Työsuhdekeksintö

Nyt lehdessä kirjoitetaan, miten huonoon palkkioon joutuu tyytymään, jos tekee keksinnön työsuhteessa.

Helsingin Sanomien kokosivun juttu on asiasisällöltään virheellinen. Tämä ei valitettavasti ole uutinen.

Keksintö ei ole sama asia kuin innovaatio. Keksintö ei ole sama asia kuin patentti tai patentoitu keksintö.

Jos ilkeäisin, viittaisin kirjaani (Digitaaliongelma), jossa tästä asiasta ja myös sen historiallisesta ja taloudellisesta taustasta on kirjoitettu kymmeniä sivuja.

Suomessa ei keksimällä rikastu. Se on hyvä.

Innovaatioilla voi rikastua. Se on hyvä.

Amerikkalainen arpajaistalous on tuottanut jo vuosia sitten "sukellusvenepatentit", jotka on suunniteltu pelkästään taloudelliseen saalistamiseen kiristystä muistuttavissa olosuhteissa.

Tältä osin Wikipedian artikkeli on kerrankin riittämätön ja epätäydellinen. Totta: termi on peräisin ajalta, jolloin USA:ssa patenttihakemuksen pysyivät salaisina ja hakemusta voi pitää vireillä hyvin pitkään niin että Lemelson ja muut pääsivät pelaamaan valttiässän hihasta ottamalla patentin tarkoin harkittuna ajankohtana eli silloin kun toiset olivat jo investoineet kohtalokkaan paljon ja Lemelsonin tai vastaavan henkilön aikaisempi patentti oli pakko ostaa.

Kyllä tämä ilmiö on toisin kuin Wikipedia sanoo tuttu myös Euroopan patenttiyhteistyösopimuksen alueella. Patenttien seuraaminen ja analysoiminen on näet vaikeaa tai oikeastan mahdotonta, etenkin tietotekniikassa. Siten on mahdollista ja on jopa tavallista, että kesken standardointineuvottelujan pintaan porskahtaa kaikille tuntematon patentti niin kuin jättiläistursas, ja hintalapussa on tavaton määrä nollia.

Aura Soininen on julkaissut näistä asioista hyvän paperin, joka tulee oleman loppuvuodesta osa hänen väitöskirjaansa. Väitöspaikka Lappeenranta, opponentti prof. Bently, Cambridge.

Parhaiten kaupaksi käyvät uudet tuotteet joko eivät sisällä uusia patentteja tai sitten niihin liittyy kymmeniä satoja tai jopa tuhansia patentteja. Kirjoittaminen sankarikeksijöistä on harhaanjohtavaa, vaikka lehtijutussa kerrottu esimerkki, nimittäin tekstiviesti eli SMS on oikea. Tosin se ei tiettävästi ollut oivallus uudesta viestintätavasta vaan sivutuote, joka osoittautui kaikkien eli myös kehittäjiensä yllätykseksi päätuotteeksi.

Merkittävät uudet keksinnöt tehdään hyvin järjestelmällisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osana. Lääketeollisuus on esimerkki tästä.

Jos työnantajaa uhkaisivat lehtijutussa väläytellyt miljoonakorvaukset työntekijöille, tämä olisi uusi riski joka voisi hyvinkin ainakin jossain tapauksissa vähentää firmojen halua kokeilla ja kehittää.

Yritystoiminnan selvä lainalaisuus on se, että isot voitot tipahtavat isoille toimijoille. Amerikkalainen hölynpöly yhdessä yössä aivojensa nerokkuudella rikastuneista luonnonneroista kuuluu sarjakuvien ja saippuaoopperoiden maailmaan, ei todellisuuteen.

Timo Kekkoselle jälleen kerran entisenlaisia terveisiä - keksinnöllisen toiminnan edistäminen ei ole erikoisen tärkeä asia. Kauppa- ja teollisuusminsiteriö tukekoon edelleenkin kaikin voimin uudistamista, kehittämistä, parantamista.

Ei auta itku markkinataloudessa.