Kielikoti

Muutamakin professori etsii edelleen Suomen kansan alkukotia.

Vaika uskoa, mutta totta.

Arvioija kirjoittaa naama peruslukemilla, että joku toinen professori on epätieteellinen, koska sekoittaa geenit ja kielet.

Mensiiköhän tämä kusetus kehenkään täydestä?

Ainakin 150 vuotta on opetettu, että toisaalta kieli kulkee ja toisaalta kansa kulkee. Molempia liikkeitä on perinteisesti liioiteltu poliittisista ja sitä ennen uskonnollisista syistä.

Kansainvaellukset, joista Mantere-Sarva kertoi, on esimerkiksi aika raaka yleistys. Ei sellaisia pitäisi puhua lapsille. Kansainvaelluksia erityisen aikakauden tunnusmerkkinä ei oikein ollut.

Mieli yksinkertaistaa.

Henrik-piispa tuli Suomeen hyvän Erik-kuninkaan kanssa tekemään ristiretkeä ja hyvin meni, paitsi että Lalli kopautti Henrikiltä kirveellä pään kissankupiksi.

Sitä ennen suomalaiset olivat tulleet Suomeen Volgan mutkasta. Kulkueen edellä kannettiin kylttiä Suomi - Finland. Joukko oli pukeutunut Suomi-verryttelypukuihin. Suomeen tultuaan kulkue havaitsi maan autioksi, paitsi että eri puolilla vilahteli neljän tuulen lakkeja ja karvakenkiä. Silti asetuttiin taloksi ja alettiin miettiä, mistä saisi viinaa.

Suomalaiset puhuivat virheetöntä ja rikasta varhaiskantasuomea, kunnes asiaa lähemmin harkittuaan siirtyivät puhuman kantasuomea. Kun asiaa oli edelleen pohdittu, tultiin siihen tulokseen, että paskaako me dentaalispiranteilla, mutta siitä tuli hiukan riitaa, joten "tts"-äänneyhtymän vahva aste synnytti Suomen murteet, joissa niin valitettavaa kuin se onkin, metsä on edelleen toisille mettä ja toisille mehtä. Äidin on joillekin äirin, joillekin äi'in, joillekin äien, joillekin äiten ja eräille hyväkkäille äilin. Viimeksi mainittujen takia Laukaan kunta on nyttemmin peruutettu.

Eräät ovat nyt todenneet, että suomi polveutuu epäilemättä jäätikönreunan kantakielistä. Tästä voi päätellä, että muut eurooppalaiset kielet polveutuvat suomesta, ja sehän on hieno asia se ja ottakoon opikseen.

Ei se mitään. Wettenhovi-Aspa löysi jo 1930-luvulla hienoja todisteita Suomen varhaiskulttuurin ylivoimaisuudesta. Himalaja oli selvää suomea - hiton matala ajaa - ja Venetsia Veneen sija.

Osallistun tähän keskusteluun pilkatakseni suomalaisia kollegoja. Arkeologit, kielitieteilijät ja biologit haukkuvat toisiaan ja kehuvat itseään.

Voidaan pitää varmana, että olemme putoamassa kärryiltä koulutuksen ja tutkimuksen ihmemaana.

Olen tuonut tämän esiin oudossa yhteydessä, Digitaaliongelma-kirjassani, jonka keskeinen sanoma on römeällä äänellä esitetty, Nokian ja Kauppa- ja teollisuusministeriön tietoon tarkoitettu mielipide, jonka mukaan teknologia-inframme jäi junasta kohtalokkaasti noin vuonna 2001.

Syy oli kyvyttömyys monitieteisyyteen.

Verkkojen maailmassa insinöörien, matemaatikkojen, yhteiskunta- ja taloustieteilijöiden, juristien ja humanistien olisi osattava istua saman tutkimuksen ääressä. He eivät osaa. Poikkeukselliset kyvyt ovat poikkeuksia.

Suomi on kuin toimintansa lopettanut tiilitehdas, jossa tutkijat lusmuilevat toistamassa työsuorituksia kadonnen kokonaisuuden (tiilenvalmistuksen) nimissä.

Olette varmaan huomanneet, että maa on täynnä kauan sitten lakanneita tiilitehtaita?

Kielen ja kulttuurin tutkimuksessa tilanne on sama. Kappaletyönä tehdyllä näpertelyllä ei pitkälle potkita.

Poikkeuksellisista kyvyistä puheen ollen menenkin lähipäivinä katsomaan, olisiko Harald kotona. Harald Haarmann julkaisee kiivaasti kirjoja kielitieteestä. Hän on saksalainen ja asunut Luumäellä vuosikymmeniä. Täytyy vaihtaa pari sanaa kielikotikirjoittelusta.

http://www.archaeomythology.org/about/about_hhaarmann.html

En malta olla lainaamatta tuolta sivulta

LANGUAGES (active)

German, English, French, Italian, Catalan, Spanish, Portuguese, Finnish, Japanese

LANGUAGES (passive)

Swedish, Dutch, Estonian, Russian, Bulgarian, Serbian, Romanian, ancient Greek, Latin, Occitan, Welsh


PUBLICATIONS

More than 40 books in German, English, Spanish, Japanese, Chinese and Italian in the following fields: general linguistics, contact linguistics, sociolinguistics, comparative linguistics, history of writing, culture studies, ethnic studies, archaeology, history of religion and mythology. He has also authored around 190 articles and essays in scientific journals and other publications.