitä olisi se, mikä saattaisi pitää erossa tyhmimmistä vouhotuksista, ellei tietämys siitä että on persoonallisuus?
"Eikö elämä ollutkin kuin valtavan suuri ristisanatehtävä. Rivillä 1949 vaakasuoraan oli arvoitus "sopuisa yhteiskuntaelämä" ja vieressä "hyvä kansantalous", mutta pystysuoraan oli "kateus, ahdasmielisyys, epäluuloisuus, suvaitsemattomuus, sodat, pimeys, pimeys... musta arvoitus". --- Jospa kaiken keksijällä oli käsittämättömän laupeutensa ja selittämättömän armonsa lisäksi annos omalaatuista huumoria ja mieltymys laajamittaiseen tilannekomiikkaan, jolle ihmisjärjellä voi nauraa ainoastaan perin väkinäisesti..." - Konsta Pylkkänen, persoona
"Vallan ei tarvitse puhua", kirjoitetaan Prosperossa; en tiedä ajatteleeko siinä Haavikko vai Mauno Saari.
VastaaPoistaTästä tietysti seuraa, että vallan tavoittelijoiden täytyy perustaa toimensa puhumiseen.
Ja heidän perässähiihtäjiensä tulee uskoa niihin.
Vihapuhuja on Suomessa tyypillisesti feministi, ei niinkään sisulainen. Kuinka ollakaan, naiset olivat Milgramin kokeessa (Tiede-lehden mukaan) miehiä hanakampia antamaan kuolettavia sähköiskuja. No jaa, kai syy feminisitisen vihapuheen yleisyyteen on pikemmin se, että miehiä saa solvata ja tappamisesta puhua, eikä siis se, että naiset ovat aggressiivisia pirulaisia.
VastaaPoistaJatkan Haavikkolaisella linjalla (koska luen Prosperoa huvittuneena): onko kyse siitä että harva meistä haluaa asettua olemaan yksin oikeassa,
VastaaPoistavaan valitsee enemmistön linjan?
Joukossa ei olla yksin väärässä, ja syyllisyys jaetaan tasan.
Täytyy korjata pikagooglauksen perusteella, että muistelemani Tiede-lehden artikkeli oli hakoteillä. Millgramin testissä tai sen toistoissa ei ole havaittu systemaattista sukupuolieroa.
VastaaPoistaJos nyt vielä jotain keksin sanoa Milgramin kokeesta, niin en ihan ymmärrä, mitä se on todistavinaan vaikka luin Wikipedia-artikkelin. Ei kai kukaan kuvittele, että koehenkilöt oikeasti on uskonut, että jossain yliopistolla tapetaan ihmisiä.
VastaaPoistaPaineenvastustajatyypit löytyisivät ehkä jo alakoulusta, eli ne jotka vastustaa kaupallisen muodin painetta. Tuolla mitalla yhteiskuntamme yksilöt ovat kenties entistä vähemmän kykeneviä vastustamaan painetta, oppivat jo nuorena että kiusattuna turpiin tulee jos pukeutuu tai edes aattelee erilailla. Tätä ilmenee jo lastentarhassa eli osa siistä on jo "geeneissä".
VastaaPoistaPaine on monilla niin kova, että kokeissa (ja reaalimaailmassa) myös aistimukset ovat mukautuneet joukon mukana. Paikallaan oleva esine alkaa liikkua tai kasvaa jne jos ympärillä olevat (huijaavat näyttelijät) ovat niin sanoneet.
Asperger-tyypit tai muut epäsosiaalisemmat eivät välitä ympäristön sos. paineista. Matemaatikoista ja nörteistä heitä löytyy.
MrrKAT
Ennakoin paradoksia. Ne, jotka ovat eniten kykeneviä vastustamaan ympäristön joukkopainetta, ovat myös kykenevämpiä moraalittomiin pahoihin, jopa hirmutekoihin, koska eivät välitä ympäristön moraalisista paineista.
VastaaPoistaSiksi Milgram-koe voi antaa paradoksaalisen "kamalia" tuloksia, kuten että eräässä kokeessa kaikki naiset kiduttivat loppuun saakka koiranpentua (oikeasti!) sähköllä, mutta 6 miestä sanoi ei.
Kuitenkin joukkotuhonnoissa "kunnostautuu" lähinnä miehet.
MrrKAT
Palasin hiljan kolmen viikon lomalta, jonka vietin pienellä Välimeren saarella pienessä kylässä tahallisessa uutis- ja nettipimennossa. Seurauksena taas informaatioähkyongelma:
VastaaPoistaPakko lukea väliin jääneet Hesari, maakuntalehti ja Kemppisen sekä Virolaisen blogit kommentteineen. Menee yllättävän paljon aikaa, kun töitäkin on liian kanssa. Luonteeni mukaan en osaa hidastella, vaan kaikki on kurottava heti kiinni.
Ensi kerralla jätän jonkun lukematta. Se ei ole Kemppinen.
Minkä OPEttajan maailma jari lehtisessä menettikään!
VastaaPoista'Kysymykseen, ovatko suomi ja viro sukukieliä, ei ole varmaa vastausta, koska ensin on selvitettävä, mitä sukukielellä halutaan tarkoittaa ja sen jälkeen pyrittävä selittämään, mitä ”kieli” tarkoittaa.'
VastaaPoistaLähisukulaisten kohdalla voi olla kiistaa siitä, missä yksi kieli loppuu ja toinen alkaa, ja 'kieli' vs. 'murre' on hyvin pitkälle poliittinen kysymys, mutta sukulaisuus on esim. tässä tapauksessa täysin varma ja selvä kaikille. Epäselviä voivat olla esim. Afrikan kieliryhmät, montako niitä on ja mitkä kielet kuuluvat mihinkin.
'Hyväksytyn tulkinnan mukaan on kieliä, joissa on erittäin paljon samaa sanastoa mutta ne eivät kuitenkaan ole sukukieliä. Onko jiddish heprean sukukieli?'
Ei ole. Se on germaaninen kieli. Löytyy jotain hörhöteoreettikkoja, jotka yrittävät antinationalistisista syistä selittää jiddishin slaavilaiseksi tai turkinsukuiseksi kieleksi, mutta ei niitä kukaan kielitieteilijä ota vakavissaan.
TV:ssä esitetty koe ei ollut mielestäni kovin tieteellinen, hyvin järjestetty kyllä; Milgramin varmaan oli. Tulokset ovat kuitenkin hyvinkin suuntaa-antavia.
VastaaPoistaKun ihminen on elänyt joskus laumoissa, ehkä auktoriteettiin uskominen epäselvässä ("confused") tilanteessa on ollut eloonjäämisen kannalta edullista. Joku ottaa vastuun ja antaa suunnan. Sotaväessähän opetetaan varmaan vieläkin tottelemisen tärkeyttä tosi tilanteessa. Itse asiassa käsketään tappamaan.
Uskoisin vielä, että kiusaaminen tulee samasta lähteestä: poikkevat saattavat vaarantaa lauman ja ne otetaan luokalle ja ajetaan tarvittaessa pois.
Kehittyneissä yhteisöissä nämä ilmiöt ovat eivät ole toivottavia eikä niillä taida olla selviämisen kannalta relevanssia. Mutta sieltä syvältä ne pulpahtelevat pintaan ja toimintaan, ellei otsalohko ole tarpeeksi kehittynyt. "Eläimellisiä" piirteitä ihmisessä
Of course, the dictatorship in Egypt is far different than what the vast majority of Americans face.
VastaaPoistaIt stands 2nd position in population around the
world. The news that you as a reporter tend to report must be based on fact.
I mean there is certainly intelligence behind the construction, so Mother Nature has
to take a back seat in this case. Somerset House Between 1776 and 1786,
Somerset House wasbuilt on the site of a Tudor mansion built in 1547
by Edward Seymour, Earl of Somerset and uncle to Edward VI
of England.
my web blog :: egyptian newspapers