Oli juhlaa. Oli tuttuja ja heidän serkkujaan. Ja samalla painoin mieleeni ostaa otsalampun tai kaksi. Kaupoille on muutenkin asiaa.
Jos sattuvat lukemaan, tässä pienen heeni täydennys, kaikille:
Titus Petronius Arbiter:
Ranta ja meri kauniimmat kuin elämä! Onni
on astua maihin tänään ja tässä.
Päivä on korkea. Tälle paikalle ennen
houkuttelin merenneitoja loiskuttamalla vettä.
Tuossa on lähteikkö. Tuonne tuo tuuli levää.
Täällä asuvat muistot ja sanaton hellyys.
Olen elänyt. Muuttuva onni ei pysty
riistämään sitä, minkä olen jo saanut.
O litus vita mihi dulcius, o mare! Felix
Cui licet ad terras ire subinde meas!
O formosa dies! Hoc quondam rure solebam
Naiadas alterna sollicitare manu!
Hic fontis locus est, illic sinus egerit algas.
Haec status est tacitis fide cupinibus.
Pervixi; neque enim fortuna malignior unquam
eripiet nobis quod prior hora dedit.
Runo on kaksi tuhatta vuotta vanha, käännös omani ja sisältö jokseenkin sama kuin fyysikko ja nobelisti Penrosen uusimmissa kirjoissa, joita suositan viitseliäille. Elleivät ne silloita suhteellisuusteoriaa ja kvanttimekaniikkaa, ne osoittavat “humanistisen alan” ja “tieteen” rajan keinotekoisuuden. Penrose kirjoittaa - ehkä piruuttaan - että aineen ja energia kaksoisjumaluutta edelsi - tietoisuus. Fashion, Faith and Fantasy in the New Physics of the Universe.
Epätasaisten portaiden meneminen alaspäin on hankalaa, kun valo jää selän taakse. Omat ulkoportaamme ovat ikävät samasta syystä. On esineitä, joilla ontaito tipahtaa esimerkiksi auton lattian pimeään.
Jutun kuvassa on eräs tuttavani otsalamppuineen. Paristot kulkevat kätevästi olkapäällä, kuten nähdää.
Jos erehtyisin - sädekehä on esiintynyt kuvissa melkein sen ajan, jolta kuvia on. Se ei ole millään muotoa kristinuskon oivallus.
Omana kysymyksenäni esitän, mahtaisiko kruunu olla samaa perua. Luulisi että kuvissa esiintyvä kuninkaan kruunu tai sitä aikaisempi diadeemi on kotioloissa hankala, varsinkin jos sen käyttäjällä on täitä. Jos olisin täi, olisin erikoisen kiinnostunut kirkollisista päähineistä, jollainen on esimerkiksi paavin tiara. Tuntuisi että sana “hiippakunta” viittaisi piispan päähineeseen.
Hiippa kulkusineen puolestaan on tontun lisäksi narrin asun osa, siis tyyppiä Rigoletto.
Saanko suositella.
VastaaPoistaOsta Petzl:in otsalamppu ja tämä malli
https://www.motonet.fi/tuote/petzl-actik-core-otsavalaisin-600-lm-ladattava?product=55-22696
On mukava (esim tarpeeksi pehmeä hihna) ja kevyt päässä.
Luen usein kirjojakin tuo päässä pienimmällä teholla.
Kakkosteho tai kenties joskus kolmonenkin voi olla hyvä
tarkemmissa puuhasteluissa jos silmät eivät näe hyvin.
Lamppua voi pitää päässään vaikka koko päivän
ja napsauttaa tarvittaessa päälle.
Tietenkin toimii hyvin ulkonakin.
Paketissa on mukana hyvin kestävä ladattava USB akku, joka ei ole kohtuuttoman hintainen erikseen ostettuna, jos vielä joskus tulee tarve. Toimii lisäksi AAA sormiparistoilla, mistä ei ole haittaa.
Mulla on ollut aika monia otsalamppuja.
Ehkä kannattaa ostaa ensin yksi ja sitten kun on vähän aikaa käyttänyt niin toinen jos on todella on tyytyväinen.
Kaunis käännös, nostalgista ja jotenkin totta.
VastaaPoistaOtsalamppuja on hyvä olla määrätyissä paikoissa siltäkin varalta, jos Putin katkaisisi sähköt. Ihan ensimmäinen varautumiskeino.
Vain vilkas mielikuvitus voi yhdistää kruunut ja täit, mutta onhan niitä varmasti ollut samassa päässä. Kerran lapsuudessa tuli käymään ukko - "Kompekki", sanoi isä - pienen tyttönsä kanssa, jolla oli pitkä, tumma, kihara tukka. Sellaista en ollut koskaan nähnyt. Leikittiin sängylläni, ja seuraavana lauantaina äiti pesikin pääni paloöljyllä. Sillä ne saivaret lähti.
Pikkuprinssillä niskassa se mistä hänet vedetään käyntiin. Käyhän se.
VastaaPoistaIhminen menettää kaiken saamansa ja anastamansa. Jopa faarao. Orjansakin. Mutta äveriään ei tarvi pelätä että kuoleman lähestyessä joutuisi samaan häpeään ja fasistiseen vainoon kuin tavalliset, orjansa, siihen mitä hallitus pitkälle jo viemässään lakiehdotuksessa kaavailee uhriensa osalle.
VastaaPoistaMoni tarvitsee jalkain lampun, ei otsalamppua.
VastaaPoistaMitäpä hyvää Kemppisessä ei olisi. Kirppujakin, jotka ovat tavallisia kirjallisuudessa ja ironisessa yhteiskuntakuvauksessa, hän tutkii. Esimerkiksi lyhytproosateksti "Sisältä" 24.10.24 https://kemppinen.blogspot.com/search?q=kirppu&updated-max=2020-03-18T09:21:00%2B02:00&max-results=20&start=1&by-date=false
VastaaPoistaOoppera on ainoa taidemuoto, johon Kemppinen vasta nyt sukeltaa. Sukupolvioopperaa kommentoija pari päivää sitten aanasikin. Sellaisena blogia voi kuunnella ja katsella.
VastaaPoistaKorona oli pääasia, jo ennen tautia. https://kielikello.fi/korona-on-muutakin-kuin-virus/
VastaaPoistaAhvenanmaan marulapuiden arvioidaan tuottavan runsaan sadon tänä kesänä.
VastaaPoistaKatumuusikko äskettäin Algarvessa ruiski päähänsä, takinkaulukseen ja kaikkialle ehtimiseen jotain raidia isosta pullosta. Rituaalia ei voinut olla huomaamatta vastapäiseltä parvekkeelta. Nukkui porttikongissa siinä vieressä. Etevä muusikko, sanoi olevansa Tshekistä. Ääni kuin Tom Waitsilla. Häät häipyi, vieraat väheni.
VastaaPoistaFilopator, isäänsä rakastava Ptolemaios oli heikko hallitsija, neuvonantajiensa ohjastama. Sellainen ratsu ei näe eikä tiedä, koska sen katsetta on rajoitettu. Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa, mutta sinun pitää tietää itse melkein kaikki. Luovuitko itsestäsi heidän talutusnuorassaan, kuten Rigolettossa. Itseys on ihanin mahti jonka sait sa syntymässä, älä anna pois ikinä.
VastaaPoistaKasimir Agathon Lönnbohm siirtyi hulluna tieteeseen ja tutki Lönnbohmeja Puolan ylhäisimmän ruhtinassuvun jäseninä. Sisarkin oli hullu, niin se helposti menee.
VastaaPoistaJoku jolla on muutakin kuin omaa ymmärrystä ja tietoakin mainitsi faaraon, kuolettomattomuutta itselleen tekeväksi luulevan julman kaikkien hyväksikäyttäjän jota höynäytetyt palvovat. Jotkut tietävät, eivät luule.
VastaaPoistaPahenevien perinnöllisten vikojensa vuoksi Ptolemaiokset keskittyivät vain itseensä nostaen luulottelussaan sukunsa taivaan ylimpien tähtien verroille. Kleopatran vallan he valheellisesti väittivät kateuden viedessä kalatkin merestä perustuvan insestille ja murhille.
VastaaPoistaHyvin rakennellut kirput osaavat tanssia ripaskaa ja puhua...
VastaaPoistakirpunsirkamailtamat. net
PoistaKolmetoista anonyymi-kommenttia yhdeltä ja samalta kommentoijalta.
PoistaNo, harmitontahan se on, anna palaa vain, pökköä pesään!
Taitavimmat kirput esiintyvät tietysti kirppusirkuksissa.
PoistaMutta blogitekstissä kirjoitettiin täistä, ei kirpuista. Tietyistä elintapojen yhtäläisyyksistä huolimatta ne eivät ole mitään sukua toisilleen, eivät mahdu eliökunnan luokittelussa edes samaan lahkoon (ordo).
Ei kirpuilla taitoja ollut. Siimalangan pujottajilla kylläkin.
Poista- Minka vuoksi bodarilla oli ponnari?
VastaaPoistaEttei ilmaventtiilin kara likaannu.
Kloppi-, knoppi- ja oppivuodet.
VastaaPoistaSiilihän siinä.
VastaaPoistaOllin oppivuosia sanoi eräs nyt jo kauan sitten kuollut mies pedagogiseksi romaaniksi. Jäi mieleen, koska hän ei yleensä käyttänyt sivistyssanoja. Hän oli kovin vaatimattomista oloista ja sai oman oppinsa koulukodissa, mutta hän oli innokas lukija. Sotien jälkeen suunnilleen kaikki hankkivat kirjahyllyjä ja ne täyttyivät nopeasti, vaikka ei ollut isoja tuloja. Kirja oli tavallinen lahjaesineenäkin. Oi aika sä entinen. Perikunnat ovat sitten tuhonneet noita kirjoja, mutta on niitä monella vielä jäljelläkin.
VastaaPoista"Onneton on se kansa, joka tarvitsee sankareita." Brecht tiesi senkin, että pyramidit ja faaraot muistetaan, mutta rakentajat unohdetaan. Sivistymättömyyttä osoittaa arvoton historiankirjoitus, joka etenee hallitsija hallitsijalta. Montako hyvää, viisasta vallanpitäjää virkaeliitti mukaanluettuna on ollut eri maissa. Suuret kirjailijat ovat toista laatua.
VastaaPoistaOlen vuosikausia odottanut mielenkiinnolla Kemppisen blogin ja kommentoijien tekstejä. Viimeaikoina ovat häirikkökommentoijat onnistuneet kokolailla sammuttamaan kiinnostukseni blogiin kun myös ’hyvät’ kommentoijatkin tuntuvat lähes hiipuneen.
VastaaPoistaGuuglailin vähän venäjämielisillä sivuilla ja ihmeesti vaan vanhat vassarifriikit, joita löytyy kourallinen, ovat vielä tolpillaan - ja uskossaan lujia.
VastaaPoistaLöysin sieltä kommentin, joka hupaisuudessaan osuu naulan kantaan:
”Kiitos Jaakko Laakso mitä parhaimmasta silmiä avaavasta keskustelusta. Vasemmiston tila Suomessa on surkea.
Tästä on hyvä jatkaa.”
Mites tämä poliittinen hörhöily liittyy teemaan? (Jaakko Laaksosta viis, oli muuten kommari, ei vassari.)
PoistaAatteet eli toimintatavat aina tärkeämpiä kuin vaatteet.
VastaaPoistaMiten runo elää…
VastaaPoista*
Titus Petronius Arbiter (k. 66 jKr.)
O litus vita mihi dulcius, o mare! Felix
Cui licet ad terras ire subinde meas!
O formosa dies! Hoc quondam rure solebam
Naiadas alterna sollicitare manu!
Hic fontis locus est, illic sinus egerit algas.
Haec statis est tacitis fide cupidinibus.
Pervixi; neque enim fortuna
malignior unquam eripiet nobis
quod prior hora dedit.
*
JK 30.8.2009 (Äkkisyvä – runoja)
Ranta ja meri kauniimmat kuin elämä! Onni
on astua maihin tänään ja tässä.
Päivä on korkea. Tälle paikalle ennen
houkuttelin merenneitoja loiskuttamalla vettä.
Tuossa on lähteikkö. Tuonne tuo tuuli levää.
Täällä asuvat muistot ja sanaton hellyys.
Olen elänyt. Muuttuva onni ei pysty
riistämään sitä, minkä aika ehti jo antaa.
*
JK Blogi 17.11.2025:
Ranta ja meri kauniimmat kuin elämä! Onni
on astua maihin tänään ja tässä.
Päivä on korkea. Tälle paikalle ennen
houkuttelin merenneitoja loiskuttamalla vettä.
Tuossa on lähteikkö. Tuonne tuo tuuli levää.
Täällä asuvat muistot ja sanaton hellyys.
Olen elänyt. Muuttuva onni ei pysty
riistämään sitä, minkä olen jo saanut.
*
G-konekäännös 20.11.2025:
Oi ranta, elämä on minulle suloisempaa, oi meri! Onnellinen,
joka saa aika ajoin vierailla maillani!
Oi kaunis päivä! Olin kerran tässä maassa houkuttelemassa Najadeja* vuorotellen!
Tämä on lähteen paikka, siellä lahti on leikkinyt merilevän kanssa.
Tämä on halujen paikka, hiljaisen uskon.
Olen selvinnyt; sillä mikään huono onni
ei enää koskaan riistä meiltä sitä, mitä
edellinen hetki on antanut.
[Najadi; kreikkalaisessa mytologiassa makean veden nymfi, vh.]
*
AI:n vastaus pyyntööni ”suomenna tämä vanha runo”, 20.11.2025:
”Tässä on suomennos antamastasi latinankielisestä runosta, joka on peräisin mahdollisesti italialaisen runoilijan Jacopo Sannazaron (1458–1530) tuotannosta, tai ainakin samaa tyyliä edustava:
Alkuperäinen latina:
[AI toistaa runon].
Suomennos:
”Oi ranta, elämääni suloisampi, oi meri! Onnellinen
hän, joka saa yhä uudelleen tulla maille minun!
Oi kaunis päivä! Täällä maalla tapasin kerran
naiadeja (vesinymfejä) vuorotellen kättä liikuttaen (pyytäen, tavoitellen)!
Tässä on lähteen paikka, tuolla lahti huuhtoo merilevää maihin.
Tämä on vakaata paikkaa hiljaisille uskollisille toiveille.
Olen elänyt täyden elämän; eikä ilkeämpi onni koskaan riistä
meiltä sitä, minkä edellinen hetki antoi.”
Runo heijastelee teemoja, kuten luonnon kauneutta, menneiden onnellisten hetkien muistelua ja elämän katoavaisuuden hyväksymistä, korostaen muistojen pysyvää arvoa (vastaavasti kuin "carpe diem" -ajattelu, mutta menneeseen suuntautuen).”
*
AI:n vastaus sitten kun olen häntä opastanut: ”Tässä on Titus Petronius Arbiterin (kuollut 66 jKr.) runo. Ole hyvä ja suomenna se parhaan kykysi mukaan, kiitos”.
AI:n vastaus:
"Oi ranta, elämääni suloisempi, oi meri! Onnellinen
hän, joka saa saapua maille minun alati! Oi kaunis päivä!
Tällä seudulla kerran tapasin herättää nymfejä vuorotellen käsin!
Tässä on lähteen paikka, tuolla poukama on tyrkännyt leviä rantaan.
Tämä paikka on luvattu hiljaisille toiveille uskollisesti.
Olen elänyt täysin; sillä ei onni koskaan ilkeämmin riistä
meiltä sitä, minkä edellinen hetki antoi."
Tässä on suomennokseni parhaan kykyni mukaan. Runo on kaunis mietelmä eletystä elämästä ja menneiden muistojen merkityksestä, jota edes onnen oikullisuus ei voi viedä pois.”
*
En tiedä nyt, menikö tämä jotenkin överiksi. Pyydän anteeksi joka tapauksessa. Mutta mielenkiintoiselta tämä tuntui. Monikaan runo ei vuosien, vuosien ajalta, ole ollut näin antoisa ja jännittävä.
Lukija panee merkille miten professori on hionut runoa (2009>2025), muuten ennallaan säilyttäen, mutta viimeisen filosofisen näyn muodosta ”minkä aika ehti jo antaa” tarkentanut henkilökohtaisempaan tilitykseen: ”minkä olen jo saanut”.
Luulen että ymmärrän näkökulman muutoksen, arvostan, tunnustuksellisuus liikuttaa.
“Freedom is the right to tell others what they don't want to hear.” George Orwell
VastaaPoista"If you want to know who rules over you, look at who you are not allowed to criticize." George Orwell
VastaaPoista