Syrjähypyt olivat ennen rangaistavia ja sitten kauan perusteita avioeroon. Nyt harhaanastumisen estämisestä määrätään täsmällisesti juuri oppimassani verkko-osoitteessa
Suomen kaameimmat portaat ovat Turun matkallani. Olen ajatellut sanoa sinunkaupat irti turkulaisten ystävien kanssa. Kupittaan aseman portaat ovat kuin suoraan E. Tuften kuuluisista kirjoista (Visual design jne.). Kupittaalla askelmien kuviointi ja jokin perspektiivinen ilmiö houkuttelevat matkustajan lentämään turvalleen portaita alas mennessä. Espoon niin sanottu rautatieasema on vielä pahempi. Ensin tulee nolo olo ja hengästyy, kun täytyy kiivetä portaat ylös ja sitten toiset alas.
Kristillisen maailmanjärjestyksen mukaan hankalatkin järjestelyt hoidetaan alikululla. Ei minullakaan ole sitä vastan mitään, että ensin mennään kapsekkien kanssa alas ja sitten ylös.
Lisäksi Espoon asemalla on vallalla 1700-luvulla suosittu muoti kuseskella nurkkiin, ja portaiden betonista on lohjennut pala. Suosittelen kaikille, joilla on rikas täti ja tädillä testamentti…
Toiseksi pahimmat portaat, Espoon jälkeen, ovat Bolognassa. Siellä oli keskiajalla tapana, hiukan epäselvästä syystä, rakentaa torneja. Niitä lienee ollut sata. Pystyssä on kaksi, toinen n. 90 metriä korkea, ja toinenkin ihan vino. Wikipedian italiankielisessä artikkelissa Torri di Bologna on pelottavia kuvia.
Pääsin pari kertaa oikeudesta ja pari kertaa armosta Bolognan kirjamessuille 70-luvulla. Kun ottaa huomioon hyvät kulkuyhteydet (juna), siellä on oikea Italia käsillä – Podestan tienoilla tuhat vuotta historiaa kuhisee ympärillä ja karhea keskiaika sekoittuu sulavimpaan renessanssiin pullistelevan mahtipontisen barokin seassa. Kuuluisan yliopiston, joka väittää olevansa maailman vanhin, vaikka Padovassa ollaan eri mieltä, toimii kaupunginkirjasto. Siellä saa sekä hillua että käppäillä.
Kiivettyään sinne korkeampaan torniin tulee aidosti tunne, että täältähän ei sitten pääse hengissä alas.
Milano on täynnä portaita ja on niillä jokin oopperakin, jonka nimi on ”raput”. Musiikissa asteikkoja nimitetään tänäkin päivänä skaaloiksi.
Google Maps löytää aika vaivattomasti Los Angelesista Vendome Streetin. Zoomatessa tulee näkyviin kyltti, joka osoittaa, että tässä ovat Ohukaisen ja Paksukaisen raput elokuvasta ”The Music Box”. Siinä herrat kantavat pianolaatikkoa niitä portaita ylös. On siinä ainakin sata askelmaa. Rooli-ihanteeni on lähetyksen vastaanottajaksi merkitty Professor Theodore Von Schwarzenhoffen, M.D., A.D., D.D.S., F.L.D., F.F.F and F.
Elokuva on keskeinen Ray Bradburyn hienossa novellissa ”The Laurel and Hardy Love Affair”.
Katsoin yhden parhaista Laurel & Hardyista hiljan. Joko elokuva on muuttunut tai minä olen. Ei se ollut erikoisen huvittava eikä kovin hyvä. Ehkä alan aikuistua. Lääkäri käyttäisi varmaan kiertoilmaisua ”dementoitua”.
Hitchcockin ”39 askelta” ei ole porras vaan vakoilijajoukko. Filmistä (1935) en muista mitään. Olenkohan sitä nähnytkään? Luultavasti olen.
Portaikon keskeinen kulttuurinen merkitys on kaikille tuttu ”l’esprit de l’escalier”, josta sekä Diderot että Rousseau tunnustivat kärsivänsä – rappujärki ei taipumus keksiä naseva vastaus johonkin vasta kun on jo rapussa menossa, rotsi niskalla ja pipo silmillä. Mahtoivatko Diderot ja Rousseau käyttää pipoa? Kuka tietää.
Koko kirjoitelmani tarkoitus on palata Gaston Bachelardin oivallukseen: sielulla on koti. Kuten The Simpsonsista ja lukuisista muista lähteistä näemme, miehen ainoa turvasatama on kellarin portaat, jossa voi istua nyyhkyttämässä, noitumassa, katumassa menneitä tai suunnittelemassa uusia tihutöitä. Portaat niiden on oltava.
Olin Bolognassa putkiremonttia paossa talvella 2006, valitsin sen koska me muistutamme toisiamme "La dotta, la grassa,la rossa"
VastaaPoistaJa ihastuin kaupunkiin.
Se on oikeastaan ainut sisämaan kaupunki, jossa saattaisin kuvitella asuvani.
Hassua, juuri eilen taisin katsoa mainitsemasi pianonraahauselokuvan. Tuoretta vaaran tuntua toi katsomiskokemukseen varma tieto siitä, mitä voi sattua kun pianon saa esim. jalalleen. Pahaa jälkeä.
VastaaPoistaAlikulut ovat asemilla myös siitä hyvät, ettei niistä tarvitse poistaa lunta. Helsingin ratapihan alikulku säästää ihan tolkuttomasti askelia ja aikaa myös Kaisaniemeen mennessä. Mukavaa.
Espoon asemalle on rakennettu liuportaat.
VastaaPoistaLaurelin ja Hardyn Piano (The Music Box) ei ehkä olekaan heidän aivan parhaitaan. Omia suosikkeja ovat Vapaus (Liberty), Joulukuusikauppiaat (Big Business), Toiset sata vuotta (The Second Hundred Years), Viimeinen silaus (The Finishing Touch) ja Kun kissa on poissa (Helpmates).
VastaaPoistaPilvenpiirtäjän portaat?
VastaaPoistaAsuntoni yläpuolella on viela 44 kerrosta. Tassa rskennuksessa on portaat, jotka eivat taatusti ole esitettyjen normimittojen mukaiset. Eihan siita tulisi mitaan, jos pilvenpiirtäjän portaikot tehtaisiin noin suurella etenemällä! - Olen suunnitellut jonain psivsns ravaavani ne portaat; vielä sitä päivää ei ole tullut!
Kun Suomeen aletaN rakentaa pilvenpiirtäjiä, niin muutetaNkohan tätä porraslaki! Vai kaivetaanko kuvetta niin etta nykynormo täyttyy?
Buchanin "The Thirty-nine steps", jonka Hitchcockin raina pilaa, perustuu nimen omaan sille, että kyse on porrasaskelmista.
VastaaPoistaUlkomailla löytyy usein "Escalator Out of Order-syndrooma", kun viereinen portaikko on ilmoituksella "Escalator Temporarily Out Of Order".
VastaaPoistaJa lähes aina ylös-alaskulkijat käyttävät mieluummin niitä pysäytettyjä portaita.
Harrastavat maailmalla juoksukilpailujakin noissa pilvenpiirtäjien rapuissa. http://www.towerrunning.com/index.htm
VastaaPoistaKista Science Towerisssa (33 kerrosta) on ihan käveltävät portaat, kerrosvälin jako 7+7+7. Ainakin joskus aiemmin järjestettiin myös työläisille vuosittaista juoksukilpailua ylös.
VastaaPoistaEikä porraskäytävä vienyt merkittävästi tilaa 5 hissin rivistöä vastapäätä.
Joskus oppiminen on tehokasta, kuten silloin kun lukee lehteä kierreportaissa ja tulee kylkimyyryä alas. Siitä oli, omalta osaltani, hauskuus melko kaukana. Onneksi ei mennyt (edes) kylkiluita poikki, mutta sen jälkeen en ole portaissa tehnyt muuta kuin askeltanut.
VastaaPoistaKierreportaat on kyllä pirullinen keksintö, tosin esi-isämme kai kiipeilivät puussa ilman standardietenemiä ja silti jotkut selvisivät jatkamaan sukuaan.
Ostimme 10 v. sitten kesämökin. Siellä on yläkertaan parin metrin korkuiset avonaiset portaat. Kauppaan sisältyi porrasaukkoon kiinnitetty vanha pahvinen kyltti:"Trapuissa ei saa mekastaa." Olemme kieltoa uskollisesti noudattaneet.
VastaaPoistaTurussa opiskellessa tulivat tutuiksi ainakin kahdet hankalat portaat: Vartiovuorenrinteen ja Yliopiston portaat. Kummissakin meinasi muutaman kerran käydä kalpaten. Viimemainituissa Koskenniemenkadun puolella kevätaurinko oli kerrankin lämmittänyt portaiden jääpintaa niin, että se luiskahti kengän alla ja lensin selälleni portaisiin; onneksi ei käynyt pahemmin. Huoltomiehillä on suuri työ pitää kyseiset portaat turvallisessa kunnossa talvikeleillä, koska niitä käyttävät päivittäin tuhannet ihmiset.
VastaaPoistaKun vielä opiskeli yliopistorakennuksen ylempien kerrosten laitoksissa, tiesi harjoittavansa "korkeampia opintoja". Luentosaliin ehtiessä paidan selkämys oli usein hiestä läpimärkä. Kuntohan siinä kasvoi, kun juoksi päivänmittaan muutaman kerran Hämeenkadulta yliopiston kerroksiin. Yliopiston sijainti ei ehkä ole ihan onnistunut.
"Suomen kaameimmat portaat ovat Turun matkallani."
VastaaPoistaOmat inhokkiportaani ovat Helsingin Metsätalossa mentäessä ensimmäisestä kerroksesta seuraavalle välitasanteelle; Sen verran suuri etenemä, että yhdellä askeleella seuraavalle porrasaskelmalle meno näyttää typerältä loikkimiselta, ja parin askeleen ottaminen joka askelmaa kohti puolestaan ihme sipsuttelulta.. Tai ehkä jalkani ovat vain totaalisen väärää mallia.
Oletan, että Kemppiselläkin on kokemusta kyseisestä portaikosta.
Espoon keskuksessa en ole käynyt.
VastaaPoistaMutta aika usein käyn pääkirjastossamme, joka valmistui joskus ei kauhean kauan sitten, se on minusta muuten hieno rakennus, mutta kun tulee sisään siitä ovesta, jonka päässä on lainaus/palautustiski ja sitä ennen tietokonerivistöt tavallisille vaasalaisille, on vaaralliset portaat.
Eivät ne ole jyrkät, mutta ne on tehty sen värisestä puusta, johon eivät varjot osu, tai sitten valo on jotenkin osattu tehdä kohtisuoraksi, niin että niistä ei tiedä onko portaita vai ei.
Kirjaston ihmiset huomasivat että ihmiset menivät nenilleen ja polvilleen ja panivat varoitustarrat lattioihin.
Sitten jää se ongelma, että tulee miettineeksi että onko varoitus ennen vai jälkeen sen alasaskeleen. Se tarkoittaa hidastusta joka kerta, ainakin minulle. Mutta minulla on sellainen tunne, että silmäkulmastani näen nuorison horjahtelevan portaiden askelmissa edelleen.
Ehkä nuoriso ei osaa lukea varoitustarraa? Ehkä kirjastokorttiin pitäisi liittää eletroninen varoitus niin kuin Lontoon tube-maanalaisessa Mind the gap?/Varo askelmaa. Nuorisolla on todennäköisesti edelleen jatkuvasti kiire.
Sillä kai se on askelma, kun niitä taitaa olla vain kaksi tai kolme. Portaissahan ei ongelmaa ole, koska niihin ei paista suora valo ja ne on helppo lukea portaiksi toiseen kerrokseen. Jossa on fiktio, historia, kirjallisuudentutkimus, maat ja kansat.
Espoon asemanseutu on kaupungin viimeinen sosialidemokraattinen projekti ajalta ennen kuin demarit menettivät enemmistönsä. Asema on myös siitä harvinainen paikka, että hisseissä on viemärit.
VastaaPoistaKiinnostaisi nähdä mimmoiset porrasratkaisut tähän taloon on tehty?
VastaaPoistahttp://sneezl.com/wp-content/uploads/2008/01/a_010.jpg
Tässä vielä kaksi luovaa porrasratkaisua.
VastaaPoistahttp://sneezl.com/wp-content/uploads/2008/01/a_014.jpg
http://sneezl.com/wp-content/uploads/2008/01/a_016.jpg
Eikun näitä onkin "ras va rii" kolome...
http://sneezl.com/wp-content/uploads/2008/01/a_021.jpg
Metsätalolle täältäkin piste.
VastaaPoistaMihin lakiin muuten perustuu Helsingin kaupungin lumitöitten yhteydessä käyttöönottama ajoneuvon omistajille ilmoittamattomuus vaikka laissa sanotaan että pitää ilmoittaa 2 vrk aikaisemmin. Laissa ei ole mitään poikkeuspykälää ja virkamiesten on virkatoimissaan tarkasti noudatettava lakeja perustuslain velvoittamana.
Turun ainakin toiseksi huonoimmat portaat löytyvät uudehkon kirjastotalon sisältä kivuttaessa sisäänkäyntiaulasta tietokirjaosastolle toiseen kerrokseen.
VastaaPoistaLasse Mårtenson: "...ja yhdet hienot portaat veisi ylös päin ja yhdet alas päin/ja yhdet/huvin vuoks´ ei minnekään"
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=ykkzFrNj1IY
Baltiassa portaissa saa jännittää sitä, onko askelma oikeasti kiinnitetty paikoilleen, vai näyttääkö se vain siltä. Tähän nähden te olette kaikki hirveitä amatöörejä, ja jos tulisitte tänne, joutuisitte pystyttämään turvallisuustoimikunnan joka viidennellä askelmalla. Välineitänne olisivat styroksikypärä, mittanauha ja pilli.
VastaaPoistaPahat on myös eduskuntatalon portaat, niin komeat kuin ovatkin. Ahkerasta kunnossapidosta huolimatta ne on talvella liukkaat ja vaaralliset, niihin on taidettu kuollakin. Noloa niissä on vain kaatuakin. En voi olla ihmettelemättä ja ihailematta klassisia kuvia, joissa presidentinvaihdoksen yhteydessä vanhat miehet ryhdikkäästi ja mistään tukea ottamatta astelee arvokkaasti alas kohti odottavaa kunniakomppaniaa.
VastaaPoistaUlkomaisista portaista kaamein kokemus on Kairon lähellä olevan Kheopsin pyramidin uumeniin nousevat sisäportaat. Ahtaat ja kierteiset ja pimeät, kuumaa kuin saunassa, ja tunkkainen ilma. Liikennettä molempiin suuntiin, kaikki kyyryssä toisiaan väistellen. Varsinkin kun sitten hikeä tihkuen tullaan ylätasanteelle - jossa ei ole kerta kaikkiaan mitään. Ei kuin sama alaspäin sitten.
Vietän kerran pari vuodessa aikaa Egeanmerellä kreikkalaisessa kylässä, jonka kujat ovat melkein pelkää porrasta. Ne on rakennettu niin, että sekä ihmiset että aasit ja muulit voivat kulkea. Elukat kantavat mm. elin- ja rakennustarvikkeet ja roskasäkit.
VastaaPoistaSiksi en valita pientä epämukavuutta. Eipähän kuulu moottorien pärinää. Vanha väki kulkee kepin kanssa, kuten vuosituhansia on tehty. Kylässä on hyvin varakastakin väkeä, Amerikasta on saatu rahaa. Mutta moni palaa sieltäkin kuolemaan kotikylään, vaikka ei ole standardirappuja.
Porrasbongarin pakollisia ovat Yliopistomuseon huipputeknologiset valurautaportaat 1860-luvulta (ent. kemianlaitos Snellmaninkadulla) sekä Senaatintalon portaat, mutta jälkimmäisiä taitaa nykyään päästä ihailemaan aika harvoin. Rakennustaiteen museo on sattuvasti talossa joka jäi ikuisesti kesken; valmistui vain komeat portaat ja muutama huone.
VastaaPoistaIsäni näytti minulle joskus Kruunuhaasta sen pyöreän portaan joka esiintyy Palmu-elokuvassa, mutta olen unohtanut missä se sijaitsee.
AW
Ad Anonyymi - komisario Palmu - Rauhankatu 11. Seinässä Dekkariseuran kyltti. Ks. lähemmin Järvenpää - räihä, Vanhinta Helsinkiä, (Helsingin Sanomat 2009) s. 86 ss.
VastaaPoista70-luvulla arkkitehtuurin historian professori Esko Järventaus kehui Imatran Valtionhotellin portaiden nousuja ja etenemiä meille opiskelijoille. Pitäisi käydä kokeilemassa.
VastaaPoistaValto Ensio: Mårtensoninkin esittämän laulun useampaan kerrokseen portaat tarjoaa englanninkielisen Wikipedian artikkeli "If I Were a Rich Man (song)".
VastaaPoistaKölnin tuomiokirkon torniin kohoavat ahtaat kierreportaat ovat mieleenjäävät kun turistien lihamassa täyttää suurimman osan käytävän tilavuudesta.
VastaaPoistaMitä vielä, Laurelin & Hardyn Music Box on nerokas, mutta fyysisyyttä ja väkivaltaa kaihtava aikamme ei voi oikein ymmärtää moista komiikkaa. On nähty monta kertaa näyttäessä Chaplinia ja Keatonia opiskelijoille. Onko tämä sitten myös veteraanin näkemys? Alasen vinkit silti kullanarvoisia.
VastaaPoista