Varokaa Elisaa!

Voi olla että Sonera on samanlainen. Tämä kuitenkin on tarkoitettu asiakkaille varoitukseksi ja Veli-Matti Mattilalle tiedoksi.

Ainoa suhteellisen selvä säännös, saatavien perinnästä annetun lain 14 b §, näyttää käskevän lähettää erääntyneestä maksusta karhukirjeen 14 päivän kuluessa ja toisen vielä 14 päivän kuluessa ensimmäisestä. En ole varma tulkinnasta, koska nuo säännöt koskevat perimisliikettä.

Elisan lasku per 8.7. oli luultavasti jäänyt maksamatta; selvittely on kesken. Asiakaspalvelu arveli, että karhukirje on ”kai” lähetetty. Perille sellaista ei ole tullut. Laajakaistayhteyteni katkaistiin 8.8. ilman varoituksia, ilmoituksia tai huomautuksia.

Ei operaattorilta voi niin paljon odottaa, mutta on minulla tämä jatkuvasti kaatuileva liittymä ollut yli 10 vuotta, ja laskut on maksettu ajallaan. Nyt ongelmia aiheutti pankkien uusi, maksupalvelulaista johtuva järjestelmä. Ainakin minusta suoraan tililtä napattavissa maksuissa ilmeni heti ongelmia.

Varoittaisin lukijoita myös niistä, esimerkiksi sähkölaskuista.

Elisan vikailmoituspalvelu ylitti itsensä. Jouduin kuuntelemaan pimpelipom-musiikkia tällä kertaa vain 56 minuuttia, ja syy, laskun maksamatta jättäminen, ilmeni nopeasti. Sitten taas jonottamista asiakaspalveluun, jossa neuvottiin ystävällisesti maksamaan lasku, jonka jälkeen verkkoyhteyden avaamista voidaan harkita. Kysyin kohteliaasti, mikä lasku, ja sieltä luvattiin lähettää viitenumerot ja vastaavat, kunhan joudetaan.

Kysyin, miten minä sen maksan, kun verkko ei toimi, ja minua kehotettiin ystävällisesti pohtimaan asiaa. Kysyin olisiko yhtiöllä Itä-Pasilassa kassaa, jossa voisi käydä maksamassa, ja asiakaspalvelu sanoi, ettei tiedä, mutta tuskin. – Kello oli yli viiden, joten pankit olivat jo kiinni.

Opettavainen vaihe päättyy tähän. Aloin näet käyttäytyä tavalla, jota en itse hyväksy. Röyhistäydyin, ilmoitin tittelini ja taustani ja sanoin, että kuulkaas nyt ihminen, te avaatte sen yhteyden nyt heti paikalla ja lähetätte laskun maksutiedot sähköpostilla, ja sen jälkeen maksan vaivaisen satasenne.

Onneksi elämme luokkayhteiskunnassa. Asiakaspalvelu otti yhteyttä johonkin ja ilmoitti, että tehdään nyt tässä tapauksessa poikkeus, ja tunnin kuluttua yhteys toimi.

Valitettavasti asiointihaluni loppui tähän. Siirryin kirjoittamaan artikkelia patenttisuojan laajuudesta etenkin analogiamenetelmäpatenttien yhteydessä. Tietenkin minun olisi pitänyt haastaa Masa Mattila oikeuteen törkeästä petoksesta, mutta kun on muutakin tekemistä.

Alle vuosi sitten kävin häviöön tuomittua taistelua Espoon kaupunginkirjaston kanssa 17 euron perimiskustannuksista. Mielestäni oli luultavasti lainvastaista ja joka tapauksessa väärin, että julkisen palvelun yksikkö käyttää Instrum Justitiaa pennosten perimiseen. Ehdin ilmoittaa perimistoimistolle, että kiistän vaatimuksen perimiskulujen osalta. Perittävä summa oli 2 euroa ja senttejä päälle.

Tulkintani mukaan teleoperaattorit rahastavat salamyhkäisyydellään. Odotan että seuraavassa laskussa on muhkea veloitus verkkoyhteyden avaamisesta. Luottokorttiyhtiöt ovat hyvillään määräpäivän ylityksistä ja myöntävät halukkaasti maksuaikaa esimerkiksi 2 viikkoa, koska sillä kurin voi lyödä kaikenlaisia lisiä maksuun. Tätä en ole itse kokeillut, vaan maksanut nahjusmaisesti laskut ajallaan.

Parhaiten toimii – verotoimisto. Tässä taannoin kävin Tapiolan toimipisteessä ihmettelemässä ylen ankaria verojani ja sanoin tiskin takana olevalle ihmisille, että minulle näkyy määrätyn verot erikseen Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston maksamista palkoista, samoista summista, ja että kysymyksessä on kuitenkin yksi ja sama laitos. Rouvashenkilö katsoi papereitani päätteeltä, naputti jotain ja minuutin kuluttua sanoi, että asia on oikaistu ja uusi paperi tulee aikanaan postissa.

Poistuin paikalta niin pökertyneenä, että tuskin löysin Heikintorin parkkipaikalta oman autoni.