Naiset olivat julmia. Kun sukat olivat kulunee kärjestä puhki, he osoittivat sormella varpaanpäitä ja sanoivat: uusia perunoita.
Kostoksi olen valvonut, että anoppini parsima sukka pysyy tallessa. Se on ainakin 50 vuotta vanha miehen nilkkasukka, ajalta ennen kuin sukan suussa oli kunnon kuminauha rai resori. Ainakin ajoittain tarvittiin miehen sukkanauha puvun alle. Se kierrettiin pohjelihaksen ympäri ja napsautettiin kiinni juuri samanlaisella soljella, joita mummokin käytti punaisisssa kureliiveissään.
Veijo Meren “Peiliin piirretyn naisen” (1963) järkyttävin yksityiskohta, jota kirjailija ei varmaan itse pitänyt minään, oli sormikkaat. Eila pani sormikkaat ennen kuin ryhtyi vetämään sukkia jalkaansa.
Sukkahousuja ei nimittäin ollut keksitty, ja nailonsukat vaurioituivat vähästä. Mahtaako löytyä lukijaa, joka muistaisi termin “silmäpako”?
Jos nainen tuli raapaisseeksi esimerkiksi kynnellä pienenkin viillon sukkaansa, silmä lähti juoksemaan niin että kohta hameen alle johti varsinainen valtatie. Ensiapuun tarvittiin kynsilakkaa.
Väenpaljoudesta ja vähyydestä puhuttaessa mainitaan aina ehkäisy, josta tuli uudenlainen asia 1960-luvulla, mutta syystä tai toisesta unohdetaan sukkahousut, jotka mullistivat läntisen maailman ja matkailun Neuvostoliitossa samaan aikaan.
Samaan luetteloon olisi lisättävä tyttöjen pitkät housut, joista oli käyty katkeraan taistelua lukemattomissa kouluissa ja kai työpaikoillakin saman vuosikymmenen alussa. Ainakin meillä tytöt joutuivat vaihtamaan hiihtohousut takaisin hameisiin, vaikka voikkatunnin jälkeen olisi ollut vain yksi tunti jotain toissarvoista, kuten kirkkohistoriaa.
Tosin Tampereella vaikutti Immanuel-etunimellä koristettu oppikoulun opettaja, joka julisti, että kirkkohistoria on koulu tärkein aine. Niinpä hänen pojastaan tuli jotenkin pöllähtäneen oloinen kansanedustaja. Muistan, että hänellä oli mielipide, kun perustimme Aalto-yliopistoa. Mutta kirkkohistorian opetus saattaa tätä nykyä olla huonoissa kantimissa niin etteivät lapset opi edes heränneiden sielujen halullisia lauluja.
Tämä palauttaa mieleeni Salamniuksen, Cajanuksen ja siis uudelleen Veijo Meren.
Opittu ylimielisyyteni sai kolauksen, kun löysin hyllystäni Meren suomalaisten historian niteet. Huonot tiet, hyvät hevoset. Maassa taivaan saranat.
Tiesin vanhastaan, että etevät viihdekirjailijat, kuten Klinge ja Haavikko, joilla oli taito tehdä arjestakin juhlaa siirryttyään puhumaan itsestään, olivat eteviä latelemaan yllättäviä ajatuksia. Näin pääsi käymään, vaikka Saksassa oli jo 30-luvulla ja etenkin silloin, muotoiltu iskulause: aivoilla on ajateltu jo liikaa.
Tämä Meren kirjasarja näet on kerrassaan mainio. Sitä värittää sama ilmiö kuin hänen romaanejaan ja novelleja. Ihmiset joutuvat aina johonkin, mihin eivät varsinaisesti olleet menossa, ja voivat suistua suuhunsa siinä kuin sukkaansa.
Mistä hän mahtoi löytää - tai keksiä - kaikki nämä sykähdyttävät käänteet. Pedellien eli vahtimestarien vihanpidosta yritteliäiden yliopppilaiden kanssa tiesin toki itsekin, mutta se oli minulle sensaatiomainen tieto, että Lönnrot olisi kävellyt Turusta Sammattiin saunaan yhdessä lauantaipäivässä.
Sehän takee mitä sata kilometriä!
Olisiko niin että kuuluisa kuvaan kaiverrettu iskulause olisi ymmärrettävä kirjaimellisesti: yksi mies keräsi ja siis pelasti kaiken juoksemalla, eli ei kävelemällä tai vaeltamalla. Latinaksi siinä seisoo “currendo” eli siis juoksemalla.
Ja Lönnrot todella kuuluu ollee kovasti hyvä latinassa. Sitä kieltä käyttäen hän - lääkärismies - tiettävästi juksasi maanmatkoillaan maalaisia. Kirjoitti esimerkiksi lehmälle kaulassa kannettavaksi latinankielisen “reseptin”, jossa luki “ellei elä, sitten kuolee”.
Yliopiston vahtimestarit olivat ennen aikaan joko pedelleitä tai kursoreita. Siis osa heistä juoksi, osa ei?
VastaaPoistaToiset polkivat tai meloivat, toiset juoksivat?
PoistaGMaps kertoo, että Turusta Sammattiin kävelee lyhintä reittiä nro 110 vajaassa 22 tunnissa (nykyteillä siis).
VastaaPoistaTyömiehen karkein kourin varustettuna, hieman naistenkin seuraan kulkeutuneena miehenä silmäpako on tuttu juttu. Kaikenlaiset paot niissä hommissa muutenkin.
VastaaPoistaLönnrotin aikaan ihmiset kävelivät valtavia matkoja koska kulkuvälineitä ei juuri ollut ja tiet olivat vähäiset. Enimmäkseen käytettiin metsäpolkuja jotka olivat ihanteellisia kuljettavia monessa mielessä. Ne olivat satojen vuosien aikana yhdistäneet kylät ja pitäjät. Toinen keino oli soutaa jos vesistöyhteydet passasivat yhteen. Soutajatkin saattoivat vedellä 100 - 200 km päivässä. Vesistöjen äärellä asujat pyrkivät kaikki kulkemisensa hoitamaan näin säästääkseen energiaa ja aikaa. Samalla saivat kulkemaan merkittäviä tavarakuormia joiden kantaminen olisi ollut mielettömän raskasta.
VastaaPoistaVesireittien merkitys kulkemiselle on poistunut nykyautolijan maailmasta.
PoistaRuotsin vallan aikoihin Turku oli purjehduskautena matka-ajassa lähempänä Tukholmaa kuin Upsala.
Vesistöjä, järviä ja jokia hyödynnettiin ennen myös talvella vetämällä niille kulkemaan talviteitä. Ei ollut ainakaan ongelmaa liukkaista mäistä ja usein myös suorempina lyhensivät matkaa.
PoistaSiihen aikaan maaseudulla oli 20-30 km välein puolimatkan krouveja ja kestikievareita, joista sai muonaa, yösijan ja kyydinkin. Tuskinpa kulkijaa maatalostakaan ulos ajettiin.
PoistaNormaali päivämatka olikin kestikievarista toiseen.
Kerran soudimme Tammisaaresta Espooseen. Aikaa meni vissiin jotain 37 h. Emme osanneet paljoa nukkuakaan rasittavuuden ja kuumuuden vuoksi. Parina kesänä Kiersimme myös Saimaan soutaen, Ristiina - Puumala - Ruokolahti - Imatra - Joutseno - Lappenranta - Ristiina. Lappenrannassa saimme kerran puolenpäivän maissa ajatuksen, että soudamme nyt kerralla takaisin Ristiinaan. Niin teimmekn. Vene oli semmoinen tavallinen lasikuituinen Päijänvene. Kaksi souti ja yksi piti perää, vuoroja vaihdellen. Mainitussa merisoudussa oli vain kaksi henkilöä. Olimme ensin yrittäneet toiseen suntaan, mutta homma keskeytyi Porkkalankärjen jälkeen tuuli ja aallokko-olosuhteiden ja edessä häämöttävään ongelmallisen Upinniemen alueen vuoksi. Emme olleet treenanneet etukäteen soutua, mutta jossain määrin liikunnallisia olimme. Luultavsti olimme aika sitkeitä. Vähänkin voimakkaampi vastatuuli/aalloko ovat kova juttu soutaessa. Samoin isommat ulapat pelottivat ja tämä kytkeytyneenä sääoloihin ja arviohin niiden mahdollisista muutoksista. Yövyimme teltassa. Muistelen, että Linkolalla oli joku aikamoinen merisouturetki ja perhettäkin oli mukana.
PoistaKrouvien väli, 30 km, oli hevoskuorman päivämatka. Sitten ruokaa, juomaa ja hevosten ruokkiminen ja lepo tai vaihto. Lönnportti ei juuri huilaillut.
PoistaKiitos kommentista! Itsekin harrastan soutua ollen tärkein liikuntalajini. Soudan Suomenlahdella ja paikallisilla joilla sekä Lapin suurilla järvillä. On suuri nautinto liikkua ääneti luonnon keskellä ja seurata vuodenaikojen vaihtelua, lintujen ja kasvien elämää. Jokainen kilometri on kuin rahaa laittaisi pankkiin. Joskus joutuu myrskyissä vastatuulessa lapioimaan vettä kaikin voimin mutta se kuuluu asiaan.
PoistaUnus homo nobis currendo restituit rem; (Yksi ainoa mies meille juoksemalla korjasi kaiken).
VastaaPoistaEhkä tuon voisi kääntää myös muotoon: Yksi mies juoksemalla palautti meille kaiken?
Restitute; palauttaa.
Ja mikä huomionarvoisinta: paljain jaloin.
Lönnrot - tuo oman aikana Abebe Bikila.
Tai Bruce Tulloh.
Tai Zola Budd (m. Pieterse).
VastaaPoistaVeijo Meressä oli jotain kielellistä neroutta, kaikki ne tarinat, sattumukset, nopeat käänteet, kaikki se absurdius ja huumori ja lisäksi vielä asiaakin monelta alalta. Ne suomalaisten historiat voisi lukea uudelleenkin, jos ehtisi, romaaneista "Peiliin piirretyn naisenkin" ihan ajankuvana, vaikken opiskelijana taksimatkoista tai juopottelusta mitään tiennytkään, mutta elin sitä aikaa ja asuin 50-luvun lopulla kaksi vuotta Toisella linjalla, josta veljeni oli valmistuessaan ostanut asunnon uudesta kerrostalosta. Hänen tyttöystävänsä oli ottanut parin vuoden pestin ulkomailta ja joku toinen nainen yritti häntä piirittää, lähetteli postiluukusta lappusia, että päästäisit minut nyt sinne edes siivoamaan! Ei päästänyt eikä tarvinnut siivousta, minä siivosin! Pikku juttu, joka olisi sopinut vaikka Meren kirjoihin. Siinä asunnossa oli ajalle tyypillinen kylmä kaappi ikkunan vieressä, hyvä keksintö, kun jääkaappia ei ollut.
Silmäpako oli tuttu ja harmittava asia joka naiselle ja tytölle aikoinaan, ja aluksi nailoneita vietiinkin johonkin liikkeeseen jollain koneella silmukoitaviksi.
Sukkahousut uudistivat pukeutumisen, mutta nyt ne on melkein hylätty, ohuet sopivat tietysti juhlakäyttöön ja bisnespukeutumiseen. Kaikenikäiset naiset käyttävät n.s. leggingsejä ja nilkkasukkia tai sitten paksuja sukkahousuja ja talvella ehkä merino- tai silkkivillaisia pitkähihaisia ja -lahkeisia kerrastoja. Palmukuitu on uusi kestävä ja lämmin materiaali. Käytännöllistä ja järkevää, muistan kuinka koulutyttönä sai joskus talvipakkasilla palella nailoneissaan. 60-luvulta minusta on kuva nuorena opettajana luokassa, pitkissä housuissa, oppilaiden näköisenä, kuten joku huomautti. Mutta eräs arvokkaan tyttölyseon vanhempi kollega arveli, että tulossa oleva Kouluhallituksen tarkastaja voisi huomauttaa Eijan lyhyistä hihoista! Pidin vitsinä. 50-luvulla vahtimestarit pitivät huolen siitä, että naisopiskelijat eivät tulleet yliopistolle pitkissä housuissa! Ei se ollut yleinen tapakaan.
Pidettiin suurena häpeänä, jos jalassa oli sukat tai sukkahousut, joissa oli silmäpako, töihin saatettiin jopa ottaa mukaan varaparit. Eilen luin irlantilaisen kirjallisuuskomeetan Sally Rooneyn uusimmasta teoksesta "Intermezzo" paristakin kohtaa, että "siellä oli nuorisoa risoissa sukkahousuissaan". Siinä oli jotain ristiriitaista. Farkkujen alla voi tietysti pitää rikkinäisiäkin ja usein pidetäänkin, mutta nehän eivät näy, ja täällä en kyllä ole nähnyt hameen kanssa silmäpakoisia sukkiksia nuorillakaan. Ehkäpä kirjailija näki kirjailijan silmällään, lukija ei.
PoistaEija, teinit raatelevat sukkahousuja tarkoituksellisesti. Sopii tyyliin. Myydään niitä tietääkseni valmisreikäisinäkin. Farkut ovat nykyään lantiomallisia mutta sukkahousut nousevat edelleen vyötärölle. Siksi ei voi käyttää sukkahousuja farkkujen kanssa - ellei sitten ole jo muodikasta vilautella sukkahousun vyötäröä farkkujen alta.
PoistaPunkkariuteen ja osin rokkiinkin kuuluivat risat pukineet, mm sukkikset. Epateur le bourgeoisie.
PoistaEcce.., kiitos selvityksestä! Sai moderni romaanikin selityksen. Jo kolmannen kerran siinä mainittiin, että jonkun sukkahousuissa oli "en maska" - luen sitä ruotsiksi - mutta sitä tyttöä oli raahattukin portaita pitkin häädön yhteydessä. Nuorin lapsenlapsi on vielä juuri ja juuri teini, mutta en hänellä enkä niillä muillakaan ole nähnyt sellaista pukeutumista, mutta he ovatkin liikkuneet lähinnä urheilijaporukoissa, joissa käytännöllisyys on tärkeintä, ei viimeisin muoti.
PoistaMutta että blogisti oli huomannut, miksi Eilalla oli Meren romaanissa sormikkaat sukkia pukiessa, osoittaa tarkkaa havaintokykyä!
Kaikkein nuorimmat naiset/tytöt eivät tosin käytä muita kuin nilkkasukkia, mikä etenkin talvikeleillä on viime vuosina ollut omiaan huolestuttamaan terveydenhuollon edustajia sekä esimerkiksi erilaisten some-alustojen mielipidekirjoittajia.
PoistaNykyäänhän teinitytöistä trenditietoisimmat kulkevat kesät talvet ilman sukkia. Tennarin ja lahkeen väliin jää kymmenen sentin kaistale paljasta ihoa pakkasellakin. Voi olla, että sillä ilmaistaan jotakin, vaikken osaa tulkita viestiä. Vapautta sukittavasta patriarkaatista? Sukkahan tekee naissäären. Ilman nylonia on vain jalkoja.
VastaaPoistaLuin muuten kiireessä, että Lönnrot todella kuuluu olleen "kovasti hyvässä latinassa". Siinäpä ihastuttava eufemismi itseään älykkönä pitävän humalalle, ajattelin. No, ei Lönnrot vissiin ollut sellaisessa hyvässä latinassa järin usein.
Teinitytöt ja -pojatkin käyttävät nykyisin lyhyitä, varrettomia sukkia, jotka sujahtavat kokonaan kengän sisään. Patriarkaatti voi tyytyä katselemaan niitä nilkkoja.
Poista"Lönnrot kovasti hyvässä latinassa" - siitäpä palautui mieleen esimerkki nuoruuden metodikurssilta. Puhe oli muistitiedon luotettavuudesta lähteenä. Tutkija oli onnistunut samaan haastateltavakseen iäkkään naisen, joka oli asunut samalla seudulla kuin Lönnrot jossain elämänsä vaiheessa.
PoistaTutkija: Kertokaapa nyt, millainen se Lönnrot oikein oli ihmisenä.
Informantti: E..en minä siitä nyt sen kummempaa osaa sanoa .. jaa mutta kova se oli viinan ja naisten perään.
T: Mitenkäs . . kun ei Lönnrotista tuollaista ennen ole kerrottu..
I: No, eivätkös ne kaikki miehet ole!
Kuulkaa kaikki, olemme todellisessa liemessä. Nimittäin YLEn uutisten mukaan netin käyttö aiheuttaa jopa isommat päästöt kuin lentoliikenne.
VastaaPoistaOnko Suomen ponnisteluilla mitään merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa?
No ei tietenkään ole. Suomella on alle promillen osuus ilmastonmuutokseen. Monet meistä ovat luulleet, että muka meidän on ponnisteltava kaikkemme ilmaston lämpenemisen torjumiseksi, kun nyt pitäisi piekmminkin miettiä mitenkä sopeudumme muutoksiin.
Miksi keskityt vastuunpakoiluun tekojen sijasta?
PoistaSamaa mieltä Toipila, mutta sillä rajauksella, että kyllä meidän se oma osuutemme tulee tehdä. Ja sen olemme jo hyvin pitkälle tehneetkin - missä muualla on puhtaampaa?
PoistaMuiden osuuksia me emme voi tehdä. Kollektiivinen itsemurhammekaan ei niiden muiden osuuksissa ja kokonaisuudessa näkyisi lainkaan.
UPM juuri ilmoitti, että jos Suomi tekee puunsaannin vaikeaksi, se panee tehtaita täällä kiinni.
Tuo kyllä lisäisi hiiliniueluja paikallisesti Suomessa. Mutta viitsiikö kukaan lukijoista miettiä asiaa niin pitkälle, että mitä tuo tekisi ilmastolle globaalisti? Ei viitsi. No, kerron silti.
Se, että Suomessa tehtaat pannaan kiinni, ei tarkoita sitä, että ao. tuotteen kysyntä globaalisti vähenisi. Tapahtuu vain se, että sekä raaka-aineen hankinta etää tuotanto siirtyvät p*skasempiin maihin, joissa metsänkäsittely ei ole kestävää ja joissa tuotanto on saastuttavampaa.
Tätäkö haluamme? Olemmeko todella niin tyhmiä ja vastuuttomia?
Poliittinen viiteryhmäsi on yrittänyt sopeutumisenkin estää lakkauttaessaan kuntien ilmastosuunnitelmat.
PoistaKunnat saavat aivan vapaasti suunnitella ihan mitä haluavat. Kukaan ei ole estämässä.
PoistaMissä muualla on puhtaampaa?
PoistaAika monessa paikassa, täällä kun on elohopeat, nollakuidut yms. järvien pohjassa ja metsissä odottomassa ruoppausta tai raivausta.
"Kunnat saavat aivan vapaasti suunnitella ihan mitä haluavat. Kukaan ei ole estämässä."
PoistaEi piä kuntien osalta paikkaansa, paitsi että vapaasti saa vain "suunnitella".
Elikkä: Kuka tahansa saa suunnitella mitä tahansa (paitsi törkeää rikosta), toteutuksen kanssa on sitten suunnitelmasta riippuen kyseltävä lakipykälien yms. perään. Paitsi vuoden alusta kun korkeintaan 30 m2 rakennuksen saa tontillensa pykätä iliman rakennuslupaa. Silloinkin on noudatettava voimassa olevia määräyksiä mitoista muihin rakennuksiin ja tontinrajoihin. Huomioitava on sekin, onko tontilla ylejäänkään rakennusoikeutta jäljellä.
Ihme lässytystä... kyllä me virheät tehtaat kiinni saadaan.
PoistaKasvihuonekaasuilla ei ole mitään tekemistä puhtauden kanssa, vaikka "puhtaasta siirtymästä" jotkut puhuvatkin.
PoistaMaailmasta on erittäin vaikeata löytää puhtaampaa kuin täältä. USA:n luonto on monin paikoin huonossa kunnossa sillä teollisuus on saanut vapaasti temmeltää. Kanadassa elohopea saastuttaa joet ja järvet eivätkä metsätkään välty siltä. Etelä-Amerikassa sademetsiä tuhotaan silmitöntä vauhtia edelleen. Euroopassa puhtaita metsiä on vain mitättömiä tilkkuja siellä täällä. Aasian valtiot ovat erittäin saastuneita ja tilanne vain pahenee. Intiassa ja Pakistanissa kaupungit ovat savusumun ja myrkkypilvien vallassa ja maaseudullakin on yleinen tapa polttaa kaikki jätteet tien varressa löyhkän ollessa sietämätön. Afrikassa tilanne ei ole Aasiaa kummempi juuri missään. Australiassa tilanne on parempi mutta koska tilaa on, ei pienet savupilvet ketään haittaa. Venäjän kurjan tilan tiedämme kaikki. Missä siis olisi puhdasta luontoa edes esimerkin verran? Huippuvuorilla? Ei ole sielläkään.
Poista
PoistaMelkoista itsensä pettämistä. Oletko kävellyt koskaan metriäkään ns. suomalaisessa talousmetsässä?
"Oletko kävellyt koskaan metriäkään ns. suomalaisessa talousmetsässä?"
PoistaOlen kävellyt todella paljon suomalaisissa talousmetsissä. Poislukin vanhat kuusikot, ne oikein kuhisevat elämää ja elinvoimaa. On pupujussia, hirveä, sutta, kettua, kanalintua ja puuta ja pensasta jos jonkinlaista. Uudistusalat ovat suorastaan räjähtävä valolajien sinfonia.
Ja toki niissä vanhoissa kuusikoissakin pikkuötökät ja lahottajat tekevät ahkeraa työtään, mutta isompi floora tai fauna ei niihin eksy.
Kannattaa sinunkin Ano joskus metsässä käydä ja jättää se Hesari silloin pois kädestä. Se on kovin huono matkaopas näissä asioissa. Täynnä stereotyyppistä vihapuhetta metsää ja metsäihmisiä kohtaan. Kannattaa vaatia itseltään älyllisesti vähän enemmän kuin se.
Elias Lönnrot osasi juoksuttaa toisia ja ottaa tulokset nimiinsä, paitsi virheet. Saunaankin ehti varmaan reppuselässä. Niin tämä maa on rakennettu ja sittemmin homehtuneena purettu.
VastaaPoistaTosiasia on että nimenomaan Lönnrot oli se joka juoksi ja taivalsi valtavat matkat. Hän oli myös innoittajana useille muille aikalaisilleen ryhtyä samaan ja monet lähtivätkin. Hyvin monet ymmärsivät asian tärkeyden ja käsittivät että on kiire, vanhat laulut, runot ja itkuvirret olivat nopeasti katoamassa kun osaava taitajien sukupolvi hupeni.
PoistaYksi näistä sodan liehtojista herätti suurimman nykyisen taiston suvivirrellä. Olsis saanu jäärä tekemäti. Olen aina niin "ihaillut" kirkkoa ja sen miehistöä, samoin muita laitoksia. Toinen hukkui lätäkköön itseensä sillä tavoin tutustuen. Lönnrot sentään sepitti eepoksen, hänen nimensä viittaa maahanmuuttajaan tai romaniin. Silmänpalvojia ja silmäätekeviä on moneksi. Kuulin että tänne pestataan harjoittelijapalkalla kommenttien kirjoittaja, julkaisija ja hylkääjä. Mikä on palkka, ja tämä on pestattava työvoimatston kautta. Jos saa kunnon liksaa kirjoitan blogijutut samaan hintaan ja kähvellän netistä kuvat.
VastaaPoistaNyt saimme potut pottuina eli Mr Eren ja pappien cacata carta, ja pilkan viattomille kadehdituille Klingelle ja Haavikolle.
VastaaPoistaTodella mielenkiintoiset vaalit USA:ssa, kun tarkka-ampujat menevät asemiinsa tarkkuuskivääriensä kanssa.
VastaaPoistaJos tilanteet nenevät aivan hulinaksi, niin syyttömätkin voivat saada osumaa.
Sairasta maa, sairaat vaalit. Ja mekin kärsimme niistä, kiitos pakkoenglannin.
PoistaSairasta po. sairas. €%%@## puhelimen oikeinkirjoituksen "korjaus"!
PoistaKekkosen viimeisten vuosien kirjoitukset tai kirjaintekstiksi litteroidut puheet kerto(isi)vat totuuden hänestä. Ne kuuluvat tunnisteen Miestenlehti alle. Hapantuneita seksikuvitelmia ja hävyttömyyksiä, eltaantuneita luuloja omasta merkityksestä ja sankaruudesta, sikamaista kohtelua ihmisille, tautisia toisteluja omista maailman mahtavimmista kävely- ja hiihtoretkistä perässähiihtäjineen ja apurien hänelle koukuttamine saaliineen, ilkeyksiä, kateutta, arvostelukyvyttömyyttä, sadismia, toisten elämän tuhoamista, alituista omien kuviteltujen aikaansaannosten kertaamista vieläpä aina samoin sanoin. Jospa maata yhä hallinnoima kepuraha vihdoin kohdistaa miljoonia Kekkosen viime vuosien tutkimiseen ja tutkimusten julkistamiseen. Hauska on kuulla myös, miksi Kekkoset pysytettiin vallassa ja olivatko he yksi ja sama äärioikeistolainen tappajakaljupää vai aina uudeksi vaihdettu, kuten kansa sanoo sukkia parsiessaan. Kepulaisten Kekkos-lääkärien ja -hoitajien jälkikasvu ja tuttavapiiri antaa auliisti tutkijoille tietojaan, jos saa kiitokseksi palstaa ja julkisuutta ja kuvansa roskalehtiin.
VastaaPoistaSinäkin sait palstatilaa tälle
PoistaSellaiset blogistit ovat vaarallisia itselleen ja toisille. Viisaissa kulttuureissa heitä sanottiin noidiksi ja mustan magian käyttäjiksi. Suomessa on ainakin yksi sellainen noitatohtori, joka päivittäin vuosikymmenestä toiseen ylistää samoin sanoin itseään sekä solvaa ja mustaa ihmisiä, jotka ajattelevat ja toimivat hänen määräystensä vastaisesti, esim. haluaisivat erota puolueesta tai julkaista muistelmat. Tuo lääkäri sai hyvin tuntemani lukijan sairastumaan. Vaikeassa elämäntilanteessa lukijan fyysinen terveys kärsi kirjoittajan kuukaudesta toiseen jatkuvista lukijaan kohdistuvista syytöksistä ja mustauksista. Puhkesi nivelrikko yms. vaivoja, ja nyt lukija ei ole puoleentoista vuoteen päässyt kotoaan. Aika kova rangaistus uhrille. Sanan mahtia on monenlaista. Suomalaisten se pitäisi tietää. Sanalla kaikki luodaan ja tuhotaan.
PoistaSaamme kaikki palstatilaa hautuumaalla. Kiusatut pikemmin kuin kiusaajat
PoistaKylvä ajatus ja niitä sana. Kylvä sana ja niitä teko.
PoistaFasismi sukulaisoppeineen korostaa vahvuutta, kovuutta ja tekoja. Asema ja aikaansaannokset ovat nytkin arvostettuja. Hiljainen, kirkas ja loputon ihmisyyden tie pitää esillä ihan toisenlaisia arvoja. Ehkä palaamme niihin laajammin vasta äärimmäisen yhteisöllisen koettelemuksen jälkeen, koska olemme huonoja oppimaan.
PoistaIhminen on vastuussa jokaisesta ihmisestä, jokaisesta sanasta ja jokaisesta ajatuksesta.
Kuka on mainitsemasi noitatohtori-blogisti, kiinnostaisi lukea tai sisällöstä riippuen välttää, ehkäpä välttyisin nivelrikolta yms. Blogithan ovat pääsääntöisesti avoimia ainakin lukea.
PoistaDemokratiassa vältellään kovia rasvoja, ja suositaan pehmeitä, heikkoja ja toimettomia. Rypsi-rapsia, auringonkukkaa ja lohta.
PoistaAina tässä oppii uutta. Pahantahtoista blogia liian pitkään lukiessa saa nivelrikon.
PoistaFasismi perustuu ihmisten arvottamiseen rodun tai jonkin muun omaisuuden perusteella ja siitä seuraa ihmisten kategorisointia, sortoa ja tuhoamista.
PoistaMonet nykyajan trendeistä ovat itse asiassa fasismia tämän määritelmän mukaan. Esimerkkejä ei ole tarpeen mainita.
Outo kysymys. Tietysti hänen nimensä on sinä ja minä, kukin meistä, se jolle kellot soivat ja ecce homo. Jokainen noita, saatananpalvoja, nettikiusaaja, opettaja, oppilas, rastafari, ateisti ja kristitty tai kuka tahansa muu joka piinaa, riistää ja tuhoaa.
PoistaLukiessa Picassosta ja modernin taiteen synnystä huomaa taas, kuinka enemmistö aina elää toissakertaista sivistysaaltoa Aaltoineen, Schjerfbeckeineen, Galleneineen ja Merineen, ja tunnistaa tavattoman huonosti tulevat merkittävyydet.
VastaaPoistaEn minäkään, mutta löytyisipä Peggy Guggenheim meillekin.
Uusia perunoita tai kuu näkyy. Aivan pienenä, varmasti juuri sodan päätymisen tienoilla, olin mennyt osoittamaan vieraan emännän sukkaa: "Kuu äkyy!" Ehkä se ei ollut aivan vitsikästä, vaikka säännöstelyaikaan saattoi sukassa itse kullakin olla reikä.
VastaaPoistaAika moni suomalainen mies on saanut seksiä sukkahousuilla naapurimaissa. Mullisti maailmaa tässäkin mielessä!
VastaaPoista"Ohhoh ja anteeksi, olisin ollut varovaisempi jos olisin tiennyt, että neiti on vielä neitsyt..."
Poista"Jos olisin tiennyt, että olet noin kiihkeä ja nopea, olisin jättänyt sukkahousut pukematta."
Miehet sukkahousuissa?
PoistaRuotsissa vai Norjassa?
PoistaEnpä ole kuullutkaan. Kuinka se on mahdollista? Eiväthän edes kaikki suomalaiset ole Venäjälle matkustaneet, vain hyvin vähäinen osa. Toiseksi, tuskin koskaan on tällainen ollut suomalaiselle mahdollista ollut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassakaan. Perustele hurja väitteesi edes jotenkin.
PoistaViimeiselle Anonyymille: ei tietenkään Venäjällä, vaan edesmenneessä Neuvostoliitossa. Sukkahousujen merkityksestä vaihdannan välineenä on kirjoitettu kirjakin:
PoistaYury Shikalov: Markat, farkut ja sukkahousut. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa (Gaudeamus, 2020).
Siis vain epämääräisiä väitteitä joilla miehiä morkataan. Neuvostoliiton matkailu oli varsin pientä ryhmätoimintaa. On vaikea käsittää että kukaan lähtisi sinne "sitä" hakemaan kun sitä on täälläkin. Jotain tosiasioita voisi esittää vihjailujen sijaan.
PoistaUnohtamatta Neuvosto-Viroa. Tallinna oli suomalasten miesten seksimekka.
PoistaAalto yliopisto oli virhe, fiksut johtajat, dekaanit, proffat(kaikkien kovien ja ei niin kovien mutta _tieteiden_ (sementiikkaa)) huipulla sitä vastusti ja mutta niin siinä sitten kävi ja nämä "toisinajattelijat" olivat silloin ihan oikeassa.
VastaaPoistaAaltoyliopisto oli hölmön töytäys, poliittisten puusilmien laatima. Poliitikot haluavat melkein kaikki jonkin mausoleumin itselleen jotta jälkipolvet voivat heidät jollain tapaa muistaa. Muistetaan tarkoin muttei mitenkään hyvällä.
PoistaTekninen Korkeakoulu oli maailmalla hyvin tunnettu ja erittäin korkeatasoinen yliopistotason oppilaitos ja tutkimuksen keskipiste, luja brandi. Se piti tuhota.
Sukkahousujen uusi tuleminen on alkanut. Tällä kertaa miehille. https://www.ferillo.com/tuote-osasto/sukkahousut-leggingsit-miesten/
VastaaPoista