Surkeasti väärin ymmärretty iskulause on tavallisesti irrotettu yhteyksistään Wittgensteinin Tractatuksesta – mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Se tarkoittaa, ettei kieltä voi käyttää kielen eli puhumisen ymmärrettävyyden selvittämiseen. ”Kieli ei voi puhua itsestään.” Etiikasta ja estetiikasta ei voi puhua mielekkäästi, vaikka niitä voi osoittaa.
Narrimainen väärinkäsitys neuvoo pitämään turpansa kiinni sellaisesta, mitä ei ymmärrä. Näitä vihjauksia kuulee taajaan yliopistoissa. Jotkut professorit näyttävät ajattelevan, että tietämisen mahdollisuudet ja totuus jakautuvat ”luonnostaan” oppituolien mukaan. Tosiasiaväitteen totuusarvo riippuu siitä, esittääkö sen matematiikan vai teoreettisen filosofian professori.
Siten: pari sanaa käytettävyydestä (usability). Asiasta jotain ymmärtävät henkilöt löytyvät T-talosta. Huhu kertoo, että asiaa olisi kumminkin pohdittu myös Kumpulassa.
Käytettävyyden pohjanoteerauksia ovat Nokian matkapuhelimet, digiboksit, ja VHS-nauhurit, jos joku vielä muistaa.
Maailman hienointa käytettävyyttä edustavat erinäiset euron – kahden keittiötarvikkeet. Oma suosikkini on G.W. Sohlbergin säilykerasian avain, se mutkalle taivutettu pellinpala. Sitä voisi parantaa korkeintaan kuorruttamalla sen punaiseksi, jotta se löytyisi keittiön laatikosta helpommin.
Välineitä, joilla voi silputa kurkkuja tai tomaatteja helpommin kuin veitsellä, myytiin ennen kadulla tai tavaratalon aulassa, nykyisin mainoksilla. Ainoa viesti on: tätä nerokasta keksintöä (piparkakkumuotti tms.) on näin helppo käyttää! Ja koko ajan puhutaan, vakuuttavasti. Se ei haittaa tahtia, että kapine on kukaties tarpeeton ja sen esittelijä puhuu pötyä. Jos asiakas ostaa, tavoite on saavutettu.
Juuri kukaan ei koskaan oppinut käyttämään videonauhuria. Punainen merkkivalo on varoitus salakarista – kojeissa se saattoi osoittaa, että nauhoitus on meneillään. Vilkkuva numerokello on nykyaikainen turhautumisen kansainvälinen symboli. Vilkkuminen tarkoittaa jotain ikävää – paristojen loppumista, väärän nappulan painamista tai muuta sellaista.
Amerikkalaiset onnistuivat kehittämään jopa varrasgrillejä (Ronco Showtime Rotisserie), joiden ääreen vieraat kerääntyivät ihastelemaan vartaassa arvokkaasti pyörivää broileria, joka ruskistui tasaisesti, niin tasaisesti, laitteessa joka oli helppo, niin helppo puhdistaa...
Mainonnan jälkeen taitamattomampikin osasi käyttää myös tuota tarpeetonta vekotinta, joka luullakseni levittää salmonellaa.
VHS olisi täytynyt pinnoittaa harjatulla teräksellä, kello olisi lainattu munakellosta, ohjelmointi olisi ilmoittanut ”onnittelut!!!”, ja kasetti olisi ollut näkyvissä, kunniapaikalla, todisteena siitä että kyllä pyörii.
Nokian E75-puhelimen haitallisen 3G-ominaisuuden kytkeminen pois päältä vaatii tietotekniikan tutkimuslaitoksen, ja tulos on sittenkin epävarma. Ainakin minulla, kun kenttä on kotona surkean heikko, käytännössä tarpeeton pakettidatayhteys katkaisee omia aikojaan äänipuhelut viiden minuutin välein.
Vain DNA:n myyjät konffaavat puhelimen hymyssä suin. Elisan ja Soneran tyypit työntävät tiukkaan teipatun pakkauksen tiskin yli ja vievät rahat. Helpdeskiin saattaa ainakin Soneralla saada yhteyden jo kuukauden yrittämisen jälkeen.
Äitini viiden nappulan vanhuspuhelin oli eilen taas mykkänä. Katsoin. Akku oli liikahtanut paikaltaan ja tyhjnetynyt. Hienoa suunnittelua ja ”turvaa”.
Tunnustan että iPodin myyntipakkaus on nerokas. Kun ostin ensimmäisen, koko käyttöohje oli muistaakseni: töpseli seinään ja paina nappia.
Kuvassa reaalisosialismin muisto, käytettävyydessä hivelevän nerokas piipun stoppari, eurolla kymmenen, torilta, Made in Czechoslovakia.
"Kieli ei voi puhua itsestään"?
VastaaPoistaEntäpä jos on tapahtunut jonkinlainen geenimutaatio ja "pikkuaivot" on kasvanut kieleen, eikä sienne kohtaan suurissa aivoissa joissa niiden pitäisi olla ja välillä nämä pikkuaivot kielessä puhuvat "omiaan" - isojen aivojen pystymättä ennakolta estämään. Mutta jos ne "isot aivot" eivät olekaan siellä missä niiden pitäisi, niin..?
Eilen tuli taas otettua oikein miehissä tuntumaa Windows Seiskan käytettävyyteen. Olen usein hekumoinut ajatuksella, että joskus koittaisi säädetty päivä, jolloin kaikki Windowsille lähetetyt virheraportit tulostettaisiin ja työnnettäisiin julkisessa seremoniassa yksi kerrallaan Gatesin ja kumppaneiden ahtereihin.
VastaaPoistaVideonauhureista minulla on pelkästään hyviä muistoja, toisin kuin dvd-tallentimista tai vhs-dvd-helvetinkoneista.
Ehkä pahin suunnitteluvirhe mitä missään laitteessa koskaan olen tavannut, oli hienossa JVC videonauhurissani. Sen kaukosäätimeen syötettiin ajastusaika ja sitten painettiin tranfer-nappia jolloin tiedot luikahtivat itse laitteeseen.
VastaaPoistaMutta, mutta! Jokin selittämätön aivopieru oli tekijän saanut yhdistämään kesä-talviajan siirron tuohon samaan nappiin. Jos transfer-nappia painoi hetkeäkään liian kauan hyppäsi kello tunnin eteenpäin ja nauhoitus oli pilalla.
Miksi ikuna kaukosäätimeen pitää lisätä moinen kaksi kertaa vuodessa tarvittava toiminto? Ja ennenkaikkea miksi se pitää yhdistää siihen nappiin jota muutenkin painetaan mielellään pitkään jotta siirto onnistuu.
Onko kukaa muu huomannut itsestään sellaisen oudon ilmiön, että silloin kun aiheesta jotain sattuu oikeasti tietämäänkin, sitä kummasti mykistyy.
VastaaPoistaTulee tunne, että kaikki mitä tästä ehtii sanoa, oikoo liikaa mutkia ja eivät ne kuitenkaan ymmärrä oikein.
Wittgenstein aloittikin tuon kuulun lauseensa sanomalla, että kaikki mitä asiasta voi sanoa, pitää voida sanoa yksinkertaisesti. Ja ellei siihen pysty, niin sitten – wovon man nicht reden kann, darüber sollte man schweigen.
Huomaan (ehkä ilokseni), että Kemppinen on mainio populisti. Tällaista miestä minä äänestäisin.
George Orwell rinnasti katolisen kirkon ja tuntemansa kommunistiset liikkeet siinä, että molemmissa vain opinkäyneitä pidettiin puhdasoppisina (samaa voi puhdasääkisyyden alalla sanoa bel cantosta, hyvällä syyllä). Yliopistojen luennoilla istumisella on sama vaikutus, muiden ei usko olevan edes jyvällä. Luennoijan hybris on jo eri potensseilla.
VastaaPoista"Narrimainen väärinkäsitys neuvoo pitämään turpansa kiinni sellaisesta, mitä ei ymmärrä."
VastaaPoistaEn pidä turpaani kiinni supervenienssistä, vaikka voi olla, että käsite on jäänyt minulta ymmärtämättä.
Esimerkki: jos tietty täsmällinen hermoston tila tuottaa kokemuksen mustavalkoisesta harakasta tummalla oksalla tietyssä maisemassa, tämän tilan tuottama kokemus on missä tahansa maailmankaikkeuden osassa täsmälleen sama mikäli samat luonnonlait ja sama hermoston tila pätevät.
En ole käynyt kouluja, mutta arvelen, että kieli puhuu liikaa itsestään, aina kun avaa "suunsa". Älkää hyvät ihmiset unohtako, että meillä on tuntemukset ja aistit!
Ad Tapani: - mitä mahdat tarkoittaa? Wovon -lause on 7, jota ei edellä mikään. Kirjan edellinen lause on eri asiaa "6.54 Er muss diese Sätze überwinden, dann sieht er die Welt richtig."
VastaaPoistaTilanne on siitä erikoinen, että vaikka Tractatuksen tulkinnasta on nytkin kaksi kiistelevää koulukuntaa, tunnen Wittgensteinin suhteellisen hyvin. Aika monia suuria nimiä - esimerkiksi Hegelin - olen aikoinani sivuuttanut hyviksi tiedettyjen filosofian historioiden yhteenvedoilla.
Viisasten kero on taas koolla...
VastaaPoistaTapani:
VastaaPoistaEi mikään "sollte man schweigen" vaan "muss man schweigen". Merkityssisältö on täysin eri.
Wittgenstein sanoo, että siitä, mistä ei voi puhua, on vaiettava, halusipa vaieta siitä tai ei. Jos jostakin kerta kaikkiaan ei voi puhua, ei ole mitään mieltä erikseen ehdottaa, että siitä ikään kuin "kannattaa mieluiten vaieta" (vrt. "sollte man schweigen"). Tämä tulkinta Wittgensteinin sanoista on masentavan yleinen, mutta täysin virheellinen. Se, mitä Wittgenstein sen sijaan esittää, on täysin toinen asia - että kannattaa olla yrittämättäkään puhua siitä mistä ei voi puhua, koska kaikki yritykset ovat tuhoontuomittuja.
Heikki Nymanin ansiot Wittgenstein-suomentajana ovat merkittävät, mutta hänen kuuluisa käännöksensä "Mistä ei voi puhua, on vaiettava" valitettavasti hävittää tämän merkityseron. "Mistä ei voi puhua, joutuu vaikenemaan" olisi ehkä uskollisempi käännös.
Kemppinen:
Vaikka siteeraakin väärin, niin Tapani viittaa kuitenkin selvästi Tractatuksen esipuheeseen: "Man könnte den ganzen Sinn des Buches etwa in die Worte fassen: Was sich überhaupt sagen lässt, lässt sich klar sagen; und wovon man nicht reden kann, darüber muss man schweigen."
ST: "...että kannattaa olla yrittämättäkään puhua siitä mistä ei voi puhua, koska kaikki yritykset ovat tuhoontuomittuja."
VastaaPoistaMyönnän. Tunnustan. Sivistyin.
Itse asiassa yritin itsekin päätyä tuohon siteeraamaani ST:n tulkintaan, koska se minulle vanhana zenläisenä on tuttu ja ymmärrettävä.
Viittaan vaikka siihen, kuinka usein Buddha hänelle esitettyjen kysymysten edessä hiljaa hymyten vaikeni.
Tulkitsen sen juuri noin: kun kysymys on mielettömän väärin asetettu, ei voi eikä kannata yrittää vastata.
"Käytettävyyden pohjanoteerauksia ovat Nokian matkapuhelimet, digiboksit, ja VHS-nauhurit, jos joku vielä muistaa."
VastaaPoistaHämmästyttävää ettei minulla ole ollut ongelmia juuri noiden laitteiden käytössä, vaikka tuota ikääkin on reilustei enemmän kuin blokistilla.
Olisikohan teknisten laitteiden käytettävyyden kohdalla kyse enemmänkin erilaisista ajattelutavoista. Ehkäpä meillä insinööreillä on erilainen ajatustapa kuin vaikkapa juristeilla. Ei kai eri ihmisten "ajautuminen" em. ammatteihin ole täysin sattumanvaraista. Eikö Lappeenrannassa ollut mainio tilaisuus vertailla kumpaisiakin?
Mielestäni pohjanoteerauksia löytyy juurikin juristien tuotoksista. Käsittääkseni jopa professorien kesken on usein erimielisyyttä miten säädöksiä pitäsi tulkita kulloinkin eteen tulevissa tapauksissa. Tavallisen, juristikoulutusta valla olevan kansalaisen on aina turvauduttava ammattiapuun.
Hankin Nokia E52 puhelimen. Sen käyttöohje on 176-sivuinen. Se riittää vakuuttamaan minut,että Nokialla ei tule olemaan mahdollisuuksia älypuhelinmarkkinoilla. Ellei sitten älypuhelimella tarkoiteta sitä,että älypuhelimien käyttö vaatii erityisen korkeatasoista insinööriälyä.
VastaaPoistaInsinöörejä ei ole niin paljon maailmassa,että he pystyisivät pitämään Nokian markkinaosuuden nykyisen kaltaisena. Nokian markkinaosuus tulee vääjäämättä laskemaan.
Ad Aleksanteri: - kirjoitin käytettävyydestä, en insinööreistä enkä juristeista. Ei minullakaan ole mainittavia vaikeuksia noiden laitteiden kanssa.
VastaaPoistaKäytettävyystutkimuksessa selvitetään kai käyttäjän kokemuksia. Esimerkkini ovat kulutushödykkeitä, jolloin käyttäjältä ei edellytetä teknistä taustaa.
Kyllähän kännykästäkin saisi yksinkertaisen ja helpon käytettävän, jos sillä ei tarvitsisi tehdä muuta kuin avata säilykepurkkeja. Monimutkaisia asioita halutaan käyttää monella tapaa, joten niiden käyttämisenkin on pakko olla monimutkaista.
VastaaPoistaAd Kemppinen: -Käytettöävyydestä minäkin uskoin kirjoittaneeni ja hyödykkeistä, joihin kai erilaiset palvelutkin, kuten lait ja säädökset kuuluvat.
VastaaPoistaEn ole muuten koskaan törmännyt tuonlaatuisten palveluiden käytettävyystutkimuksiin - kai niintä kuitenkin on joskus tehty.
Mitä muuten tulee GWS:n purkinavaajan käytettävyyteen, niin uskallan olla kanssasi eri mieltä. Toki sen käyttö on helppo oppia, ja siinä suhteessa se saa lähes yhtä hyvät pisteet kuin vasara.
Käytettävyyteen kuuluu myös tehokkuus. Aika lailla sillä saa nitkuttaa ennenkuin sardiinipurkki on auki. Ei siis mitenkään tehokas tarkoitukseensa.
Myös käyttäjän tyytyväisyydessä lopputulokseen ei ole hurraamista. Avaaminen on useimmiten sottaista, ja lopputuloksena on teräviä särmiä sisältävät kansi ja säilykepurkki. Joskus jopa haavoja sormissa.
Selvästi prempi käytettävyydeltään on vaikkapa tavallinen valokatkaisin. Se sijoittuu GWS:n purkinavaajan kanssa samalle tasolle tieto-äly suhteessa. Yleisestihän pidetään käytettävyyttä hyvänä mitä vähemmän käyttämiseen tarvitaan älyä suhteessa tietoon.