21. huhtikuuta 2006

wiki

Ystäväni Mikko Välimäki huomauti Yalen professori Benklerin hankkeesta.

Niinpä minun on aika paljastaa omani.

Kukaan ei ole onneksi huomannut kysyä, miksi professori kirjoittelee blogia veronmaksajien ajalla sen sijaan että hoitaisi vaativaa virkaansa ja hädänalaisia oppilaitaan.

Opettelen verkkokirjoittamista. Mielessäni on ollut informaatio-oikeutta ja tekijän- ja patenttioikeutta koskeva julkaisu, jossa selostettaisiin myös näiden alojen taloudellisia ja kulttuurisia taustoja.

Hyvä käytännön esimerkki voisi olla UMTS, jonka kaikki lehdenlukijat tietävät kirosanaksi. Se oli jotain kallista ja vaarallista, jolla haihateltiin pari vuotta sitten. Kaikki lehdenlukijat tuntevat nyt termin "kolmannen sukupolven matkapuhelimet" ja "mediapuhelimet". Nokia ilmoitti eilen hyvästä tuloksesta ja sai siitä runsaasti kiitosta.

No nyt on niin, että UMTS ja 3 G ovat saman asia tai siis saman asian eri puolia. Nämä Nokian kaupaksi käyvät puhelimet ovat merkittävin osin 3. Generation -tuotteita, joilla voi käyttää entistä laajempaa kaistaa ja suurempia siirtonopeuksia. Yksi laajemman kaistan ja suurempien nopeuksien standardeista on UMTS, Universal Mobile Telecommunication System. Yksi tällainen järjestelmä on WCDMA.

Jo käytössä olevista palveluista musiikin lataaminen on herättänyt hyvin suuria intohimoisia ja epäonnistunutta lainsäädäntöä. Sitä vastoin useimmat eivät ole edes huomanneet, että matkapuhelimella otetut valokuvat ja samalla laitteella tehdyt äänitykset ovat oikeudellisesti ongelmallisia. Mistä saa ottaa, kuka saa käyttää...?

Minulla on käsillä keskeinen osa alan kirjallisuudesta. TeleCom-lainsäädännön perusteet sisältävä teos (Walden - Angel) on noin 700-sivuinen. Juuri tullut saksalainen tekijänoikeudellisia sopimusrakenteita ja praksista kuvaileva teos on 2000-sivuinen. Laddie-Prescott-Vittorian huhuttu kolmas laitos eli "Tekijänoikeus" tulee olemaan noin 3 000 sivua. Se on paras kirja alaltaan. Lisäksi tuossa on näkökentässäni tanskalaisten Mads Bryde Andersenin IT-ret ja Jens Schovsbon Grænsefladespørgsmål mellem immaterialretten og konkurrenceretten eli Immateriaalioikeuden ja kilpailuoikeuden rajapintoja. - Kukaan muu kuin minä (ja Niklas Bruun) ei osaa lukea tanskaa.

Minulla on itselläni 500-sivua tekstiä oikeudellisesta sääntelystä digitaalisessa toimintaympäristössä ja parikin laajaa artikkelia tekijänoikeuden rakenteellisista ongelmista ja kehittämisnäkymistä.

Ongelma: kirjoitukset ja kirjat eivät tule koskaan valmiiksi. Ellei laki muutu - ja se muuttuu - tekniikka ja liiketoimintaympäristö muuttuu tai sitten pintaa nousee aivan uusia ilmiöitä, kuten vertaisryhmät, joiden toimintatavat ja esimerkiksi verottaminen ovat täysin avoimia ongelmia.

Oman kirjani julkaisen nyt, mutta varsinainen ajatukseni oli ensin panna teksti CC-lisenssillä verkkoon opiskelijoiden harmiksi ja kysymyksiä vastauksiinsa etsivien ikäväksi.

Se voi olla oikean suuntainen ajatus, mutta parempi ajatus on Wiki. Tehdään Wiki poikien ja tyttöjen kanssa. Olemme ainakin kerran käyttäneet tätä keinoa, joka siis on olennaisesti samanlainen kuin wikipedia - monien kirjoittama ja muutamien moderoima blogin tyyppinen julkaisu, joka päivittyy jatkuvasti. Tehdään Wiki informaation ja oikeuden asioista.

Itse kirjoitetun tekstin rinnalle voi luoda repositorion eli linkkivalikoiman, joka on jotain olennaisesti parempaa kuin bibliografia. Samaan yhteyteen voi suomentaa etenkin tanskan ja saksan kielestä sellaisia lausumia, jotka meillä olisi syytä tietää. Viimeksi tuli postissa "Tekijänoikeuden oikeutus", Urheberrecht und Rechtfertigung.

Siihen se loppuelämä sitten meneekin, mutta toisaalta työ jäisi ja kehittyisi. Juridiikka on ollut aina siitä tuskastuttava aine, että suuretkin saavutukset vanhentuvat tuossa tuokiossa, eikä ole mitään muuta yhtä tarpeetonta maailmassa kuin vanha lainopillinen kirja. Paitsi ehkä nämä kolme usein mainittua, nimittäin paavin pallit, nunnan nännit ja johdon kiitos ilman palkankorotusta.

Näistä kauniista sanoistani liikuttuneena muistankin mainostaa, että nyt myynnissä olevassa Parnassossa on mielenkiintoisia kirjoituksia ja oma kirjoitukseni "Uskonto ja paperitehtaat".

Wiki... Sana on muuten hawaijia: wikiwiki tarkoittaa "nopeasti".

Yalen professori Benklerin hanke on nimenomaan tekijänoikeus-wiki. Taidanpa pyrkiä mukaan siihenkin. Perustekstin nimi on Wealth of Network, ja se on masentavat pitkällä, yli 500 sivua, pdf.

Benkler on yksi niistä kollegoista, jonka kanssa voisi olla eri mieltäkin, mutta jonka ammattitaitoa ei tule mieleenkään kiistää.

Josta johtui mieleeni, että Rainer Oesch nimitettiin sitten toissa päivänä Helsingin yliopiston professoriksi, tehtävänään muun muassa tekijän- ja patenttioikeuden opetus.


Benkler


Table Of Contents

From WikiNotes Wealth of Networks

Table Of Contents
From WikiNotes

* 1. Introduction: A Moment of Opportunity and Challenge

* Part One. The Networked Information Economy
o 2. Some Basic Economics of Information Production and Innovation 35
o 3. Peer Production and Sharing 59
o 4. The Economics of Social Production 91

* Part Two. The Political Economy of Property and Commons
o 5. Individual Freedom: Autonomy, Information, and Law 133
o 6. Political Freedom Part 1: The Trouble with Mass Media 176
o 7. Political Freedom Part 2: Emergence of the Networked Public Sphere 212
o 8. Cultural Freedom: A Culture Both Plastic and Critical 273
o 9. Justice and Development 301
o 10. Social Ties: Networking Together 356

* Part Three. Policies of Freedom at a Moment of Transformation
o 11. The Battle Over the Institutional Ecology of the Digital Environment 383
o 12. Conclusion: The Stakes of Information Law and Policy 460
* Notes

1 kommentti:

  1. Ad Supertyhmä:

    Kyllä. Tämä on pelin henki. Toisaalta on asiantuntemus, joka esimerkiksi vanhastaan hyvin tuntemallani Rainer Oeschilla on täysin kohdallaan. Siitähän on myös asiantuntijalausunnot. Toisaalta on tulkinta, jossa tutkijoiden oikeastaan kuuluukin olla eri mieltä, painottaa eri tavoin.

    Juridiikka ei ole tiedettä samassa mielessä kuin luonnontieteet. Tulkintojen alueella kiistattomia "tosiasioita" ei ole. Arvot ja arvostukset, jotka ovat subjektiivisia, näkyvät läpi. On hyvä myös näyttää ne avoimesti.

    Niinpä esimerkiksi Jukka Liedes on mainio tekijänoikeuden tuntija; joissakin keskeisissäkin asioissa olen eri kannalla kuin hän.

    Erimielisyys ei yleensä aiheuta henkilökohtaisia vihoja.

    VastaaPoista