15. joulukuuta 2007

Haarautuvat polut

Kun bifurkaatioteoria tunnetaan ja kompleksisia ilmiöitä on selvitetty myös selvällä suomen kielellä, olen ryhtynyt valmistamaan joululahjaa lukijoille.

Samalla saan tilaisuuden selvittää, miksi panin parikymmentä vuotta sitten väitöskirjani erään luvun otsikoksi "Haarautuvien polkujen puutarha" - tuossa novellissa Jorge Luis Borges vain toteaa, että rinnakkaisten todellisuuksien olemassaolo on sangen todennäköistä.

Borges on jäänyt jotenkin verevämpien kirjoittajien jalkoihin - Fuentesin, Garcia Marquesin ja tavallaan myös Italo Calvinon.

Muutama merkillinen kirjoitus ilmestyi hyvin kauan sitten suomeksi kokoomateoksessa "Kolmas maailma". Sitä on hyvin vaikea enää löytää. Rossin "Haarautuvien polkujen puutarha" ja Saaritsan "Hiekkakirja" -valikoimat jättävät ne väliin.

Niinpä olen kohta kääntänyt valmiiksi kaksikielisestä laitoksesta eli espanjasta ja englannista Borgesin kirjoituksen Tlön, Uqbar ja Orbis tertius.

Nähdäkseni siinä on informaatioteorian, Shannonin, Chomskyn ja vieläpä Weinbergin ja Prigoginin ajattelu oikein ennustettuna vuonna 1940. Se on toisin sanoen tietojenkäsittelytieteen perustekstejä, jota alan tutkijat eivät kuitenkaan tunne.

Etukäteen varoitan, että Borges tapasi arvostella lehdessä kirjoja, joita ei ollut olemassa, ja viitata lähteisiin, jotka hän oli itse keksinyt.

Pidän erikoisesti tarinasta "Pierre Menard, mies joka kirjoitti Don Quijoten". Tämä 1900-luvun tutkija - Derridan ja kumppanien edelläkävijä - päättää kirjoittaa Don Quijoten ajatellen, miten rajoittunut henkilö Cervantes oli. Hän panostaa työhön uusimman tieteen ja historiallisen kokemuksen maailmansotineen ja pommeineen. Kun työ on valmis, se on sanasta sanaan ja pilkusta pilkkuun samanlainen kuin Cervantesin teos, mutta luonnollisti aivan eri kirja.

Tlöniä koskeva tutkimus alkaa näin (julkaisen sen blogissa kokonaan, kun se näkyy olevan verkossakin):

Uqbarin löytyminen johtui tietosanakirjan ja peilin konjunktiosta. Peili hämmensi käytävän perukkaa Gaona-kadun maatalossa Ramos Mejiassa; tietosanakirjan nimi oli harhaanjohtavasti The Anglo-American Cyclopaedia (New York, 1917) ja se on lainvastainen samasanainen ylipainos Encyclopaedia Britannicasta 1902. Tämä tapahtui osapuilleen viisi vuotta sitten. Bioy Casares oli aterioinut kanssani illalla ja juutuimme suhdattomaan väittelyyn romaanista, jonka minä-kertoja sivuuttaisi ja vääristelisi tosiasioita siten että muutama – vain hyvin harva – lukija käsittäisi hirvittävän tai joutavan todellisuuden. Peili piti meitä silmällä etäältä käytävän perältä. Panimme merkille (mikä on väistämätöntä yön myöhäisinä tunteina), että peileissä on jotain hirviömäistä. Sitten Bioy Casares muisti, että muuan Uqbarin kerettiläisistä oli julistanut peilit ja yhdynnät kauhistukseksi, koska ne lisäävät ihmisten lukumäärää. Kysyin mistä tuo mieleenpainuva lainaus oli peräisin ja hän vastasi, että se on The Anglo-American Cyclopaedia-teoksessa, Uqbaria käsittelevässä artikkelissa. Talossa (jonka olimme vuokranneet kalustettuna) oli tuo teossarja. Osan XLVI viimeisillä sivuilla näkyi olevan artikkeli Upsalasta; osan XLVII alussa oli kirjoitus uralilais-altailaisista kielistä, mutta ei mitään Uqbarista. Bioy hätkähti hieman ja tutki teoksen hakemisto-osan. Hän katsoi tuloksitta kaikki mahdolliset kirjoitusasut: Ukbar, Ucbar, Ooqbar, Ookbar, Oukbahr… Poistuessaan hän sanoi minulle, että kysymyksessä on Irakissa tai Vähässä-Aasiassa oleva alue. Minun on tunnustettava, ettei tätä ollut aivan helppo myöntää todeksi. Mieleeni tuli, että tämä tietymätön maa nimettömine kerettiläisineen oli Bioyn häveliäisyyssyistä sitaatiksi väittämä päähänpisto. Tarkistettuani asian Justus Perthesin karttakirjasta arvelin epäilyni oikeutetuksi.

Seuraavana päivänä Bioy soitti Buenos Airesista. Hänellä oli nyt edessään Uqbaria koskeva artikkeli, tietosanakirjan osa XLVI. Kerettiläisen nimeä ei mainittu, mutta hänen oppinsa mainittiin melkein täsmälleen eilisin sanoin, kirjallisesti tosin hiukan huonommin: Yhdyntä ja peilit ovat kauhistus. Tietosanakirjassa sanottiin: Eräälle näistä gnostilaisista näkyvä maailmankaikkeus oli kuvitelma tai (täsmällisemmin) sofismi. Peilit ja isyys ovat kauhistus koska ne valmistavat kappaleita ja levittävät maailmankaikkeutta.

11 kommenttia:

  1. Jätän kertomatta kummitustarinan kirjan haamusta joka yritti olla totta ja niistä muistiin panoista joita tein siitä kirjasta kaksikymmentä vuotta sitten.

    VastaaPoista
  2. olen ryhtynyt valmistamaan joululahjaa lukijoille

    Mitä tämä tarkoittaa?
    Tuleeko sitten jouluksi niin paljon ja hyvää tekstiä, että juhla tuleekin vietettyä tietokoneen ääressä?
    Ei se oikein lahjalta kuulosta.

    Etukäteen varoitan, että Borges tapasi arvostella lehdessä kirjoja, joita ei ollut olemassa, ja viitata lähteisiin, jotka hän oli itse keksinyt.

    Ilmankos sitten ei ole kenellekään tuttu. Eihän tuollaiseen voi mitään tieteellistä ajattelua pohjata ja, jos niin siltikin päättäisi tehdä, olisi lähteiden tarkistelu aivan kolossaalista ajanhukkaa. Nopeampaa keksiä pyörä uudestaan.
    Ettei vain tämäkin olisi sellainen.

    VastaaPoista
  3. Universal library

    Borges vetoaa minuun henkilökohtaisesti "kirjaston" käsitteellään -- vähän kuin Zafon "Tuulen varjossa" hylättyjen teosten kirjastollaan -- siksi, että kuten kirjojen maailma on tämä "invented world" teoreettinen, innovatiivinen sekä myös satumainen.

    Me kaipaamme ihmettä. Siinä ei ole mitään ihmeellistä: olemme lottovoittajien kansakunta.

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: Borges ei ole varsinaisesti tuntematon. Wikipedian oikeansuuntainen lista kirjailijoista, jotka ovat tunnustautuneet hänen vaikutuspiiriinsä, on
    Gabriel García Márquez, Carlos Fuentes, Julio Cortázar, Paul Auster, Stanisław Lem, Danilo Kiš, Georges Perec, Thomas Pynchon, Umberto Eco, Italo Calvino, Orhan Pamuk, César Aira, Roberto Bolaño, Ricardo Piglia, Adolfo Bioy Casares, Richard Hell, Philip K. Dick, Michel Foucault, Jean Baudrillard, Paulo Coelho, Mark Z. Danielewski, W.G. Sebald, Mohsin Hamid, Amanda Filipacchi.

    Hänet itsensä on nähty ja mainittu usein Joycen, Kafkan ja Proustin rinnalla ja Nobelin väliin jäämisen syistä on useitakin teorioita.

    Suomessa Borgesin mainetta on jarruttanut tekstin hämmentävyyden lisäksi kai se, että molemmat suomentajat ovat sangen vasemmistolaisia, kun taas Borgesia epäiltiin porvariksi.

    VastaaPoista
  5. Mikset ole kirjoittanut viimeisestä uutisesta evoluution nopeutumisesta viimeisen kymmenentuhannen vuoden aikana vai sotiiko se maailman kuvaasi vastaan joka nähtävästi on valtiokeskeinen kuten kommunisteillä.
    Toisaalta valtion keksiminen on muuttanut meitä radikaalisti onko neuvosto ihminen sittenkin mahdollinen?

    VastaaPoista
  6. Tämä saattaisi ollakin sellainen teos, johon tietynlaisena pragmatistinakin olisi varmaan mielenkiintoista tutustua, varsinkin kun ei enää ole pelkoa joutumisesta puna-armeijan/tshekan kynsiin, ilmiannon perusteella pahimmillaan ammuttavaksi ei-sosialistina. Ironiaa tai ei.

    Nythän on myös käynyt niin, että teoreettista fysiikkaa ja matematiikan perusteita käsittelevät populaarit kirjat ovat täynnä illustratiivisia otteita po. teoksesta, joten täysin tuntematon se ei ole ilmeisesti täälläkään...

    Onneksi professori Kemppisen viittaus "todennäköisyyteen" ei kuitenkaan tässä yhteydessä ollut viittaus ultrabayesilaisiin oppeihin seonneisiin pop-filosofeihin yms. transhumanisteihin, on meinaan mahtavuudeltaan jatkumon (C) ylittävistä äärettömistä tämän kirjaston osalta kysymys. Laske siinä nyt sitten mitään todennäköisyyksiä. Heh.

    VastaaPoista
  7. Esittää bloggipukille lahjatoivomuksen. Kemppisen väitöskirja KKO:sta olisi kiva saada
    nettiversiona pukinkonttiin.

    VastaaPoista
  8. Se ei ole Borgesia
    "Maailma ei lopu tomaatin hintoihin."

    Mutta siinä se on.

    Olen sen sanonut aikaisemminkin.
    Terve ihminen on masentunut, sillä vain mielisairas kykenee elämään tässä maailmassa masentumatta.

    Ja siinä se on.
    Hulluutteni tunnus.

    Maailma, joka ei lopu tomaatinhintoihin.

    Mutta sellainen maailma, jossa kaiken voi mitata ja laittaa pussin päälle hinnan, on kovin pieni
    ja masentava.

    VastaaPoista
  9. Vieno toivomus blogisi lukijalta aatonaattoa varten: muisteloita 1950-luvulta Kauhavalla. Viime vuoden "Piparkakkupelli" oli mieluista luettavaa. :)
    Iloa joulun odotukseen!

    VastaaPoista
  10. Kannatetaan anonyymin vienoa toivetta joulumuisteloista, lukijoidenkin! Minulle tulee alkajaisiksi mieleen yli 80-vuotiaan äitini muisto lapsuuden joulustaan - kuinka ollakaan, Kauhavalta. Sattui kamalia: joulupukki oli jäänyt junan alle ja parta oli mennyt poikki. Jokainen lapsi sai siksi vain yhden lahjan. Se oli ikimuistoinen lahja!

    VastaaPoista
  11. Nyymi kirjoitti: " - - muisto lapsuuden joulustaan - kuinka ollakaan, Kauhavalta. Sattui kamalia: joulupukki oli jäänyt junan alle ja parta oli mennyt poikki. "

    Kemppinen osaisi varmasti sekoittaa tämän tapauksen herkullisesti, vaikkakin vain vihjaillen, nyt syksyllä paljon esillä olleeseen Bulgakovin merkkiteokseen...

    Tosin maustan toiveen realismilla: Kari Suomalainen kertoi hänelle tuntemattomilta usein tulleista piirrosideoista. Hän kuvasi niitä hiekanvientiin sokerileipurille: "Herra Leipuri, tehkää tästä kakkua, kyllähän Te osaatte!"

    VastaaPoista