Pitkä häntä

Kirjoittaisin tästää asiasta kirjoituksen, jos osaisin.

Siis muina miehinä tärkein tietämäni tutkimuksiini (tieteeseen) liittyvä asia.

Aivan muina miehinä sunnuntain varjolla.

Mitä yhteyttä on oikeudella (tekijänopikeudella; oikeuden empiirisellä tutkimuksella) ilmastonmuutokseen, musiikkiin, kielen ja kirjallisuuden ilmiöihin?

Onko tässä blogissa suurinta yhteistä tekijää? (S.y.t.)

Ajatus että joitakin tai oikeastaan hämmästyttävän useita ilmiöitä voi lähestyä kvantitatiivisesti siten että tulokset ovat todenäköisesti hyödyllisiä.

Antin viittauksissa perjantain ilmastonmuutosjutun kommenteissa on mukana mm. Adamicin Zipf-juttu, jota olen pyöritellyt monien muiden kanssa vuodesta 2002. Saman Antin viittaama Kuscsikin ja muiden artikkeli on suhteellisen tiukkaa mallintamista. Aiheena on mm. päästöjä mittaavien sensoreiden tulosten mallintaminen eli näkökulma power law -kysymykseen eli jakauman ongelmiin. Saattaa liittyä ilmaston lämpenemisen seuraamiseen.

Oma esimerkkini: kun hyönteinen rakentaa hiekasta kekoa, se kasvaa kasvamistaan, ja kriittisessä pisteessä romahtaa äkisti. Kun Saksa hyökkää Flanderissa, hyökkäys menestyy useilla rintamilla, mutta yllttäen koko Saksa, armeija ja siviili, kaatuu kuin lankkuaita.

Power law, josta käytetään lukuisia eri nimityksiä, on kenen tahansa hahmotettavissa mm. Wikipedian artikkelista. Googlen antamat artikkelit tahtovat olla vähän vaikeatajuisia. Lisäksi asiasta on kirjoitettu paljon pötyä.

Helppo esimerkki tekijänoikeudesta - markkinoilla myytyjen kirjojen jakauma nimikkeisiin on niin äärimmäisen epätasainen, ettei se mahdu normaaliin koordinaatistoon. Sopiva tapa esittää jakauma on kahdella logaritmisela akselilla.

Jos vaikkapa USA:ssa myydään vuodessa esim. 10 miljoonaa kirjaa tai äänitettä tai muuta sellaista, yli 98 % myydyistä kappaleista on noin kymmentä teosta. Siis blockbuster-bestsellerit tuovat ainakin 98 % myynnistä. Kun katsoin viimeksi, kaunokirjallisuudessa John Grisham yksin tuotti suunnilleen kolmanneksen koko maan kaunokirjalisuuden dollareista.

Meillä syksyn kovakantisten jakauma on saman suuntainen mutta ei yhtä raju. Remes, Paasilinna ja pari muuta - siinä melkein koko myynti.

Tekijänoikeus: koko järjestelmä on olemassa niiden kymmenien tuhansien nimikkeiden takia, joilla ei ole käytännössä mitään merkitystä. Nuo kymmenen kärjessä hoitavat itse itsensä.

Patentiessa esimerkiksi MIT Technology Review'n vuotuisen score-cardit viittaavat samaan. Noin sata patentti on tärkeitä koko maailmasa - loput miljoonat eivät ole tärkeitä.

Saman näköisiä graafeja syntyy, kun tutkitaan maanjäristyksiä, lumivyöryjä jne.

Kirjallisuudessa sanotaan nykyisin aina, että näitä hyvin outoja lainalaisuuksia käytetään nykyisin laajasti biotieteissä, taloustieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

Kukaan ei koskaan mainitse oikeustieteitä.

Pitäisi.

Pitkä häntä on aika uusi vitsikäs sanonta, eräästä Wired-lehden artikkelista. Amazon myy tänään enemmän sellaisia kirjoja, joita eilen ei myyty lainkaan, kuin sellaisia kirjoja, joita eilen myytiin.

Tämä on käänteinen ja innostava ilmiö. Verkkojakelu ehkä sittenkin todella muuttaa jotain.

Takana on vähemmän tunnettujen nimien lisäksi erittäin tunnettu ja arvostettu Erik Brynjolfsson.

Power-law relations characterize a staggering number of natural patterns, and it is primarily in this context that the term power law is used rather than polynomial function. For instance, inverse-square laws, such as gravitation and the Coulomb force are power laws, as are many common mathematical formulae such as the quadratic law of area of the circle. Also, many probability distributions have tails that asymptotically follow power-law relations, a topic that connects tightly with the theory of large deviations (also called extreme value theory), which considers the frequency of extremely rare events like stock market crashes, and large natural disasters.

Scientific interest in power law relations, whether functions or distributions, comes primarily from the ease with which certain general classes of mechanisms can generate them. That is, the observation of a power-law relation in data often points to specific kinds of mechanisms that underly the natural phenomenon in question, and can often indicate a deep connection with other, seemingly unrelated systems...

The ubiquity of power-law relations in physics is partly due to dimensional constraints, while in complex systems, power laws are often thought to be signatures of hierarchy and robustness. A few notable examples of power laws are the Gutenberg-Richter law for earthquake sizes, or structural self-similarity of fractals, and scaling laws in biological systems.

Research on the origins of power-law relations, and efforts to observe and validate them in the real world, is extremely active in many fields of modern science, including physics, computer science, linguistics, geophysics, sociology, economics and more.