Linssi

Kuviin liittyvä tekniikka tuntuu enimmäkseen kusetukselta. Hienostiliikke Anttilassa olisi ollut ”Heat”, mielestäni yksi viime vuosikymmenien hienoimpia toimintaelokuvia, kiitos myös Al Pacinon ja Robert de Niron. No se oli Blueray-DVD. Television sedät ja tädit ovat sitä mieltä, että pitäisi olla HD-televisio. En ole välittänyt edes selvittää, onko Ylellä HD-lähetyksiä. Taivaskanavia ei ole. Tämä on siitä outo paikka, eräänlainen kupin pohja, että lautasantenni ei näe metsänreunan yli.

Niinpä on täysin epäjohdonmukaista, kunnianvastaista ja arvotonta, että olen kuitenkin niin kuumana valokuvista.

Tämä kirjoitus toistaa sen ”yllättävän” asian, että dpreview on taas kerran oikekassa. Dpreview on verkkopaikka (KVG), joka esittelee ja testaa kamerat ja optiikat. Luulen että se on arvovaltainen, koska Helsingissä Verkkokaupan ja Rajalan aidosti asiantuntevat myyjät ovat yksityiskohtaisen tarkasti selvillä juuri näistä testituloksista.

Toistan, että mokoma mielenkiinto on tyhmää ja kallista. Nykyisin saa 200 eurolla kameroita, joista on vaikka mihin.

Päivän saalis viikon miettimisen ja kuukauden pohtimisen jälkeen on Panasonic Lumixiin (GF-1) istuva Vario 1:4/7-14). Sen kaverina ovat 14-140 ja kiinteäpolttovälinen Pancake.

Tämän jutun kuva kertoo olennaisen. Polttoväli on 8 mm (kinovastaavuus siis 16). Linssi ja kamera laskevat viivat suoriksi. Perspektiivi on tietenkin virheellinen. Kokeilin joitakin kuvia huoneista ja muutamia ulkokuvia. Jo on, jo on.

Huomenna otan pari turhaa kuvaa ja teen niistä ArcSoftilla panoraamat.

Siis laajakukulman aiheuttama vääristymä muuttuu nopeasti sietämättömäksi. Tyyny- ja tynnyrivääristymien korjaaminen Photoshopilla käy aivan työstä. Nyt on kehitetty erinäisiä algoritmeja, jotka oikovat kuvan kamerassa, myös sarjatuliasetuksella. Tiettävästi osa laskennasta tapahtuu linssissä.

Minulla on lainassa isältäni kiikari (12 x 50), jonka aion palauttaa. Se hankittiin syntymäpäivälahjaksi, koska ulos katseleminen on päivänsankarin mielipuuhia, eikä hän saanut selvää, mitä eräässä puussa riippuu. Käpyjä, kelottuvassa lehtikuusessa. Luullakseni värkki ei ole kallis. Linssien piirto ja palovoima ovat kumminkin ällistyttävät. Niinpä pitkien putkien ystäville on luvassa varmaan mielenkiintoista lasia, kunhan valmistajat saavat nypityksi pöljältä kansalta rahat pois nykyisellä välikoimalla.

Mahdanko ehtiä nähdä lasittomat linssit kuluttajakäytössä? Tiedän hatarasti sotilasteknologian ja avaruustekniikan koknsteista, ja kuka tahansa näkee Google Mapista, että satelliitista pystyy kuvaamaan maan pinnalta henkilöauton tai ihmisen tai yksittäisen puun.

Aloin lukea Michio Kakun kirjaa mahdottoman fysiikasta, koska näin sellaista unta, että aika on energian/aineen erikoistapaus samalla tavalla kuin klassinen mekaniikka on kvanttikenttämekaniikan selittämä ilmiö.

Kirja on juuri sen tyyppinen, joita ahmin turvallisin mielin. Kirjoittaja, ansioitunut fyysikko, säieteorian kehittäjiä, aloittaa kahdella esimerkillä mielettömistä asioista, mahdottomuuksista, jotka ovat saaneet uuden ilmeen hänen elinaikanaan. Opettaja oli kirjoittajan mukaan koulussa maininnut Etelä-Amerikan ja Afrikan rannikkojen muodon samanlaisuuden ja kertonyt, että jotkut mielettömät ovat väittäneet mantereiden liikkuneen joskus. Samoin oli todistettu mahdottomaksi, että maapallo olisi muka saanut meteorista sellaisen tällin, että hirmuliskot ja muutkin liskot kaatoivat kuppinsa.

Fysiikka liittyy valokuvaamiseeni siten, että vanhojen ja nykyisten objektiivien ominaisuuksista on vaikea saada selvää. Väittäisin ettei ripaus tietoa aaltoliikkeestä, aallonpituuksista ja vieläpä sironnasta ole haitaksi näppäilijälle.

Tuosta Lumixin laajakulma-zoomista täytyy ottaa valokuva. Se tuijottaa uhkaavasti, kuin kykloopin ainoa, pullistunut silmä.