Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
28. marraskuuta 2007
Hyvästi DRM?
DG eli Deutsche Gramophone Gesellschaft eli sen nykyinen omistaja avasi yöllä verkkokaupan, jossa on tarjolla 2 600 levyä klassista musiikkia, viidennes siitä tavoittamattomissa olleita.
Lataukset ovat uutisten mukaan kohtuullisesti hinnoiteltuja (albumi n. 11 euroa, biisi noin 1,5) ja mikä hienointa, mukana ei tule salauksia.
Yhtiö rehvastelee myös aikaisempaa eli siis käytännössä iTunesia paremmalla tekniikalla, jonka tuloksena mp3-tiedosto ei siis eroaisi millään tavoin CD-levyn äänestä.
Olen iloinen.
Vanhempi poikani on onnistunut pyydystämään perheen sisäiseen käyttöön mm. Oistrahinin mielestäni edelleen maailman parhaan Sibeliuksen Viulukonsrton (hänen toisen levytyksensä), ja olen niin ikään saanut haltuuni Oistrahin ja Sternin Vivaldi kaksoisviulukonserton a. - Se on se kaikkein tunnetuin mutta anteeksi maalaisuuteni, minulle se oli vuonna 1964, helmi-maaliskuussa, jotain uskomatonta.
Olen varmaan tullut tunnustaneeksi tässä, että olin kuullut konsertissa yhden sinfonian (Sibeliuksen vitosen Vaasassa) ja perheen omistamilta kolmelta LP-levyltä kolme LP-levyllistä orkesterimusiikkia. Joten suoriuduttuani armeijasta olin tässäkin asiassa niin tietämätön kuin ihminen voi olla.
En varmaan ole tullut tunnustaneeksi, että vaimoni Marja, edesmennyt, oli sitten täydellinen vastakohta, sillä häntä oli jo pikkulapsena lattialla itkettänyt, kun Tampereen yhteiskoulun rehtori soitti isän amatöörikvartetissa niin väärin. Ja tuota tietä päädyin torstaisin yliopiston juhlasaliin, jossa myöhemmin saadun tiedon mukaan istui paljon myöhempiä tuttavia.
Ja tuota tietä Deutsche Gramophonin logo hahmottui itsestään selväksi tunnukseksi - DG:n levy ostettiin edes katsomatta, ketkä esiintyivät.
Ja nyt siellä ovat sitten kaikki Furtwänglerit ja sen sellaiset hankittavissa...
Ja ettette saisi väärää käsitystä, niin kyllä minun kirjoissani kumminkin viimeksi kuluneet vuosikymmenet EMI:n 50- ja 60-luvun suuret levytykset ovat olleet suurenmoisimpia - Klemperer, La Scalan porukan oopperat.
Mutta vain pari vuotta sitten äänitealan edustajat vannoivat, että lakiin on välttämättä saatava säännökset kopioinninsuojankierronestomekanismeista. Niin että terveisiä.
* * *
Caravan Books
Tämä hanke voi osoittautua merkittäväksi, koska sen takana on Borders ja mm. California University Press ja Yale University Press. Verkkopaikalla kehutaan, että kaikki kirjat voi hankkia joko kaupallisina versioina, tilauksesta valmistettuina, e-kirjoina, pdf-faileina tai äänikirjoina.
Viulut maksaa konsortio, jossa ovat ainakin Carnegie Corporation ja MacArthur Foundation sekä The Century Foundation.
Ja tarkoitus on kuulemma keskittää vakavasti otettavaan tietokirjallisuuteen.
Ei vähän.
* * *
Tulevaisuuden hirmuista lukijoille lausunnon antamista varten tämä Googlesta:
Stephen E. Arnold Google Version 2.0 The Calculating Predator
This is the first time someone has made a detailed study of the major patents held by Google and has extrapolated the company's possible business strategies. Traditionally, it has been difficult to get to grips with what Google is. The company is not specifically secretive; rather, it is unforthcoming about its aims, plans, strategies and ambitions. "Provide access to the world's knowledge" is about as focused an articulation of mission as one can get from the Google people. No big PR puffs; no in-depth briefings. And, from a quick outside perusal, the company seems to dabble in all sorts of technology areas and buy up all sorts of high-tech companies, which makes measuring progress or evaluating strategic orientation somewhat difficult.
Stephen Arnold, in this successor to "The Google Legacy", concentrates on analysing Google's potential via a study of the company's intellectual property (patents). Google is a company of engineers and mathematicians, not a company of sales, promotion and legal wizards. Mathematics is the foundation of Google's wizardry and, as analysed by Arnold in this new study, the Googleplex is a wondrous construct that gives Google a major competitive advantage in a wide variety of possible fields: enterprise services and computing, web and enterprise search, publishing, banking, advertising, telecommunications. The Googleplex can crunch, analyse and extrapolate rapidly, intelligently and economically from extremely large quantities of data. The owners of such a machine can test and probe a variety of markets, and their existing base income from advertising gives them billions of dollars to use in their probes and explorations. "Innovation at Google is the fuel needed to power the Googleplex and to satisfy Google's hunger for ever more powerful, capable systems and software," explains Arnold. "Google, unlike Amazon or Yahoo, is built on mathematics, not engineering".
This major new study of Google concentrates on deriving information about the company from an analysis of its key patents. These patents are often difficult to discover, since Google rarely files under the Google name; an exhaustive hunt of some of the key Google technical staff is required in order to unearth many of the patents held by Google. "I have a keen awareness of Google's transformation from a search company to a digital Exxon or Wal*Mart," writes Stephen Arnold in the current study. "These are companies that operate at a scale that their competitors cannot easily match. If Google can continue its upward trajectory, it will emerge as a genetic variant of the multi-national corporation or what I call a supra-national enterprise."
Who should read this new analysis?
Google's potential is great, and The Googleplex is certainly not destined to remain an engine solely for crunching data in the fields of search and advertising.
The list of those who need to understand Google and its potential includes:
* investment analysts, financial advisers
* search and software developers
* suppliers of corporate IT services and software
* banking and financial companies
* telecommunication suppliers
* publishing and information industry strategists
* government advisers and analysts
Google Version 2.0: The Calculating Predator (Infonortics, Tetbury, England; October 2007).
Available in online PDF download version only; US$640 / €460; approx. 270 pages. Site licenses on application to harry.collier [at] infonortics.com
Mitä mieltä olette, Martti, Perttu, Cessut ja te muut?
Minua tietysti hytkäyttää ajatus tutkia suuryhtiötä selvittämällä sen patentit ja patenttihakemukset.
Ad Omnia:
VastaaPoistaDG-vihjeen lähetti Karri Kokko.
Löysin eilen tämän linkin:
VastaaPoistahttp://music.guardian.co.uk/classical/page/0,,
1943867,00.html
Olen ollut Lontoossa kaksi kertaa kuuntelemassa näitä Andras Schiffin lecture-recital-esityksiä. Fantastisia!
Kiitos tuosta linkistä DG:n sivuille. Nyt vaikka voisi ostaa iPodin, kun sinne saa kunnon kuultavaa.
Ad Anonyymi:
VastaaPoistaHyvä ajatus. iPodin sinänsä ehkä kelvolliset kuulokkeet eivät pysy minun korvissani. Hassasin noice-cancelling -kuulokkeet, jotka ovat junassa ja lentokoneessa kyllä aivan mainiot.
Se kehu, että iTunes + iPod toimivat kyllä yhteen epätavallisen hyvin. Sen kuin pistää remmin kiinni.
Tämä päivähän alkoi hienosti.
VastaaPoistaDG
Kokeilin haulla pientä tilastoa; tänä aamuna näytti online-kaupassa olevan 2777 albumia, joista 2430 (87,5 %) on ladattavissa mp3 320 -muodossa. Mikä mainiointa, Archiv Productionia on runsaasti tarjolla.
DVD:tkin ovat hyvin esillä (en ollut tiennytkään Richterin Bach-DVD:stä, siellähän on passiot ja H-mollimessu, tosin ei mielestäni aivan ideaaliversioina). Videoleikkeitä ei voi ladata, mutta monista albumeista on kurkattavissa esittelypala.
Pieni miinus siitä, että albumien release-tiedot tuntuvat viittaavan online-kauppaan tuloon tms. uusinta-aikaan, olisi kiva nähdä suoraan ja samantien alkuperäinen julkaisuaika (+levytyksen ajankohtatiedot).
Guardianin ladattavat
Kiitos anonyymille! Ohessa vaihtari - ei ole yhtä hyvä, koska ladattavissa ei tällä hetkellä ole mitään, mutta streamina pääsee kuuntelemaan monta kiinnostavaa luentoa (olen mainostanut tätä mm. tämän blogin kommenteissa joskus aiemminkin):
http://www.bbc.co.uk/radio3
/discoveringmusic/audioarchive.shtml
iPod
Kun puolet ajasta kuuntelen puhepodcastingeja (radio-ohjelmia kuten http://areena.yle.fi/podcast/, The Economistin juttuja (http://www.economist.com/audio/)tai äänikirjoja) arvostan soitinta, jolla podcasting sujuu suoraan. Musiikkipuhelimet alkavat juuri ja juuri olla riittävällä tasolla, olen nyt vajaan vuoden elänyt Nokia N91 8 GB Music Editionin kanssa, siinä on sekin mukava juttu, että langattomilla Bluetooth-stereokuulokkeilla selviää mainiosti ulkoilussa ja kotitöissä (saatavilla malleja, jossa äänitoimintojen kauko-ohjaus sisässä).
Minä annoin vanhat DG:n levyt tuttavalle, jolla on hienit vinyylivehkeet ja ymmärrys arvostaa niitä levyjä.
VastaaPoistaMinä en kuuntele musiikkia käytännössä koskaan korvanapeilla, sillä ne ovat hankalan malliset ja nämä kuppikuulokkeet ovat rumia.
Joskus kokeilin musiikin kuuntelua kaupungilla, muutaman viikon, mutta musiikin vaikutus omaan liikkumiseen oli sen varran hankalaa, ett jätin sen siitäkin syystä.
Yleensä kun kuuntelen musiikkia, kuuntelen sitä vasiten ja siihen asettuen.
Mac-maailmaan siirtymisestä on ollut se ilo, että se toimii myös sanelukoneena; voi äänittää muistiinpanot, luennot ja niin edelleen.
Sinänsä on muuten hauskaa nähdä, että myös PD-materiaalin myynnillä voi tehdä tiliä. Esimerkiksi Mozartin juhlavuoden 1956 levytys eräistä jousi- ja pianokvartetoista on myynnissä 23 euron hintaan. Humoristista tässä on se, että kerran levyn ostettuaan sen voi laittaa tekijänoikeuden tätä estämättä eteenpäin jakoon. Pelkkä digitointihan ei tuota uutta teosta, johon olisi tekijänoikeus. (Luovuus puuttuu. Mahd. kohinanpoistokin tehdään algoritmilla, jonka käyttö on käsityötä, ei uuden teoksen luontia.)
VastaaPoistaMielenkiintoinen kysymys on, miten verkkokaupan ehdot ovat sovellettavissa Suomen, Britannian ja Unionin kuluttajansuoja- ja tekijänoikeuslainsäädännön valossa. Verkkokaupan sopimus nimittäin kieltää käyttämästä hankittuja teoksia muuhun kuin yksityiseen käyttöön. Toisaalta kyseiset teoskappaleet ovat tekijänoikeuslain 19 § nojalla vapaasti siirrettävissä eteenpäin eikä siirron saajaa enää tämä käyttöoikeussopimus voi sitoa. (Asiasta on lausunut Korkein oikeus ennakkopäätöksessään 2003:88, jossa todettiin, ettei ole tekijänoikeudellista estettä siirtää teoskappaletta lisenssiehdon vastaisesti, vaikka teko täyttikin markkinointirikoksen tunnusmerkistön.)
Jos DG haluaisi alkaa käräjöimään PD-musiikkia ostanutta ja sitä edelleen levittävää henkilöä vastaan, tämä olisi nähdäkseni tehtävä Suomessa kuluttajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Sovellettavaksi laiksi tulisi kuitenkin brittien kuluttajansuojalaki, koska näin on sovittu, jossei kuluttaja saisi osoitettua, että kyseessä on kuluttajansuojalain 4 luvun tarkoittama kohtuuton sopimusehto. (Se, että käräjöimään voitaisiin alkaa Britanniassa, olisi varmasti kohtuuton sopimusehto Suomen ja uskoisin Britanniankin kuluttajansuojalain nojalla.) Koska ehto, jonka mukaan kuluttaja ei saisi käyttää verkkokaupasta ostamaansa teoskappaletta lailliseen käyttötarkoitukseen, rajoittaisi kuluttajan normaaleja oikeuksia kohtuuttomasti, on mielestäni hyvä syy katsoa, että verkkokaupan ehdot ovat tältä osin kohtuuttomia ja pätemättömiä. Asiasta pitäisi kyllä varmaankin pyytää ennakkoratkaisu EU:n tuomioistuimelta, koska asiassa jouduttaisiin soveltamaan suoraan kuluttajansuojadirektiiviä eikä lainvalinta- tai tuomiovaltaisuuskysymys olisi mitenkään selvä.
Googling Google
VastaaPoistaEn ole alan asiantuntija, mutta ymmärtääkseni monet yhtiöt ovat pitkään olleet tietoisia patentoinnista seurantamuotona: joko buustataan innovatiivisuutta tehtailemalla patenttihakemuksia (Suomessakin lienee lievi muotoja tästä) tai sitten tietoisesti jätetään patentoimatta, jotta ei paljastettaisi liikoja (Suomessa tämän harrastus lienee keskittynyt keksintöihin, jossa kyse isojen kokonaisuuksien detaljitasosta).
DG:n monista levytyksistä saanen
VastaaPoistasuositella von Karajanin (Itävalta/
Kreikka/Makedonia?) tulkintaa MU-
SORGSKIN ( Venäjä ) Ravelin (Rans-
ka) orkestroimasta teoksesta "Näyt-
telykuvia" vuodelta 1966.
Ja Berliner Philharmoniker.
Pianisti V.Richter teki samasta
teoksesta oman loistavan tulkintan-
sa.Mutta olen hukannut sen Melodi-
ja-levyn jossain vaiheessa.Velipoi-
ka osti sen Pietarista joskus -70-
luvulla.
Suuret kiitokset näille musiikin-
tekijöille joka tapauksessa!
Minulla on sellainen muistikuva, ylen hatara, että äiti olisi saanut joululahjaksi 1958 Oistrahin Sibeliuksen jossa on toisella puolen Devil's Trill yhdessä Vladimir Jampolskin kanssa.
VastaaPoistaSibelius-puoli älppärissä on niin rahiseva ettei sitä voi enää kuunnella, mutta Devil's Trill soi suht. hyvin edelleen.
Pakenin olohuoneesta Sibeliuksen ilmestyessä lapsena. Nyt en enää pakene.
Mutta en minä noita virtuaalisia osaisi käsitellä mitenkään.
Ad Ripsa:
VastaaPoistaSe Oistrahin esitys pyörii myynnissä tavallisena CD-levynäkin.
Neuvostotaiteilijat katsotaan (onneksi) monin osin tekijänoikeudellisesti ongelmattomiksi.
Oistrahin ja Richterin levytyksistä jotkut ovat alkujaankin teknisesti surkeita ja niistä on kahta surkeampia digitointeja. Mutta on myös helmiä.
Emil Gilels muuten levytti DGG:lle - hänen versionsa Beethovenin pianosonaateista kestävät edelleen minkä tahansa kilpailun.
Ad Dr. Blind:
VastaaPoistaKaiken Bachista kirjoittamisen jälkeen - kyllä Karl Richterillä on paikka sydämessä, vaikka passiot ja kantaatit tehdäänkin nykyisin ihan toisin.
Richterin ja Helmut Walchan urjujensoittoa kannattaa myös kuunnella.
Archiv-produktion...! Mikä määrä muistoja!
DG / Archiv oli ovela ja teki aikoinaan paljon äänityksiä it-blokin puolella. Minulla on mm. huvittava Mozartin Don Giovanni, jossa laulavat vastakkain Fisscher-Dieskau ja Talvela (Giovanni ja Leporello). Äänitetty Prahassa paikallisen soittokunnan kanssa.
Kemppinen kirjoitti: "- - kyllä Karl Richterillä on paikka sydämessä, vaikka passiot ja kantaatit tehdäänkin nykyisin ihan toisin."
VastaaPoistaSamaa mieltä. Kommenttini DVD-versioista liittyi vain siihen, että Richterillä on levyllä näitä kuvattuja esityksiä parempiakin versioita.
Kemppinen kirjoitti: "Minulla on mm. huvittava Mozartin Don Giovanni, jossa laulavat vastakkain Fisscher-Dieskau ja Talvela (Giovanni ja Leporello). Äänitetty Prahassa paikallisen soittokunnan kanssa.
Kuulostaa hauskalta. Fischer-Dieskaun minä vuonna 1970 syntyneenä opin tuntemaan notkeaäänisenä lied-tähtenä, joten aina yllätyn kun hänet tapaa oopperan puolella kovinkin tanakoissa rooleissa, esimerkiksi Soltin legendaarisessa (Wagnerin) Ringissä hän on Götterdämmerungin Günther!
"Prahan paikallinen soittokunta" oli muuten sananmukaisesti paikallinen Don Giovanniin, Mozarthan johti sen ensiesityksen Prahassa teatterissa, joka on siellä edelleenkin pystyssä muistaakseni kauniin vihreässä maalissa (nimeä en muista ja KVG-menetelmällä en saa ahaa-elämystä -"Estates" ei tunnu natsaavan). Onko levytys muuten se, jossa laulavat myös Herr Schreier ja La Nilsson?
Ad Dr. Blind:
VastaaPoistaMuistaakseni juuri se. Levy on maalla, jossa vinyylivatkaimenikin on.
Mitä sitten Prahaan vielä tulee, Möriken "Mozartin matka Pragiin" on merkillinen teos. Aknde katsoa. Löytyy kaikissta kirjastoista.
Oistrahin Sibeliuksen viulukonserttoa, joka siis mielestäni on taivaallisesti soitettu (ja etenkin ne tauot!), en löytänyt DGG:stä. Kuvamuistini mukaan se ei kyllä ollutkaan DGG-levy.
VastaaPoistaHinta on kuluttajalle kallis. Pitäisi jäädä sentteihin. Ehkä hinta sinne laskeekin. Kuluttajahan maksaa tietovälineet eikä väliportaita ole.
VastaaPoistaSalauksen ja tekijänoikeusrikoksista syyttämisen sijaan lie järkevää myydyn teoskappaleen jäljitettävyys ja sopimusehto, jolla varomaton ostaja maksaa enemmän, mutta vain kohtuullisesti kappaleen karkaamisesta vertaisverkkoihin tms.
Googlella on monopoliasema mm. siihen, mitä tietoa ihmiset löytävät. Se rahastaa nyt mainoksilla. Etumatka kilpailijoihin alkaa olla niin suuri, että hyvälle kyselylle voi ilmaantua piankin hintalappu. Osakkeen kurssi ampaisee silloin entistä korkeammalle.
Kunpa digitoimisella olisi jokin suoja. Jäljitettävillä kappaleilla ja sopimussanktioilla siihen voi päästä.
ad oho,
VastaaPoistaItse asiassa on hyvä, ettei digitoimisella ole suojaa. Deutsche Grammophon osoittaa, että myös täysin suojaamattomalla musiikilla voi tehdä bisnestä, jos sitä on paljon.
Lopputuloshan on se, että kyseessä olevat kappaleet päätyvät ennemmin tai myöhemmin vapaaseen käyttöön eli public domainiin myös digitoidussa muodossa. Siellä ovat jo Platonin, Aristoteleen, Runebergin ja Leinon teokset. Jos ne ovat digitoimisen arvoisia, joku sen tekee hyvinkin pienestä korvauksesta. Pelkkä digitoiduista kappaleista syntyvä tietokantakin on nimittäin arvokas.
Ezra Pound: Notes for Canto CXX
VastaaPoistaItä tuntui täällä vaaralliselta 30 - 40 luvulla kun idässä oli kommunismia, joka täällä kärsi veljessodassa tappion. Mutta mikä järki oli heti loikata juuri maailmansodan hävinneen Saksan kelkkaan. Jartseville vastattiin järjestämällä rauhanajan suurimmat sotaharjoitukset saksalaistarkkailijoin. Olivatko AKS:n retkeilijät ja Lockstedtin konkarit valmistelleet intelligentsijan saksalaismieliseksi? Oltiinko liian laiskoja engelsmannien ja jenkkien suuntaan? Kalmarin unioni oli tietysti kiinni.
VastaaPoistaKuulokkeista: iPodini kanssa käytän Koss:in Porta Pro -kuulokkeita, jotka ovat testivoittajia ties missä testeissä ja laatu riittää itselleni hyvin. Ja: kossit eivät ole nappi- eivätkä kuppikuulokkeet, vaan superlonin pehmentämät lätkät, halkaisijaltaan 4,4 cm ja jäävät mukavasti korvan päälle. Tiukkuutta/ilmavuutta voi säätää metallisesta pannasta, ja sen avulla ja lätkiä kääntämälläkuulokkeet saa suunnilleen kouraan mahtuvaan kokoon säilyttämistä varten.
VastaaPoistaiPodin ongelmana on ollut, että laite on hyvä, mutta Applen mukana laittama tallennusohjelma on kehno eikä sovellu klassisellemusiikille. IT-puolella oleva ystävä auttoi lataamaan verkosta kunnon ohjelmat. En huomaa eroa CD-soittimeen, ehkä ero on jopa Kossin hyväksi!