Haarautuvat polut

Kun bifurkaatioteoria tunnetaan ja kompleksisia ilmiöitä on selvitetty myös selvällä suomen kielellä, olen ryhtynyt valmistamaan joululahjaa lukijoille.

Samalla saan tilaisuuden selvittää, miksi panin parikymmentä vuotta sitten väitöskirjani erään luvun otsikoksi "Haarautuvien polkujen puutarha" - tuossa novellissa Jorge Luis Borges vain toteaa, että rinnakkaisten todellisuuksien olemassaolo on sangen todennäköistä.

Borges on jäänyt jotenkin verevämpien kirjoittajien jalkoihin - Fuentesin, Garcia Marquesin ja tavallaan myös Italo Calvinon.

Muutama merkillinen kirjoitus ilmestyi hyvin kauan sitten suomeksi kokoomateoksessa "Kolmas maailma". Sitä on hyvin vaikea enää löytää. Rossin "Haarautuvien polkujen puutarha" ja Saaritsan "Hiekkakirja" -valikoimat jättävät ne väliin.

Niinpä olen kohta kääntänyt valmiiksi kaksikielisestä laitoksesta eli espanjasta ja englannista Borgesin kirjoituksen Tlön, Uqbar ja Orbis tertius.

Nähdäkseni siinä on informaatioteorian, Shannonin, Chomskyn ja vieläpä Weinbergin ja Prigoginin ajattelu oikein ennustettuna vuonna 1940. Se on toisin sanoen tietojenkäsittelytieteen perustekstejä, jota alan tutkijat eivät kuitenkaan tunne.

Etukäteen varoitan, että Borges tapasi arvostella lehdessä kirjoja, joita ei ollut olemassa, ja viitata lähteisiin, jotka hän oli itse keksinyt.

Pidän erikoisesti tarinasta "Pierre Menard, mies joka kirjoitti Don Quijoten". Tämä 1900-luvun tutkija - Derridan ja kumppanien edelläkävijä - päättää kirjoittaa Don Quijoten ajatellen, miten rajoittunut henkilö Cervantes oli. Hän panostaa työhön uusimman tieteen ja historiallisen kokemuksen maailmansotineen ja pommeineen. Kun työ on valmis, se on sanasta sanaan ja pilkusta pilkkuun samanlainen kuin Cervantesin teos, mutta luonnollisti aivan eri kirja.

Tlöniä koskeva tutkimus alkaa näin (julkaisen sen blogissa kokonaan, kun se näkyy olevan verkossakin):

Uqbarin löytyminen johtui tietosanakirjan ja peilin konjunktiosta. Peili hämmensi käytävän perukkaa Gaona-kadun maatalossa Ramos Mejiassa; tietosanakirjan nimi oli harhaanjohtavasti The Anglo-American Cyclopaedia (New York, 1917) ja se on lainvastainen samasanainen ylipainos Encyclopaedia Britannicasta 1902. Tämä tapahtui osapuilleen viisi vuotta sitten. Bioy Casares oli aterioinut kanssani illalla ja juutuimme suhdattomaan väittelyyn romaanista, jonka minä-kertoja sivuuttaisi ja vääristelisi tosiasioita siten että muutama – vain hyvin harva – lukija käsittäisi hirvittävän tai joutavan todellisuuden. Peili piti meitä silmällä etäältä käytävän perältä. Panimme merkille (mikä on väistämätöntä yön myöhäisinä tunteina), että peileissä on jotain hirviömäistä. Sitten Bioy Casares muisti, että muuan Uqbarin kerettiläisistä oli julistanut peilit ja yhdynnät kauhistukseksi, koska ne lisäävät ihmisten lukumäärää. Kysyin mistä tuo mieleenpainuva lainaus oli peräisin ja hän vastasi, että se on The Anglo-American Cyclopaedia-teoksessa, Uqbaria käsittelevässä artikkelissa. Talossa (jonka olimme vuokranneet kalustettuna) oli tuo teossarja. Osan XLVI viimeisillä sivuilla näkyi olevan artikkeli Upsalasta; osan XLVII alussa oli kirjoitus uralilais-altailaisista kielistä, mutta ei mitään Uqbarista. Bioy hätkähti hieman ja tutki teoksen hakemisto-osan. Hän katsoi tuloksitta kaikki mahdolliset kirjoitusasut: Ukbar, Ucbar, Ooqbar, Ookbar, Oukbahr… Poistuessaan hän sanoi minulle, että kysymyksessä on Irakissa tai Vähässä-Aasiassa oleva alue. Minun on tunnustettava, ettei tätä ollut aivan helppo myöntää todeksi. Mieleeni tuli, että tämä tietymätön maa nimettömine kerettiläisineen oli Bioyn häveliäisyyssyistä sitaatiksi väittämä päähänpisto. Tarkistettuani asian Justus Perthesin karttakirjasta arvelin epäilyni oikeutetuksi.

Seuraavana päivänä Bioy soitti Buenos Airesista. Hänellä oli nyt edessään Uqbaria koskeva artikkeli, tietosanakirjan osa XLVI. Kerettiläisen nimeä ei mainittu, mutta hänen oppinsa mainittiin melkein täsmälleen eilisin sanoin, kirjallisesti tosin hiukan huonommin: Yhdyntä ja peilit ovat kauhistus. Tietosanakirjassa sanottiin: Eräälle näistä gnostilaisista näkyvä maailmankaikkeus oli kuvitelma tai (täsmällisemmin) sofismi. Peilit ja isyys ovat kauhistus koska ne valmistavat kappaleita ja levittävät maailmankaikkeutta.