Tilakone

(Kuvassa saksalaisten maihinnousu Hankoon 1918. Taustalla hohtaa vasta syntynyt Suomi.)

Jatkan vielä tämän aiheestani, koska historian virheet ovat niin pitkäikäisiä että niitä on listittävä kuin luteita. Meillä on vielä työelämässä väkeä, joka ei itse tiedä saaneensa koulussa tai yliopistossa tuhdin annoksen hyvin huolellisesti valikoituja faktoja.

Jokainen asianajaja ja virkatuomari tietää, miten valehdellaan tehokkaasti tosiasioilla. Sen takia todistajanvalassakin luvataan kertoa kaikki totuus siitä mitään salaamatta.

”Suomi korotettiin kansakuntien joukkoon…” Sata vuotta kiivailtiin asiasta, jota tietämättä ei pääsisi oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Porvoon ns. valtiopäivillä 1809 tapahtuneeksi väitetty Suomen ”yhdistyminen” Venäjään olisi kukaties voinut tapahtua, jos olisi ollut olemassa ”Suomi”, mutta kun ei ollut. ”Yhdistymisaktissa” oli kompetenssivirhe.

Porvoossa oli paikalla erilaisia meikäläisiä ryyppyporukoita, joille paikalle kiirehtinyt keisari puhui jotain. ”Valtiopäivistä” väärennettiin myöhemmin kuuluisa maalaus. Miten satunnainen porukka Ruotsin kansalaisia olisi voinut pitää valtiopäivät? Kysymyksessähän oli maanpetos. Armeijakin taisteli vielä.

Jos kuitenkin kuviteltaisiin, että jokin ”Suomi” olisi kiirehtinyt keisarin alamaiseksi, olisi tarvittu esimerkiksi lakia säätävä kansalliskokous, jollainen oli puuhannut Ranskassa ja Yhdysvalloissa ja tavallaan Englannissa jo kauan aikaisemmin.

Venäläiset ja suomalaiset riitelivät sanoista ”valtio” ja ”kansa” sitten kun ne olivat saaneet nykyisen kaltaisen sisällön 1830-luvulla etenkin saksalaisten filosofien käsissä. Suomeen sana tuli myöhemmin. Ruotsiksi se oli stat, ranskaksi état.

Käännös nykykielelle olisi ”tila” samassa mielessä kuin tekniikan termissä ”tilakone” tai sanottaessa, että joku henkilö on putkaan pantaessa surullisessa tilassa.

Konstituutio eli nykyisin perustuslaki oli 1800-luvun alussa sama asia kuin nykykielen ”järjestyssääntö”. Joissakin kielissä se tarkoittaa edelleen tilaa tai rakennetta, esimerkiksi ruumiinrakennetta (constitution). Kuuluisa, iso Oxford English Dictionary luettelee termin ensi esiintymiset.

Nation on niin vaikea sana että oikein. Muodosteena se on yllättävän myöhäinen – ei siis edes keskiajalla käytetty. Silloin tuo sana tarkoitti yliopiston osakuntaa, kuten ruotsissa edelleen. Käsitehurjastelu (Volk) sai vauhtia saksalaisilta ja johti hyvin tunnettuihin seurauksiin (Hitlerin ajan Volksdeutsch jne.).

Siltä varalta että tieto tästä blogista välittyisi Osmo Jussilalle, sellaisia terveisiä että luin eilen ja tänään hänen kirjansa Suomen historian suuret myytit ja päädyin karsimaan valmiin kirjoitukseni. Vaikka Jussilan kirja on rakenteellisesti vähän vaikea, kehotan lukemaan kirjakaupassa seisaallaan sivulta 263 alkavan lyhyen jakson uusimmista Suomen historian yleisesityksistä.

Jussila on lukenut ne paremmin kuin minä, joten voin vain sanoa, että yhdyn hänen arvioihinsa enkä käy toistelemaan samoja arvioita.

Henrik Meinanderin kirjaan liittyen esitän silti oman kommenttini.

Suomi ajautui kansalaissotaan ennen kaikkea siksi, että se oli Venäjän osa ja siten Saksan sotilaallisten toimien kohde.

Suomen falskein muistomerkki on Vanhan kirkon puiston saksalaisten vuoden 1918 ”vapaaehtoisten” hautamuistomerkki. Jo Osmo Apunen todisti, että Suomi oli Saksan vasallivaltio eli alusmaa huhtikuusta lokakuun loppuun 1918. Suomen historiassa avustusretkikunnaksi nimitetty von der Goltzin joukko oli osa Saksan maailmansotaa ja harjoitti täällä sotatoimia. Saksa ei missään tapauksessa olisi sallinut punaisten pääsemistä niskan päälle.

Lenin ei todellakaan lahjoittanut Suomelle itsenäisyyttä, vaan pani punaiset juoksemaan nyrkkiin.

Jussila jättää miettimättä, olisivatko hänenkin aivan oikein sangen vähäpätöisiksi asioiksi katsomansa ensimmäinen sortokausi (helmikuun manifesti – suurlakko 1905) ja toinen sortokausi olleet pohjaltaan Venäjän sotilaallisesti perusteltuja hankkeita. Mielipidetiedusteluja ei tarvittu – kartta riittää. Suomalaisiin ei ollut luottamista.

Saksalaisten sotaretki Suomeen on mainittu samaan hengenvetoon kuin englantilaisten mielenkiinto Muurmanniin. Englanti ja Venäjä olivat olleet samalla puolella.

Kun kaikille oli ilmeistä, että valkoiset voittavat, Saksalle vihamielinen Mannerheim oli pantava koko kentän miesvartiointiin. Tehtävän hoiti Rüdiger von der Golz.