Tieto muinaisista vainovalkeista on osoittautunut saduksi. Asiaa on kokeiltu useita kertoja käyttäen näitä linnavuoria, joita Suomessa on paljonkin, ja muita korkeita paikkoja.
Ei toimi. Näkyvyys on lyhyt ja yhteys epävarma. Intiaanien savumerkeistä en tiedä, mutta yhteydenpito lyhyellä matkalla ja vain muutaman ryhmän kesken lienee mahdollista. Afrikan rummuista on uuttakin tietoa. Sieltä löytyy yllättävä yhteys tietotekniikkaan, redundanssi. Etevät rummuttajat tiettävästi improvisoivat viestejä sekoittamalla mukaan asiaan kuulumattomia, mutta tärkeä asia toistetaan useasti. Kun pahat miehet laskevat laituriin, siellä voi olla vastassa kolkko joukko hampaisiin asti aseistautuneena.
Luen Harald Haarmannin uusinta kirjaa ”Das Rätsel der Donauzivilisation” Euroopan luultavasti vanhimmasta korkeakulttuurista. Tonavan kulttuuri on vaivoin ehtinyt uusimpiin yleisesityksiin. Haarmannin mukaan on selvää, että korkeakulttuurin tunnus, kirjoitus oli siellä käytössä.
Oppineet käyvät kiistaa. Haarmannin kirjat ja käsitys ovat jo saksankielisessä Wikipediassa. Hakusanasta käy myös Vinča-Kultur.
Suosittelen Haarmannin monista teoksista myös kadonneiden kielten käsikirjaa. Kirjoituksen historia on tietenkin korvaamaton. – Osa teoksista on käännetty englanniksi. Jotkut niistä on kirjoitettu kielitieteilijöille, jotkut suuremmalle yleisölle.
Tekijä on asunut vuosikymmeniä Suomessa ja lienee täällä ainoa, jolla on lukuisien nykykielten lisäksi perinpohjaiset tiedot monista muinaiskielistä ja tukeva jalansija tiedemaailmassa. Muistelen hänen sanoneen joskus, että hän on väitellyt varmuuden vuoksi romaanisista, germaanisista ja suomalais-ugrilaisista kielistä, kustakin erikseen. Eikä tuttavapiiriini kuulu ihmistä, jonka kielitaito olisi laajempi – hänen oman arvionsa mukaan hyvä kirjallinen ja suullinen taito 33 kielessä, mukana mm. suomi, baski ja japani.
Joitakin päiviä sitten tuli mainio televisiodokumentti suomalaisesta G.J. Ramstedtista, joka oli hänkin monien muiden ansioidensa ohella kova poika oppimaan kieliä. Hän heilui mm. Mongoliassa Pälsin kanssa, joka kirjoitti kokemuksistaan ”Valkeat arot” –kirjansa, mutta Ramstedtin oma ”Seitsemän retkeä itään 1898-1912 on suuri klassikko. Samoin ”Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919-1929 (1950). Ramstedtilla oli muuten asia, jossa moni ei voi panna paremmaksi – hänen velimiehensä Rafu kirjoitti ja sävelsi ”Rosvo-Roopen”.
Näyttäisi siltä, että Kiinasta Intian kautta Kreetalle ja uuteen maailmaan varhaiset kirjoitukset oli tarkoitettu kirjeenvaihtoon jumalien kanssa tai sitten suoraan viesteiksi kuolleille esi-isille. Ainakin Haarmannin tutkima Kreetan lineaari alfaa sisältävä Phaistosin diskus on eräänlainen uhripapin rallikartta – lunttilappu tehokkaista rukouksista. Lineaari betanhan ratkaisi maallikko, arkkitehti M. Ventris, kuulemma sota-ajan salakirjoituskeinoja käyttäen.
Toinen kirjoituksen ja säilyvien tallennusalustojen (poltetut savitaulut) järkeenkäyvä syy oli veroluettelojen ylläpitäminen. Myös velkakirjat ja muut kauppiaiden merkinnät ovat hyvin vanhoja.
Nuorta ei ole kertomakirjallisuuskaan. Gilgames oli best-seller jotain tuhat vuotta ja piti yllä kieltä, joka jäikin vain kirjallisuuden käyttöön (akkadi).
Yksi Haarmannin kirjoista pohtii vedenpaisumus-teemaa, joka on tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Nykyisen Bosporin paikalla ollut maakannas on todettu, vaikka ajoituksesta on hiukan kiistaa. Ja Mustan meren syntyminen puolestaan lienee ollut todella repäisevä tapahtuma kivikaudella eli myöhään.
En väitä, että kukaan uskottava henkilö olisi suoraan tätä mieltä, mutta itse ole mietiskellyt, olisiko juuri tuo tapahtumasarja laukaissut korkeakulttuurin eli siis Tonava-kulttuurin.
Kirjapainotaito ei ollut niin ihmeellinen keksintö kuin väitetään, mutta rotaatiopaino ja uusi tuote, puusta valmistettu painopaperi merkitsivät vallankumousta 1800-luvun lopulla. Kuten etenkin Markku Kuisma on osoittanut, tuo vallankumous teki tästä maasta Suomen. Ilman puuta ja sitä nieleviä keksintöjä meistä olisi tullut Bessarabia, unohdettu ja köyhä kolkka Neuvostoliiton kainalossa.
Paavo Lipposen sanotaan listaneen Jukka Kemppisen jonkinlaisten tuki-intellektuellien joukkoon erässä kirjassaan.
VastaaPoistaJa nyt hän on vasta pyrkimässä ehdolle kun Väyrysen tiedetään kiertäneen tupailloissa jo kuukausikaupalla!
Tuota vainovalkean käyttöä, sen toimimista käytännön tilanteessa olen itsekin pohtinut ja epäillyt silloin joskus kauan sitten kun asia koulun historian tunnilla tuli puheeksi. Opettaja, legendaarinen (Nimi Muutettu) kyllä idean esitti kovin vakuuttavasti ja mieleen painuvasti mutta epäilys jäi mieleeni itämään ja kovin itsetuntoani hivelee, kun nyt saan tietää epäilyni olleen oikeutettua terveen järjen käyttöä itsevarmana esiintyvän opettajan auktoriteetin edessä, joka itse selvästikään ei ollut koskaan vainovalkeita nähnytkään, vaan mitä ilmeisemmin puhui kirjaviisauksia.
VastaaPoistaItse järkeilin, että vain sillä edellytyksellä, että puut ovat olleet lyhyempiä ja niitä on ollut harvemmassa ja vuoret vastaavasti olleet korkeampia kuin nykyisin,
vainovalkea viestitys on ehkä, sanon ehkä, on saattanut toimia nopeastikin
käyttöön otettavissa sikäli mikäli tulitikut ovat olleet kuivia, mikä sekään ei noina ankeina aikoina välttämättä ollut itsestään selvää.
(Blogivaeltaja)
Eihän Suomella koskaan ole ollut Bessarabian rikkauksia.
VastaaPoistaKirjoitus on siis ehkä syntynyt erilaisten finanssi-instrumenttien laatimiseen.
VastaaPoistaJoitakin on pidetty yllä pakkovallalla, etenkin siis velkoja jumalille eli veroihin liittyviä vaateita (uhreja yms) ja kuitteja. Osa taas on perustunut vapaaehtoisuuteen, etenkin tietysti kauppiaiden väliset velkakirjat.
Joidenkin teorioiden tai tarinoiden mukaan nämä yhdistyivät vasta meillä Ruotsissa suurvaltakaudella keskuspankkirahana. Kuninkaan jumalallinen oikeus kerätä veroja (vaatia uhrauksia alamaisilta) takasi keskuspankin jakamien velkakirjojen eli setelien arvon, siis teoriassa. Mutta tämä oli sivupolku.
Raha on siten informaation tukema riski eli riskienhallinta- eli finanssi-instrumentti. Suostun ottamaan palkkaeuron vastaan, koska tietoni mukaan sen arvo pysyy riittävän hyvin (ja koska on pakko).
Mutta onko mikä tahansa tieto samassa mielessä riski ja tiedon omaksuminen riskienhallintaa? Ovatko jenkit oikeilla jäljillä "ostaessaan" argumentteja? Ovatko vaikka mainos, romaani ja raha saman informaatioteorian vain hiukan toistaan poikkeavia alalajeja?
Vastaus: Tiedon monistettavuuden takia vaikkapa romaani vertautuu rahaan vain pakkovallan kautta, kun teokselle taataan tekijänoikeus. Siksi kustantamot eivät saa aikaan runokuplia tai romaanikriisejä.
Vai saavatko kohta? Mikä estää taloutta kehittymästä suuntaan, jossa tekijänoikeudet ovat yhä enemmän spekulaation kohteina ja kustantamot paketoivat hyviä ja huonoja runoja samaan läpinäkymättömään pakettiin. Sitten kolmas taho ammattitaidottomasti tai dollarin kuvat silmissä reittaa sen arvon yläkanttiin?
Tietotalous tulee!
Ad Anonyymi et alii: - mainio kommentti. Tekijänoikeudesta pohtimasi on jo toteutunut patenttioikeudessa, jossa patentteja ostetaan ja jmyydään pelimerkkeinä todellisuudessa täysin irrallaan niiden suojaamien keksintöjen hyödyllisyydestä ja siis arvosta. Kilpailevaa rahaa siis. Samoin tietyillä aloilla ostetaan yhtiön sijasta sen patenttisalkku.
VastaaPoistaVähän ikävää rikkoa illuusioita, mutta...
VastaaPoista> Oppineet käyvät kiistaa. Haarmannin kirjat ja käsitys ovat jo saksankielisessä Wikipediassa. Hakusanasta käy myös Vinča-Kultur.
Surullista, että maallikot puolustelevat omituisia näkemyksiä (ja se, että jotain on wikissä, on kyllä enemmänkin todistus epätieteellisyydestä: erityisesti, kun on kyse kielitieteestä). Vielä ikävämpi, että asia esitetään kiistana, kun kyse ei ole siitä. Toinen osapuoli nyt vaan on tieteellisesti heikoilla jäillä. Lainaus:
> > > Popular believe has it that Sumerians invented writing.
> > > According to Harald Haarmann, in _Universalgeschichte
> > > der Schrift_ (1991), the oldest known writing system to
> > > date is that of the Vinca civilization, 5300 BC - 3500
> > > BC (c-hacek in Vinca).
> > There are lots of other errors in that book, too. (His
> > peculiar views of Vinca are available in a later book in
> > English that might be more accessible to most of our
> > readers.)
> So Haarmann is wrong about this? Is this the general view
> among linguists? From reading Haarmann's book, I didn't get
> the impression he's a quack.
We might say he extends himself a bit too far. He has published on an
awful lot of topics, he can't master them all.
> Tekijä on asunut vuosikymmeniä Suomessa ja lienee täällä ainoa, jolla on lukuisien nykykielten lisäksi perinpohjaiset tiedot monista muinaiskielistä ja tukeva jalansija tiedemaailmassa.
Kuulostaa pahasti itsekehulta. Nostan kortin ja korotan, sanotaanko, Juha Janhusella.
> Muistelen hänen sanoneen joskus, että hän on väitellyt varmuuden vuoksi romaanisista, germaanisista ja suomalais-ugrilaisista kielistä, kustakin erikseen.
Eipä suomalais-ugrilaisen kielitieteen opinnoissa kyllä Haarmannilla ole sijaa. Nimi on hämärästi joskus mainittu, mutta yhtäkään artikkelia tai kirjaa ei häneltä opintoihin kuulu. Ei ole ihminen suurten tai vähän pienempien uralistien joukossa.
> Eikä tuttavapiiriini kuulu ihmistä, jonka kielitaito olisi laajempi – hänen oman arvionsa mukaan hyvä kirjallinen ja suullinen taito 33 kielessä, mukana mm. suomi, baski ja japani.
Tämä kuulostaa pahalta. Lingvistit ovat yleensä noloina, kun heiltä kysytään heidän osaamiansa kieliä. Tuollainen määrä on epäilyttävä, mutta itsekin tunnen ihmisiä, jotka voivat noihin lukemiin jollain määrittelyillä yltää (itse he eivät asiasta pahemmin puhu).
> Näyttäisi siltä, että Kiinasta Intian kautta Kreetalle ja uuteen maailmaan varhaiset kirjoitukset oli tarkoitettu kirjeenvaihtoon jumalien kanssa tai sitten suoraan viesteiksi kuolleille esi-isille.
...
> Toinen kirjoituksen ja säilyvien tallennusalustojen (poltetut savitaulut) järkeenkäyvä syy oli veroluettelojen ylläpitäminen. Myös velkakirjat ja muut kauppiaiden merkinnät ovat hyvin vanhoja.
Näkemys siitä, että _varhaisimmat_ kirjoitukset ovat lähinnä kirjanpitoa (verotus) on kestänyt ja kestää. Toki, kun kirjoitus on keksitty, jumalat astuvat kuvaan.
> Ainakin Haarmannin tutkima Kreetan lineaari alfaa sisältävä Phaistosin diskus on eräänlainen uhripapin rallikartta – lunttilappu tehokkaista rukouksista.
Öh? Lainaus:
The most reasonable assessment of the possibilities of interpreting
the Phaistos Disk is made by Harald Haarmann, who notes that no more
than its general purport can be imagined, and who compares it to other
examples of Minoan iconography (such as the Hagia Triada sarcophagus).
> Gilgames oli best-seller jotain tuhat vuotta ja piti yllä kieltä, joka jäikin vain kirjallisuuden käyttöön (akkadi).
Kirjakieli _ei_ ole kieltä. Jos joku kieli jää "vain kirjallisuuden käyttöön", se on kuollut. Ja kaikki kielet kuolevat (eli muuttuvat, elleivät korvaudu muilla kielillä tai katoa viimeisten puhujien mukana muutoin), kirjakielillä ei ole siihen osaa eikä arpaa.
Minulle vakuutti eräs asiaan perehtynyt, että vainovalkeat toimivat ainakin joltakin osin, koska aikaisemmin vesistöt ovat olleet toisin.
VastaaPoistaHänen mukaansa ne eivät olleet kattava ketju, vaan tarkoitettu viestin välittämiseen vain tietyin paikoin, missä viesti on saatu nopeasti yli alavan maan tai vesistön. Eriksen näissä on toiminut sitten vielä savuefekti; paksu ja musta savu olisi erikseen merkinnyt vaaraa.
Pälsin kirja "Valkoiset arot" teki vaikutuksen 60-luvun koululaiseen. Se oli jopa kirjahyllyssämme - olihan Pälsi äitini esimies kansallismuseossa 40-luvulla.
VastaaPoistaMyöhemmin olen lukenut, että professorini isä J.G.Granö oli kohdannut Pälsin ja Ramstedtin jossakin Keski-Aasian aroilla vaeltaessaan 1900-luvun alussa. Miehet taivalsivat silloin käsittämättömän pitkiä matkoja tuntemattomilla seuduilla. Tarkoitus oli kai tutkia Suomen suvun syntyseutuja? Mannerheim puolestaan retkeili Venäjän keisarikunnan asioilla.
Hyvin kielitaitoisia miehiä, Granökin poikineen. (Turun kirjamessuilla esitellään Turun Sanomien mukaan uusin kirja J.G.Granöstä kuluvana viikonloppuna.).
Mitä vedenpaisumukseen/Atlantikseen tulee, niin eiköhän se ollut Santorinin purkaus 1600 eaa ja hyökyaalto joka hävitti minoalaisen kulttuurin Kreetalta ja muualta. Siihen rikkinäinen puhelin ja reilu tuhat vuotta päälle niin jo riittää tarinoita.
VastaaPoista"Mikä estää taloutta kehittymästä suuntaan, jossa tekijänoikeudet ovat yhä enemmän spekulaation kohteina ja kustantamot paketoivat hyviä ja huonoja runoja samaan läpinäkymättömään pakettiin. Sitten kolmas taho ammattitaidottomasti tai dollarin kuvat silmissä reittaa sen arvon yläkanttiin?"
VastaaPoistaEikös se noin mene levy-yhtiöiden kohdalla?
Pihtaavat arkistojaan, koska se pitää yrityksen arvon korkeana. Ei siitä ole mitään iloa kenellekään eikä niillä ole oikeasti sen kummempaa arvoakaan.
Ainoa tapa saada lähellekään niiden "arvon" verran rahaa yhtiölle olisi haastaa niiden pohjalta kaikki nykyartistit oikeuteen - siellähän on kerroksittain tiedostamatonta lainaa ja "varkautta".