12. tammikuuta 2024

Tasapaino



Jaa että elämästä helppoa ja hauskaa?

Helppo-Heikki oli aikoinaan kiertelevä kaupustelija, joka saattoi pyörittää kylillä onnenpyörääkin. Myyntitekniikka on tuttu kuin nykyisin, ostajan arvostelukyvyn sammutttaminen. Hyviä kampoja! Pannaan viisi markalla, ja kuusi markalla ja kahdeksan ja menköön koko tusina. Leipää olisi, mutta se on vintillä, ja lapset söi portaat.

Kuka tarvitsee kaksitoista kampaa?

Ainakin Hämeessä saatettiin sanoa ihmisestä, että se on sellainen… vähän hauska. Kuvailu ei ollut arvostava.

Tulin sanoneeksi, että eräskin uusi tuttavuus tuntuu olevan hyvin tasapainoinen ihminen. Tarkoitus oli kiitellä. Myöhemmin tuli mieleen, kai menneen ajan politiikasta puhuttaessa, että myös Suomi joutui tasapainoilemaan vieraslajisten valtioiden kanssa vuosikymmenestä toiseen. 

Kekkosen aika ei tule nyt usein puheeksi. Sitäkään ei usein korosteta, että taloudellisesti maa nousi aivan ihmeesti. Sitä ei toistella, ettei Suomi myynyt itsemääräämisoikeuttaan rahasta, koska meillä oli pysyvästi ansaintakykyinen maa Kekkosen mentyäkin. Siitä sopii väitellä, olisiko Koiviston loppukauden kriisi ollut väistettävissä.

Itse sanon omasta puolestani, että Neuvostoliiton romahtaminen oli asia, jota en olisi alkuunkaan arvannut. Tunnen ajattelun, että Suomi joutui vaikeuksiin huonon valuuttapolitiikkansa takia. Asiassa taitaa olla perää. Mielestäni hyvin vaikea oli käsittää, että myös Suomessa valtion vastuut ja tehtävät muuttuivat perin juurin.

Kielikuvalla: tasapainotaiteilija Suomi roikkui nuoralla yhdellä kädellä ja ainakin toinen tolppa oli vinossa. Tasapaino oli menetetty. Löytyisikö uusi painopiste, sitä ei tiedetty. En moittisi piirtäjää huonosta kädenjäljestä, kun silmä on juuri mennyt puhki. Puhjennut piirtimeen.

Vaaka, oikeuden vertauskuva, on oikeastaan laite, jolla haetaan tasapaino. Toisella puolella on punnittava, esimerkiksi pussillinen puolikarkeita ruisjauhoja. Toiselle puolelle nosteltiin punnuksia. Laitteen vivut moninkertaistivat niin että kilon pussia tasapainottamaan tarvittiin esimerkiksi sadan gramman nuppipäinen punnus. 

Oli virkamies, joka vakasi mitat. Kuvan perunakappa on asianmukaisesti kruunattu. Vakaaja oli selvittänyt astian vetoisuuden ja todennut sen ilmoitetun mukaiseksi. Vaaka oli vakaajan tarkastama.

Vaikka edes vakaamisesta ei enää puhuta, punninta tapahtuu edelleen samoin. Suutuin kauan sitten eräiden historiantutkijoiden termiin “Euroopan tasapainotila”. He tarkoittivat liian usein samanpainoisuutta. He unohtivat vivut ja punnukset.

Etupiiri on sanana suorastaan hämäystä. Putin on osoittanut koko maailmalle olevansa uskomattoman paljon huonompi poliitikko kuin Stalin oli ja paljon huonompi kuin Hruštšov. 

Tilaisuuden näin tarjoutuessa voin sanoa, että toisen maailmansodan historia tuntuu olevan Suomessa siellä täällä huonoissa kantimissa. Saksan rinnalle asettumisesta 1941 keskustellaan edelleen mainitsematta, että Saksa piti sanansa vuonna 1939 eikä mitenkään estellyt hyökkäystä Suomeen, ja Stalin puolestaan seurasi kiinnostuneena, miten Saksa valloitti Tanskan, Norjan ja - Ranskan. Myös Ruotsilta se vei vaihtoehdot.

Tässä tapauksessa menneisyyden ennustaminen on mahdotonta. Saksa ei ole nähdäkseni koskaan ollut kiinnostunut Suomesta. Stalin puolestaan halusi sulkea Suomenlahden, johon tukeutuen Leningradiin pääsi hyökkäämään, sieltä Itämerelle käytännössä ei. 

En liioin osaa ennustaa nykyhetkeä. Taitavimpia valtiomiehiä ovat nyt Turkin ja Unkarin kaksinapaiset johtajat ja taitavalla tarkoitan tässä yhteydessä toimijoita, jotka osaavat kyteä oman ja toisten moraalittomuuden sarjaan.

Ja toki Hamas saa sekin syytteen joukkotuhonnasta Israelin rinnalla. Ellen olisi siviili väittäisin sen käyttävän omia kansalaisiaan välineellistetysti.



85 kommenttia:

  1. Saksa oli kiinnostunut Lapista useammasta syystä. Siksi he halusivat joukkonsa sinne 1941. Jos he olisivat halunneet ottaa Suomen itselleen, heillä olisi ollut siihen voima ja kyky. Venäjällä sitä ei ollut vaikka monta vuotta yritti.

    Suomen politiikkaa 1939-1945 on lukemattomia kertoja moitittu. En ole koskaan lukenut tai kuullut ainoatakaan asiallista kommenttia siitä, miten toisin olisi pitänyt menetellä. Suomen valtionjohdon tilanteet olivat mielipuolisen vaikeita ja vaihtoehdot olivat joko mahdottomia tai rikollisen huonoja. Yhtään hyvää toimintalinjaa ei ollut olemassa, siis sellaista jonka nykyiset kriitikot olisivat voineet hyväksyä ja joka olisi johtanut Suomen yksikäsitteiseen pelastumiseen täydeltä tuholta. Kuitenkin se polku jota kuljettiin oli se ainoa joka oikeaan päämäärään johti minimoiden vahingot ja miehistötappiot ja säilyttäen kansakunnan itsenäisyyden. Poliitikot ja sodanjohto joutuivat tekemään voltteja kerien taaksepäin laput silmillä eikä epäonnistua saaanut. Olen syvässä kunnioituksen tilassa lopun elämääni siitä miten he asiat hoitivat ja katsoivat pelkästään kansakunnan etua, ei hetkeäkään omaa etua. Juuri kukaan nykypoliitikoista ei samaan pääsisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se Saksa olisi niin helposti Suomea vallannut.

      Poista
    2. Pamput eivät ikinä katso kuin omaa etua nuo viidesosamielet.

      Poista
    3. Yhdyn Henrikin analyysiin Suomen politiikan vaihtoehdoista ja valinnoista, mutta selittämättä jää, miksi Saksa ei pitänyt Lappia tärkeänä jo syksyllä 1939, vaan luovutti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin Baltian maiden tavoin.

      Kuten tunnettua Baltian maat uskoivat Neuvostoliiton lupaukset, pakon edessä tietysti kuten Suomen kohtalo näyttikin, mutta Suomi ei. Joten Neuvostoliitto hyökkäsi heti, tunnetuin seurauksin.

      Eräs niistä seurauksista oli Saksan mielenmuutos. Lappi alkoikin kiinnostaa.

      Poista
    4. Olen enemmän kuin samanmielinen kirjoittajan kanssa. Sodan aikana tehdyt ratkaisut olivat oikeita, sen kertoo meille säilynyt itsenäisyys ja jäsenyys niin EUssa kuin Natossakin. Olen kiitollinen niin omalle isälleni kuin kaikille sodan kokeneille ja valtiojohdolle myös.

      Poista
    5. Taas tätä "pravdaa" itsenäisyydestämme.

      Poista
    6. Luen parasta aikaa Paasikiven päiväkirjoja, ykkösosa on menossa. JKP sanoo useaan otteeseen, että olisi pitänyt aloittaa rauhan teko syksyllä -43. Ja sitäkin sanoo useaan otteeseen, että suomalaiset on huono kansa, tekee huonoja valintoja ja päätöksiä ulkomaiden suhteen.
      Jatkosotaan ei olisi pitänyt lähteä alunperinkään.
      Se on just niin!

      Poista
    7. On toki huomioitava ettei oleva aika ole enää riittävän myötämielinen jättiurakoinnille jossa lakko-oikeutta ei tunneta ja komentoportaan virheet ovat ihmishenkiä maksavat.

      Sitä kutsuttakoon edistykseksi.

      Joka sotaa ymmärtää, hävetköön haluaan ymmärtää.

      Poista
    8. Monelta on jäänyt pimentoon se seikka että Suomella oli kovin vähän vaihtoehtoja. Jatkosota oli tulossa, halusi tai ei. NL oli jo ryhmittämässä joukkojaan Suomen rajoille ja valmistautui syksyllä 1941 hyökkäämään. Saksa ehti yllättää ensin ja suomalaiset lähtivät hakemaan omia alueitaan ja kaupunkejaan takaisin. Se oli täysin oikeutettua.

      Poista
    9. > "Jatkosota oli tulossa, halusi tai ei. NL oli jo ryhmittämässä joukkojaan Suomen rajoille ja valmistautui syksyllä 1941 hyökkäämään."

      Oletko trolli vai lukenut satukirjaa?

      Kevätalvesta 1941 lähtien Neuvostoliitto yritti liennyttää kaikin keinoin - tuloksetta, koska Suomi oli jo astunut "ratkaisevan askeleen" natsi-Saksan liittolaiseksi johtaneella tiellä viimeistään helmikuun alussa 1941 Heinrichsin vieraillessa Berliinissä.

      Poista
    10. Joillekin on vaikeata edelleen sulattaa faktoja.

      Poista
    11. Tietysti Venäjä halusi ”liennyttää” sillä hetkellä eli välttää joutumasta usean rintaman sotaan Saksan kanssa. Mutta petkutustahan se oli ja myöhemmin liennytykset olisi heitetty hevon persieseen ja alettu esittää vaatimuksia.

      Ihan sama tilannehan on nytkin eli Venäjä valehtelee. Eihän se edes muka sodi Ukrainassa.

      Poista
    12. NL esitti keväällä 1941 yksipuolisia vaatimuksia. Sitä ei voi kutsua liennytykseksi mitenkään. Heidän "rauhantarjouksensa" olivat niin huonoja ettei kukaan järkevä ihminen voinut niihin suostua. Suomelta oli jo otettu merkittävä maa-ala ja kaupunkeja. Olisiko pitänyt vielä antaa lisää?

      Jälkikäteen on selvästi nähtävissä että kyse oli pelkästään Molotovin revanssista. Hän oli erityisen katkera ja turhautunut koska Suomea ei oltu lyöty vaan Suomi oli edelleen itsenäinen kansakunta. Molotov oli ulkoministerinä todella vahvassa asemassa asioista päätettäessä eikä asioiden hoitoa mitenkään lieventänyt se että hän oli jostain syystä äärimmäisen vihamielinen juuri suomalaisia kohtaan. Se oli nähty jo usean vuoden kuluessa. Stalin joutui tasaamaan asioita näiden kriittisten vuosien kuluessa jotta jokin järki säilyisi hänen valloitusunelmissaan. Sodan jälkeen Stalin antoi kunnioittavan lausunnon suomalaisten urheudesta ja kyvystä puolustaa maataan.

      Poista
    13. > "NL esitti keväällä 1941 yksipuolisia vaatimuksia."

      Mitä ne olivat? Tutkimuskirjallisuudestakaan ei löydy. Kertoisitko?

      > "Heidän "rauhantarjouksensa" olivat niin huonoja ettei kukaan järkevä ihminen voinut niihin suostua."

      Mitkä rauhantarjoukset? Keväällä 1941 Suomen ja Venäjän välillähän oli voimassa rauha, joka oli allekirjoitettu Moskovassa 12.3.1940. (Suomi oli kylläkin syksyllä 1940 jo päästänyt maahan saksalaiset, mikä voidaan tulkita rauhansopimuksen 3 artiklan rikkomiseksi.)

      Poista
  2. Venäjän vuoden 1917 vallankumouksessa ja viisi vuotta kestäneessä sisällissodassa kukaan ei uskonut bolshevikkien voittoon, vähiten bolshevikit itse. Näin oli 1960-luvulle asti Suomessakin, jolloin vallankumouksen sukupolvi väistyi vallasta, ja silloinkin Neuvostoliittoa pidettiin savijaloilla seisovana jättiläisenä. Vasta gerontokratian 1960-luvulla valtiota alettiin pitää pysyvänä, kun se oli henkisesti jo kuollut ja jatkoi olemassaoloaan muumiona, mitä gerontokraattien ulkoinenkin habitus ilmensi.

    1980-luvulla Gorbatshov, perestroika ja glasnost olivat vapauden merkkejä, mutta liian myöhään neuvostovaltiolle. Kävin Moskovan elokuvajuhlilla vuosina 1987 ja 1988, ja siellä oli suurempi sananvapaus kuin elokuvasensuuri-Suomessa. Renny Harlinin Jäätävä polte olisi ongelmitta voitu esittää siellä. Solzhenitsyn rehabilitoitiin, Vankileirien saaristo julkaistiin Novyi Mir -lehdessä, NKP:n pääideologi Aleksandr Jakovlev kirjoitti siihen esipuheen (ja julkaisi itse myöhemmin tilintekokirjan, joka meni vielä pidemmälle).

    Olin opiskellut viisi vuotta Länsi-Berliinissä, ja Berliinin elokuvajuhlilla ennustin ääneen, että 10 vuoden päästä muuria ei enää ole. Kukaan ei uskonut minua, mutta olin myös väärässä, koska muuri kaatui paljon nopeammin. Syitä oli monta, mutta minusta pääsyy oli itäblokin pystyynkuolleisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Diktatuureissa sananvapaus on monesti kovin hetkellistä ja paikallista. Älymystölle suunnatuissa tilaisuuksisa ja "rajatun jakelun" kirjallisuudessa saatetaan luvallisesti esittää mielipiteitä, joita ei voi esittää laajemmassa julkisuudessa rahvaan kuullen.

      Uskon miettimättä, että Moskovan elokuvajuhlilla olisi vuonna 1987 voinut esittää melkein mitä tahansa ja saanut lähinnä kiitosta. Novyi Mirissä, joka vastasi levikiltään lähinnä Kanavaa, sai varmasti julkaista mitä vain. (Erityisesti Solzhenitsyniä, jonka tuotanto tuki Gorbatsovin linjaa.) Ihan eri asia on, mitä sai julkaista Jekaterinburgin paikallislehdissä tai näyttää laajalla jakelulla elokuvateattereissa ympäri Venäjää.

      Suomessa tasapainoiltiin tässä välissä. Elokuvasensuuri oli tietyllä tapaa demokraattinen laitos, sillä se sensuroi elokuvat samalla tapaa kaikille. Poikkeuksena olivat elokuva-arkiston näytännöt sivistyneille pienyleisöille, ja niidenkin sallimista vastaan elokuvatarkastamo taisteli menestyksekkäästi yli vuosikymmenen. Tämä oli demokratiaa, sillä jos demokratiassa jotain sensuroidaan, sensuuri koskee sitten ihan kaikkia, ei vain rahvasta.

      Poista
    2. Molemmille ja kiinnostuneille: oleskelin (länsi-) Berliinissä syksyllä 1989. Paikallinen Zeitgeist oli hyvin varautunut kaikkiin yhdistymishankkeisiin. Pormestari Momper ehdotti idästä apua asuntopulaan; ajatusta pidetttiin yleisesti absurdina. Täten syysaamuna lähdin liikkeelle ja näin bulevardilehden lööpin: Die Mauer ist weg. Aprikoin, jaha, mielenkiintoista, koskakohan, joko jo ensi vuonna? Se valkeni pian matkan aikana paikallisjunassa. Siis: rajanylitys oli vapautunut edellisiltana, koko rakennelma katosi noin vuoden kuluessa. - Hyvin arvioitu, Antti.

      Perestroikan viimeiset vuodet. Oletan: kustannusala vapautui pääosin vasta Neuvostoliiton hajottua, jolloin tärkeää tutkimus- ja kaunokirjallisuutta alkoi olla ensi kerran Venäjän kansojen ulottuvilla. Plus monta muuta olennaista kaikilta yhteiskunnan ja inhimillisen elämän aloilta. Pitääpä yrittää selvittää.

      Poista
    3. Mitä muita on kuin diktatuureja?

      Poista
    4. No kohta on arpajaisiin perustuvia diktatuureja jos utooppisia projektioita otetaan tarpeeksi työn alle, yllättäen kaikki pienimmätkin eturyhmät osaavat kehittää parempia yhteiskuntia ja hallintomalleja ja tietävät täsmälleen millaisia kunhan vain pääsisivät rauhassa päättämään ja kehittämään.

      Poista
  3. Olen ollut järkyttävässä räkätaudissa jo kohta kaksi ja puoli viikkoa. Paranemista on on ollut, mutta melko hittaanlaisesti.

    Eilen joudun eräänlaiseen tulikokeessen kestääkö kunto, kun joudun TAYS:in urologian laitokselle tutkimuksiin. TAYS on niin järkelemäinen kompleksi, että sinne on paras mennä taksilla taikka kelataksilla, jos sellaisen saa tilattua itselleen. Muuten ei löydä perille oikeaan osoitteeseen kuin onnella eli tsägällä.

    Lekuri oli tunnin myöhässä. Alkoi nukuttaa oikein tosissaan, kun oli noussut jo klo 05.30. Hoitaja kävi ilmoittamassa isolle joukolle potilaita, että myöhässä ollaan. Pyysin, että minut herätetään, jos olen vaipinut syvään uneen. Kutsu tulikin runsaan 20 minuutin päästä mennä lääkärin pakeille.

    Kun astuin huoneeseen, niin siellä olikin kolme raavasta miestä odottamassa. Totesin heti alkajaisiksi, että laitatteko minut rautoihin ja onko kyseessä väkivaltainen tutkimus. No ei ollut semmoisesta tietoakaan, vaan kaksi muuta olivat opiskelijoita ja päätutkija oli ehkä korkeintaan 30-vuotias urologi. Suostuin kaikkeen mitä sanottiin ja kaikki tutkivat ensin sormin ja lopuksi vielä ultralla eturauhastani. Ammattimaista toimintaa ja luottamusta herättävää tutkimusta. Varsinkin, kun sain puhtaat paperit. Ei huolta syövästä ainakaan nyt. Koepalan ottoa ei suositeltu, eikä sitten otettu.

    Tyttärelleni ilmoitin, että selvisin puhtain paperein, vaikka oli kolme tutkijaa ja perusteellisesti tutkittiin. Päätä ei tutkittu. Siihen tytär totesi, että mitä - pääasia jätettiin tutkimatta. Se on sitten toinen porukka, joka tutkii korvien välin. Nyt ei ollut lähetettä semmoiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tutkimus on väärä. Mitä (enemmän) tutkitaan, sitä (enemmän) löytyy.

      Poista
    2. Vain luolaihmisten lääketiede tarvitsee näytteitä ja leikkauksia.

      Poista
    3. Jo sairaalat Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä ajetaan alas, siinä sitten onkin sikäläisillä ummikoilla tekemistä, kun vaivoissaan yrittävät reissata tuohon kompleksiin Tampereella ja oikeaan paikkaan siellä. Ja omaisilla.

      Poista
    4. Voisipa hoidattaa hampaansa puhelimen avulla.

      Etätyö, se on meidät pelastava.

      Yle otsikoi eilen: Sähkön tuotantoon kaivataan vakautta.

      Poista
    5. Ohje eturauhassyöpää epäileville PSA-verikokeisiin menijöille. Ei ainakaan 24 tuntiin polkupyörälläajoa eikä mitään tärinää tai röykytystä: ei moottorikelkkailua, ei mönkijä- tai perämoottorikyytiä, ei metsäautotieajelua, ei moottorisaha- ja ruohonleikkuutöitä, ei edes seksiä. Ne kaikki vääristävät sekä yleis- että suhteellista PSA-lukemaa. Nimimerkki: turhaan tutkittu ja koepalaotettu.

      Poista
  4. Hyvää tekstiä, palaan sivustaseuraajana asiaan, kunhan saan näin 70-luvulla syntyneenä jotenkin prosessoitua sen, kuinka suuri vaikutus suomettumisella oikeastaan olikaan. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt suometutaan vauhdilla toiseen suuntaan. Samaa pelolla hallintaa ja toisinajattelijoiden vainoamista havaittavissa taas.

      Poista
    2. Nuorena ihmisenä paneudu samalla myös akuutin SOmettumisen vaikutuksiin globaalissa kontekstissa. Se se vasta jyräävää onkin. Suomettuminen oli pikkuista piiperrystä siihen verrattuna.

      Poista
    3. Ookko sää nuin junkki, herramunjee.. Täällä luulin olevan pelkkiä ukkokodin uhan alla eläviä tai sen sorttisia. Eiköös se ole melkoosen rohkeeta olla kun on noinkin nuori, jos vaikka olis oikees?

      Poista
  5. Suomen tiestä Sauli Niinistö on antanut merkittävän haastattelun tämän päivän Ilta-Sanomille. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010113657.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=supersaa.fi&utm_content=promobox

    VastaaPoista
  6. Luen juuri kirjaa "Epäpyhä liitto : Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyö 1922-1941" (Rautala, Ari, Uitto, Antero, Minerva Kustannus [2023]

    Kirja kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti Saksan ja Venjän välistä taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä aina Rapallon sopimuksesta operaatio Barbarossan alkuun. Teksti on hieman raskasta siksi, että mm. eri kauppasopimukset ja niiden syntyvaiheet on dokumentoitu hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkkaan.

    Mutta samalla kirja antaa ainakin minulle aivan uuden kuvan siitä, kuinka sotaan vamistauduttiin, kuinka uskomattomia poliittisia kuperkeikkoja tehtiin, jopa vain muutaman kuukauden välein 180-asteen käännöksiä ja paljonko valehdeltiin, vaikka kaikki osapuolet tiesivät, että nyt valehdellaan. Ja kuinka avointa sotilaallista yhteistyötä ja kauppaa keskenään tekivät osapuolet, jota tiesivät aivan kohta olevansa sodassa keskenään. Auki oli vain se, että milloin rytinä alkaa ja missä järjestyksessä sotaan mennään.

    Kirja avaa myös sitä, että lopulta sota on vain raaka-aineita, teollisuutta ja logistiikkaa, vaikka sotahistoriat puhuvat vain divsioonista ja niiden johtajista.

    Kirjassa on myös lähteisiin perustuva yksityiskohtainen, miltei virke virkkeeltä kuvaus siitä, kuinka syksyllä 1940 Molotov penäsi Hitleriltä lupaa hoitaa "Suomen kysymys" loppuun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti ja kuinka Hitler kiemurteli tyyliin: "Emme voi sallia nyt sotaa Itämerelle, mutta tottakai Suomi kuluu Venäjän etupiiriin". Siihen jäi Molotovin yritys.

    Kirjasta selviää myös hyvin se, että Saksa alkoi kiinnostua Suomesta ja sen tukemisesta Venäjää vastaan jo alkusysksytä 1940. Syynä olivat paljolti raaka-ainekysymykset tässäkin.

    Kirjaa lukeissa tulevat mieleen väkisinkin tietyt "yhdennäköisyydet" nykyaikaan verraten. Sodan alla suhmuroitiin silloinkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pekka Visurin arvosteli kirjan HS:ssa 13.1.2024. Arvostelusta käy mielestäni hyvin ilmi, että tieteellisessä mielessä puheena oleva kirja on arvoton (Visurin sanoin: "vakavia ongelmia"): dokumentoimattomuutta, vanhoja ja yksipuolisia lähteitä, omia mielipiteitä jne. Ja Visurihan on oikea tutkija koulutuksineen, mitä kirjan kirjoittajat eivät ole.

      Mutta kieltämättä tällaiset kirjat ovat hyvää uskonvahvistusta sille varsinkin nykyisin hyvin laajalle joukolle, jolla on tarve uskoa.

      Ja aiheen "Molotov ja Suomen-kysymys Berliinissä 1.12.1940" on käsitelty alkuperäislähteiden perusteella tarkasti Visurin ja Murtorinteen vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassa. Ei siinä enää pitäisi olla vänkäämistä.

      Poista
    2. Olen toki lukenut Visurin ja Murtorinteen Kirjan "Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939 - 1940" heti sen ilmestyttyä. Tuossa se jököttää hyllyssä edelleen.

      En heti näe mitään erityistä ristiriittaa ns. isossa kuvassa noiden kesken. No pitänee vielä tarkistaa.

      Eri juttu sitten on tutkijoiden keskinäinen "kisailu" ja kiistely enemmän lillukan varsistaja akteemisista vivahteista?

      PS. Tekisi mieli vielä kohteliaimmin kysyä, että mihin tällä "laajalla joukolla" on Anonyymin mielestä tarve uskoa. En nimittäin ihan oikeasti saa tuosta mitenkään kiinni. Mikä salaliitto se nyt tässä piilee? Mikä se väärä uskomus tässä nyt on?

      Poista
    3. Historiassa riittää aina vänkäämistä. Vaikka lähteet olisivat samat, tulkinnat voivat olla erilaisia. Molotovin pyyntö Hitlerille on fakta, mutta mitä se oikeasti tarkoitti - suomettumista vai miehitystä - jää tulkittavaksi.

      Visuri on hyvä historoitsija, mutta hänenkin tulkintansa ovat vain tulkintoja. Historia osoitti, että Neuvostoliitto ei pitänyt näissä asioissa lupauksiaan, se ainakin on fakta.

      Poista
    4. Se että kirjassa on puutteita ei tarkoita että sen sisältö olisi potaskaa. Varmasti tulee tasokkaampia tutkimuksia myöhemmin ja silloin voidaan faktoja ja väitteitä verrata.

      Poista
    5. Nimimerkki Matias K. siis kirjoitti: "Molotov penäsi Hitleriltä lupaa hoitaa "Suomen kysymys" loppuun"

      Jos Rautalan - Uiton kirjassa siis väitetään tällaista, minä näen luotettavaan tutkimukseen verrattuna erittäin suuren ristiriidan. Mainittu nimimerkkihän ei omien sanojensa mukaan näe "mitään erityistä ristiriitaa".

      Sitä paitsi kysymys ei ole "akateemisista vivahteista", koska vain Visuri ja viime vuonna kuollut Murtorinne ovat akateemisia tutkijoita.

      Mutta tästä asiasta on aivan turha väitellä. Visurin ja Murtorinteen kirjan liitteinä on ensinnäkin (s. 267 - 270) "Stalinin ohjeet Molotoville 9.11.1940 Berliinin neuvotteluja varten" ja sen lisäksi "Hitlerin ja Molotovin keskustelut Suomesta Berliinissä 12. - 13.11.1940" (s. 271 - 280). Molemmat dokumentit on julkaistu kirjassa suomennoksina in extenso; keskustelujen lähteenä on "Akten zur Deutschen auswärtigen Politik, Serie D:1937 - 1945, Bd XI (Bonn 1964). - Näissä ei mainita missään kohden vuosikymmeniä ilmeisen tarkoitushakuisesti kierrätettyä väitettä Molotovin "penäämisestä hoitaa loppuun Suomen kysymys", ei liioin vaatimusta saada "likvidoida" Suomi tai "päättää tilit" sen kanssa. Jos Rautalan ja Uiton kirja sellaista esittää, olisi välttämätöntä saada lähteestä tarkempi selvitys.

      Visurin ja Murtorinteen kirjan mukaan Molotov vaati Berliinissä Stalinin ohjeiden mukaisesti kahta asiaa: a) maahan päästettyjen saksalaisten joukkojen poisvetämistä Suomesta sekä b) "kaikkien Neuvostoliittoa vahingoittavien poliittisten mielenilmausten lopettamista Suomessa". Ensimmäiseen kohtaan lisäisin vielä omana kommenttinani sen, että Moskovan rauhansopimuksessa 12.3.1940 sanottiin artiklassa III seuraavasti: "Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja [HUOM!] olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koalitio-liittymiin, jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimuspuolta vastaan."

      Poista
    6. Niin, NL rikkoi käytännössä kaikki tekemänsä sopimukset ja lupaukset. Samaa on tehnyt Venäjä sen seuraajana. Suomikin oli tehnyt hyökkäämättömyyssopimuksen 1930-luvulla mutta kun tarpeellinen hetki koitti, NL ilmoitti ettei sopimus enää sido heitä. Sopimuksella oli vain paperinpalan arvo. Muitakin sopimuksia oli tehty mutta niillä ei eräänä hetkenä ollutkaan merkitystä. NL:oon ei voinut luottaa vähääkään ja se oli monin tavoin ilmaissut voimakkaan aggressionsa Suomea kohtaan.

      Vastaavat kokemukset olivat Baltian mailla. Vaikka Viro antautui NL:lle joka lupasi turvata sen, alkoikin väestön tuhoaminen ja pakkosiirrot Siperiaan. 40% väestöstä vietiin Siperiaan. Mitäs luulisitte, kuinka olisi suomalaisten käynyt 1943 jos olisimme antautuneet NL:lle? Totisesti, suomalaisilla ei ollut kuilun reunalla mitään muita kuin huonoja optioita näköpiirissään.

      Tämän hetken mielenkiintoinen kommentti tuli äskettäin Putinilta joka kertoi että Stalinin ja Molotovin pakottamat alueluovutukset Suomelta olivat "aluejärjestelyjä". Putin oli sitä mieltä että NL:lla oli oikeus tehdä aluejärjestelyjä toisen suvereenin valtion alueille. Ja on sitä mieltä Ukrainan kohdalla ja useita uhkauksia on nyt tehty myös kohdistuen Puolaan, Baltian maihin ja itse asiassa kaikkiin entisiin NL:n satelliittivaltioihin. Putin haluaa palauttaa Venäjälle sen 1914 rajat. Putin unohtaa miten kävi Venäjän vuoden 1914 hallitsijalle. Sama kohtalo odottaa häntä jo nyt.

      Poista
    7. Ne, joilla on kiinnostusta asiaan, voivat itse lukea myös tämän Rautalan ja Uiton kirjan korkeasti arvostamani Pekka Visurin kirjan lisäksi. Tällöin he voivat itse arvoida kokonaisuuden, käytetyt lähteet, jne.

      Arvelen, mutta en voi tietää, että tässä Visuri vastaan Rantala/Uitto -vänkäämisessä on kyse osittain myös siitä, että Visurin vahvuus on eritysesti saksalaisissa lähteissä, mutta ei toki pelkästään niissä, kun taas jälkimmäiset tekijät ovat päässeet kiinni myös neuvostoliittolaisiin lähteisiin ilmeisesti melko hyvin.

      Kokonaiskuva vaatii molemmat näkökulmat.

      Tällainen epäsuora kinaaminen asiasta on - niin, se on kovin epäsuoraa.
      Itse arvostin kirjaa huolimatta sen suuresta yksityiskohtaisuudesta ja eri kauppasopimusten ja muiden sopimusten pikkutarkasta kirjaamisesta huolimatta sen antaman yleiskuvan ja pitkän kehityskaaren ansiosta - koko kaari vuodet 1922 - 1941.

      Kirjaa on saatavissa mm. kirjastoista.

      Poista
    8. Niinpä, mitähän mahtaa lukea sopimuksissa., jotka Venäjä syksyllä 1939 teki Viron, Latvian ja Liettuan kanssa?

      Niistähän se Suomen vaihtoehtoinen kohtalokin selviää.

      Poista
    9. Sotilastukikohtia ja varastoja, vapaa kulkuoikeutta niihin tms
      Siis vähän samaa kuin nykysopimuksessa jenkkien kanssa.

      Poista
    10. Matias K:lle: Kyllä Visuri ja Murtorinteen tutkijakaksikko kirjaansa laatiessaan venättä osasi. Heidän kirjansa lähdeluetteloonsa sisältyy mm. lähdejulkaisu "Dokumenty 1941 God. V 2-h. knigah Moskva Demokratia, 1998".

      Lisäksi Visuri - Murtorinne totesivat Berliinin Suomea koskevien keskustelujen päälähdesarjastaan ("Akten zur Deutschen Politik"): "Venäjänkielisiä muistiinpanoja [Molotov & Hitler] ei ole julkaistu täydellisinä, ja ne poikkeavat saksalaisista muistiinpanoista vain eräiden detaljien osalta."

      Ei tästäkään siis taida olla kaiken pelastavaksi oljenkorreksi.

      Voin vielä todeta, että Visurin - Murtorinteen suoritettua analyysinsä ja julkaistua sen tulokset vuonna 2019 hämmästelin hämmästelemistäni sitä, ettei suomalainen tutkimus jo paljon varhemmin ollut asiaa selvittänyt - olihan keskeinen lähdesarja julkaistu Bonnissa jo vuonna 1964. - Eipä kaukana ole se ajatus, että ei ollut haluttukaan asiaa selvittää. Onhan Visurin - Murtorinteen kirja ilmestyttyään herättänyt Suomessa jopa vissinlaista raivoa (esim. HAik). HS:n käyttämän arvostelijan resensio 2019 puolestaan ilmeisen onnistuneesti pimitti ns. suurelta yleisöltä kirjan todellisen sisällön, sellaisen vaikutelman itse tuolloin sain.

      Poista
    11. Tuskin niistä mitään aukeaa koska Vwnäjälle ne olivat vain kulissipapereita joita heiluteltiin tarvittaessa uteliaiden nenän edessä. Stalin ja Molotov tekivät vallanhalussaan ja väkivaltaisessa vimmassaan aivan mitä halusivat, luki papereissa mitä tahansa.

      Suomalaisetkin tekivät välirauhansopimuksen 1944 mutta ennenkuin muste ehti kuivua, valvonakomissio jo aloitti iltalypsynsä ja painosti vaatimuksia monin tavoin jotka kirkkaasti ylittivät sen mitä oli sovittu. Siinä suurvalta röyhkeällä tavalla käytti voimaansa pientä valtiota kohtaan. Kyse oli alueluovutuksista, rajoista ja sotakorvauksista ja monista yksityiskohdista jotka oli jo lyöty kiinni.

      Poista
    12. "Kyllä Visuri ja Murtorinne ..."

      Kyllä he käyttivät myös venäjänkielisiä lähteitä, kuten yllä jo aiemmin kirjoitin. Tietenkin käyttivät hekin. Vahvuudet heillä olivat ehkä kuitenkin saksaksankielisellä puolella.

      Itse asian kannalta tällä ei kuitenkaan ole yhtään mitään merkitystä.

      Luin nimittäin nyt uudelleen Visurin ja Murotorinteen kuvauksen Molotov - Hitler -keskusteluista Suomea koskien. Ja - kas kummaa - se on hyvin täsmälleen sama kuin Rautalan ja Uiton. Ja miksipä ei olisi.

      Myös Visurin ja Murtorinteen mukaan Molotov Stalinilta saamansa tiukan ohjeistuksen mukaan penäsi moneen kertaan lupaa hoitaa "Suomen kysymys" Molotov - Ribbentrop -etupiirisopimuksen mukaisesti puhtaasti Nevostoliiton etupiirin sisäisenä asiana Baltian ja Bessarabian tapaan ilman Saksan asettamia rajoitteita. Ja tämän Hitler monnen kertaan torppasi vedoten mm. siihen, että Saksa ei halua sotaa Itämeren alueelle, koska se voisi vetää sinne myös muita suurvaltoja.

      En siis löydä mitään eroa noiden kirjojen esittämän asioiden kulun kesken tässä.

      Alkaakin tuntua siltä, että tarjotessani yhtä lukuvinkkiä tulin yhtäkkiä astuneeksi osaksi jotakin ihmeellistä sofistien kiistaa lillukanvarsista, kiistaa josta en ymmärrä mitään. Joten minun osaltani tämä juttu on nyt käsitely.

      Suosittelen kuitenkin tuota mainitsemaani kirjaa kaikkien eri lahkojen (?) edustajille. Se on yksi näkökulma menneeseen ja minusta sellaisena kovastikin lukemisen arvoinen. Kirjaa lukematta kommentointi johtaa helposti siihen, että aletaan torjua jotakin sellaista, jota ei ole edes esitetty.

      Poista
    13. Matias K.: "Myös Visurin ja Murtorinteen mukaan Molotov Stalinilta saamansa tiukan ohjeistuksen mukaan penäsi moneen kertaan lupaa hoitaa "Suomen kysymys" Molotov - Ribbentrop -etupiirisopimuksen mukaisesti"

      Niin, ja ne Stalinin Molotoville antamat ohjeet kuuluivat Visurin ja Murtorinteen esittämän alkuperäisen dokumentin mukaan siis seuraavasti (mt. s. 267) (Pahoittelen, että joudun kuluttamaan palstatilaa osin toistamiseenkin):

      "SUOMI - perustuen neuvostoliittolais-saksalaiseen sopimukseen vuodelta 1939, jonka toimeenpanossa Saksan pitäisi saada poistetuksi kaikki vaikeudet ja epäselvyydet (saksalaisten joukkojen poisvetäminen sekä kaikkien Neuvostoliittoa vahingoittavien poliittisten mielenilmausten lopettaminen Suomessa ja Saksassa)."

      Jos siis Rautala & Uitto (joiden kirjaa en amatöörien kirjoittamana aio lukea) ovat tulleet Visurin ja Murtorinteen linjalle niin kuin kommentistasi voi päätellä, mikä sen parempaa. Hienoa, että vihdoinkin yksi Suomen historiassa vuosikymmeniä sitkeästi historiapoliittisista syistä vaalittu tabu alkaa laajemminkin murtua!

      Poista
    14. Ei toi Rautalan&Uiton kirja mitään jo ennestään tunnettua historiaa mullistavia paljastuksia eteen ole tuonut. Yli puolenvälin olen sitä nytten tavannut... Vähän semmoista vanhan jankkaamista jolla ei maailmaa ainakaan paremmaksi rakenneta, jos kohta on tarkoituskaan.

      Karjalan männyt ovatten jo moneen kertaan sahoille ajetut ja loput erilaisiksi liemiksi keitelty.

      Poista
    15. Hesariin Rautalan et Uiton kirjasta kritiikin kirjoittanut Pekka Visuri pudottaa sen tavanomaisten sotien syitä jatustelevien teosten joukkoon, eikä erehtyne paljoakaan: "JOS TEOSTA arvioidaan tutkimuksena, siinä on vakavia ongelmia. Lukijan on mahdotonta päästä selville monien tietojen alkuperästä ja laadusta, koska lähteiden merkintä on puutteellista ja sekavaa."

      Poista
  7. Ankaraa kilvoittelua, "tasapainottelua", sen on täytynyt olla. Mutta pääasia: pölkyllä pysyttiin, olkoonkin että tukkipoikien lakeerikengät ja raitahousut sijaiskärsijöinä hieman kastuivat.

    "Suurvaltojen valtataistelussa pikkuvaltioiden vapaalla omalla päätösvallalla on kovin suppeat rajat. Suomi tempautui suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas Suomen joki tempaa mukaansa ajopuun." Mot.

    VastaaPoista
  8. "Saksa ei ole nähdäkseni koskaan ollut kiinnostunut Suomesta." -

    Tämän lienee provokaatio lauantain ratoksi. Onhan Saksalla ollut kiinnostus Suomeen "aina". Eihän se tietenkään ollut koskaan kiinnostunut meistä "sinisten silmiemme" tähden, vaan strategisesti ja voimapoliittisesti. Ehkei se kiinnostus nyt järin suurta ollut lebensraumin syntyaikoina, kun Friedrich Ratzel kehitteli käsitteen (1901), mutta myöhemmät ideologiat ja aktiivitoimet väisätmättä osoittavat kiinnostusta, kuten interventio Suomeen 1918 realisoi jo vuosia stretegiapöydillä esiintyneen kiinnostuksen: niin Moskovassa kuin Berliinissä, esiintyneet kaavailut kaksipuolisesta saarrostuksesta Nevan kaupunkia vastaan.
    Ja sitten sodan pilvien kohotessa 1930-luvulla, tottakai Suomi, pitkä pohjoisen rintaman maa punaisen hämärän maata vastaan, tottakai kiinnosti. Miten hyökätä Neuvostoliittoon ja tuhota koko järjestelmä, miettimättä miten iskeä Leningradiin ja torjua lännen convoyarit Jäämereltä, vetämättä Suomi karvoineen nahkoineen sotaan, joko taistelukenttänä tai taistelutoverina.
    Nämä realiteetit ovat voineet jossain vaiheessa saksalaisessa tajunnassa vaipua taka-alalle, mutta eivät idässä. Mikä se olikaan Kremlin ilmoittama aktivoiva syy noottiin 1961, sen vaatiessa konsultaatioita
    ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liitto­tasa­vallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta”?
    Jos Saksa ei joskus olekaan kiinnostunut Suomesta, niin Venäjä on, ja se kyllä muistuttaa unohtelevia saksoja.
    Suomen on syytä muistaa nämä realiteetit aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi on eräs Suomesta kiinnostuneimmista maista maailmassa ja sitäpaitsi sillä on maailman paras pohjoismainen suomenlippu, onhan sekin jotain?

      Poista
    2. Suomi on kauppatavara suurvaltojen pelissä.

      Poista
    3. Ei taida olla, täällä tapitetaan silmät pitkällä jenkkejä ja kopiodaan sieltä kaikki virheet.

      Poista
    4. Keljuinta on että kopiointi on tiedostamatonta mutta näkyyhän se merkkivaatteista.

      Poista
    5. Mitkä virheet? Olisiko taskussai oleva iphone sellainen? Tai McDonaldsin ruoka jota käyt ajoittain mussuttamassa?

      Poista
    6. Virheet.., ehkä pahinta, trumpismia, ollaan juuri änkeämässä yhteiskunnan rihlakon kierteisiin. Tiukkaa tekee, mutta pöljäpääöljyäjiä kyllä riittää notkistajiksi...

      Poista
    7. En käy Mac Donaldsissa kuin korkeintaan pakon uhalla. Eikä taskussa ole iPhonea, autokaan ei ole Tesla, vaan ranskalainen jne.
      Puhuin lähinnä talous-, kulttuuri-, -laki yms. virheistä, joissa jo maitten mittakaavaero aiheuttaa ongelmia suorassa kopioinnissa.

      Poista
    8. Mutta kun trumpismi on kivaa ja helppoa ja sujui jo kerran ihan hyvin vaikka jäikin vähän kesken, kun oli muuta, tärkeämpää. Kuka sitä nyt vastustaa tahtoisi, varsinkin kun sen seurauksena voidaan kenties jopa saada aikaan Suuramerikan Maailman Yhdysvallat jossa kaikki on suurempaa ja näemmä värikylläisempää ja vihdoinkin telkkaria varten valmiiksi mietitty, värejähän voi säätää pienemmälle jos ilskottaa?

      Poista
    9. Tässä vaiheessa huomauttaisin, että Saksan kiinnostusta Suomeen 1930-luvulla laimensi huomattavasti se ikävä tosiseikka, että suomalaiset kansana eivät olleet kovin korkealla Kolmannen valtakunnan virallisessa rotu-rangingissa. Kun sitten ilmeni, että ne puolimongolithan olivat varsin mainioita sotatoimissaan ja panivat sisukkaasti Stalinille hanttiin, kiinnostus - ymmärtääkseni myös valtakunnan kansleri henkilökohtainen - virisi ihan toisella tavalla.

      Rodullisesti suomalaiset eivät silti juurikaan kohonneet hierarkiassa, eikä esimerkiksi saksalaisten sotilaiden kanssakäymistä suomalaisnaisten kanssa pidetty oikein sopivana. Viikinkitaustaisten norjalaisten kanssa tehdyt lapset sen sijaan otettiin mielihyvin arjalaisen joukon jatkeeksi.

      Poista
  9. "Kuka tarvitsee kaksitoista kampaa?" No semmoinen, jolla on vielä paljon aamuja jäljellä.

    Kappa-mitasta puheenolleen synnyinseuduillani Savossa sanottiin puisen varren päähän, sahanuraan naulaamalla kiinnitettyä sinkkiämpäriä kaivonkapaksi, tai vain kapaksi. Ja edelleen minulla on mökillä sellainen kaivolla ja kapaksi sitä nimitän kun vettä kaivosta komennan jonkun toisen hakemaan: "Hajeppas kapallinen märkee kaevosta jotta piästään kahvin keittoon, ruapasen sillä aekoo hellanrinkiin alle popat."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä tilaisuus ja mahdollisuus salakieliseen viestintään menneekään haaskuun kun ei tuota hyödynnetä. Ajatelkaas! Tästä on kokemusta ulkomailla. Navajo-intiaaaneja valittiin radiomiehiksi jo Ison Metakan aikoihin.

      Poista
    2. Sanotaanko savoksi todellakin ”kahvin”, kun meillä pohjoisemmassa se on reilusti ”kahavin”?

      Poista
    3. Toden totta, epäilyttävän virheen teki, kuka liekään!

      Täälläkö ei oltaisi tarkkoja ylimaalliseen asteeseen, mukamas...

      Yle juuri joulukuun 29. uutisoi Draken kaavasta ja Fermin paradoksista. Eivät kyseenalaistaneet onko yhteydenottojen puute sillään pätevä todiste korkeammasta älykkyydeen asteesta vieraiden taholla, kuten tavallista on ja tapa näissä aprikoinnneissa.

      Apropos murteellisen ilmaisun oikoluku, eikö olekin kauheaa kun puhutaan aivan kuinka sattuu ja mitä huvittaa? Kyllä pitäisi kielitoimistoja olla useampia ja lisää tarkkuutta... Murteet virallisiksi!

      Poista
    4. Meillähän olisi esimerkiksi kelpaava vöyrinkieli. Kyllä ei koodi avaudu salaa kuuntelijalle kun eivät itsekään aina aivan tiedä mitä se naapuri oikein tarkoittaa.

      Poista
    5. "Sanotaanko ..."

      Sanotaan. Kahvi kahvina ja oululaisten kaverina kahavina.

      Savolaista vehnästelyä harrastanut isoukkini oli sanonut mummille, että "keetäppäs Marj' kiehut". (Tulee varmaan siitä, kun se kahvi usein kiehahti hellalle.) Sitten oli aivan semmoinen pikkukyläkohtainen lohkaisu, jotta keitetäänpäs kunnon öötöset. En tiedä, mistä semmoinen ilmaisu sitten tuli. Tai oikeastaan tiedän: Meidän savolaisten pitää aina jotain joutavaa suustaan olla edes päästelevinään.

      Kaffekvarnen (kahvimylly) on muuten mukavasti juonnettu sunnuntain kevyenmusiikin ohjelma Yle Vegalla.

      Poista
  10. Neuvostoliiton ajassa oli se ero nyky-Venäjään, että sosialistinen oppi ja sen maineenhallinta jollain tasolla muodosti tietynlaisen hillikkeen pahanteolle lännessä, vaihtelevasti toki. Mutta tällä nykyisellä diktaattorilla on pelkkä raakuus ja väkivalta. Jos niitä ei joskus käytetä, kysymys on vain taktisista valinnoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä sitä pidättäisikään tuhoamisesta täällä? Täällä asuvat venäläisetkö? Heh heh!

      Poista
    2. Kuva Nürnbergin puoluepäivien eturivistä 1933. Hitler keskellä, vierellä Himmler, Lutze ja Streicher. Kuvateksti William L. Shirerin kirjasta Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I: "Valokuva... osoittaa, miten raakuus vallitsi Hitlerin ympärillä."

      Ei mitään eroa Putiniin.

      Poista
  11. Blogiprofessori mainitsee tilavuusmitan nimeltä kappa mutta jättää manitsematta sen määritelmän. Toki sen voi jokainen tykönään selvittää. Olisi silti hyväksi olla huolellinen ja kertoa kuinka juuri torikaupan juuresten myynnissä on SI -järjestelmän synnyn alkuajoilta oleva näppärä tilavuusmitta jonka tulee olla puusta. Paragraafit ovat varsin tarkat, hyväksytyn mitan puulaadusta alkaen.

    Mitä maksaisitte kapallisesta talvirenkaan nastoja?

    VastaaPoista
  12. Maksa kaksi, saat toisen samaan hintaan.

    VastaaPoista
  13. Kappa, paitsi niitä hönttejä kirjaimia joissa se on on tilavuusmitan nimi, sen puisen siis. Seurauksenako sitten vai syynä on torikauppias joka on myynyt säkit ja lappaa pottuja kuormasta torilla herrasväelle vaikka tuoreita perunoita tulisi kohdella kuin kananmunia. Kyllä ei ole viisas. Ei kauppias eikä mittaväline.

    VastaaPoista
  14. "Stalin puolestaan halusi sulkea Suomenlahden, johon tukeutuen Leningradiin pääsi hyökkäämään, sieltä Itämerelle käytännössä ei. "

    Suomenlahden sitten touko-kesäkuussa 1941 sulki Saksa Suomesta käsin ja kaipa suomalaiset olivat siinä miinoittamisessa mukana, kun valmisteltiin hyökkäystä Leningradiin. Muuten oli voinut koukata ikävästi lahdelta Viroa pitkin etenevien joukkojen kimppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi sulki miinoin ja sukellusveneverkoin ajoissa Suomenlahden koska venäläiset sukellusveneet olivat useita kertoja hyökänneet suomalaisten ja ulkomaalaisten kauppalaivojen kimppuun Suomenlahdella ja Itämerellä. Kovin monet merimiehet menettivät henkensä hyökkäysten takia. Sulku oli toimiva ja talviset jäät hoitivat loput; venäläisiä sukellusveneitä ei juuri sen jälkeen nähty. Asia oli tärkeä 1941 koska Suomessa oli vakava elintarvikepula ja ulkomainen viljakuljetus oli laivojen varassa.

      Poista
  15. Olemme solmineet kauttakulkusopimuksen vai oliko se isäntämaasopimuksen uuden isännän kanssa, joka aseistaa liittolaistaan operaatiossa, josta liittolainen on joutunut syytteeseen kansanmurhasta. Suomi on hyvä liittolainen, kun se ostaa aseet velaksi ja vielä ylläpitää isännän joukot. Kun muistaa mainita Häyhän, niin he ovat hetkessä järjestämässä ylimääräisiä kertausharjoituksia. Ukrainasta on miehet loppu. Onneksi täältä vielä löytyy elävää voimaa, ette isännän tarvitse laittaa omiaan. Putin on tosiaan epäonnistunut kauhun tasapainon ylläpidossa ja maksaa nyt kovaa hintaa sen palauttamisessa Ukrainassa. Saa nähdä mihin tasapainoon vaaka täällä pohjoisessa asettuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Saa nähdä mihin tasapainoon vaaka täällä pohjoisessa asettuu."

      Tää on nyt taas niin tätä, että vallan.

      Mikä olisi oikeampi toimintatapa? Istua hiljaa ja odottaa lahtaria idästä?

      Poista
    2. Mutta entäpä jos se lahtari tuleekin lännestä?

      Poista
    3. Napo teki vierailun Moskovassa, mutta hän poistui ennen kuin jutun juureen päästiin. Lahtari teki vastavierailun Pariisiin ja kävi kysymässä, että mihin jäimmekään. Hänellä oli bistro bistro kiire takaisin kotiin. Vastavierailu Berliiniin kesti pidempään. Tehtiin herrasmiessopimus, että jos ette seuraavalla kerralla tulisi kutsumatta. Ja taas yritetään saranapuolelta sisään.

      Poista
  16. Eino Kalima kirjoittaa muistelmissaan Suomen ensimmäisistä itsenäisyysjuhlista. Niitä vietettiin kuukausi itsenäistymisen jälkeen tammikuussa 1918 Suomen Kansallisteatterissa, jonka johtajaksi hän oli edellisvuonna tullut. Frankofiilinä tunnettu Kalima sai tehtäväkseen ohjata Ranskan edustajat ennen juhlan loppua pois. Päätösohjelmaan sisältyi nimittäin "Vartio Reinillä", Saksan tunnuslaulu sodissaan Ranskaa vastaan.

    Marjaliisa ja Seppo Hentilän teos Saksalainen Suomi 1918 kertoi aikaisempaa perusteellisemmin vuodesta, jossa Suomi luovutti kohtalonsa Saksan keisarikunnan käsiin. Saksalaisen kuninkaan myötä Suomesta oli tulla Saksan alusmaa. Kohtalolta meidät pelasti keisarikunnan tuho.

    Suomen saksalaissuuntaus jatkui, mutta vain yhtenä muiden suuntausten joukossa, kunnes se huipentui vuoden 1941 aseveljeydessä. Suomi oli elimellinen osa Operaatio Barbarossaa, kun Hitler julisti sodan 22.6.1941: "Tällä hetkellä toteutuu hyökkäys joka on mittasuhteiltaan ja laajuudeltaan suurin, mitä maailma on tähän mennessä nähnyt. Yhdessä suomalaisten tovereiden kanssa Narvikin voittoisat valloittajat seisovat pohjoisella Jäämerellä. Saksalaiset divisioonat Norjan valloittajien johdolla turvaavat Suomen maata yhdessä Suomen marsalkan johtamien vapaussankareiden kanssa."

    Elonetissä on vapaasti katsottavissa harvinainen dokumenttielokuva Aseveljeyden sankarit (1943). Siinä on myös paikannimiä, jotka ovat tulleet tutuiksi viime aikojen Ukraina-uutisista. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_687096

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Suomi ei olisi ollut "elimellinen osa" Barbarossaa, sota olisi käyty täällä joka tapauksessa, millä tahansa Suomen rajalla, tai kaikilla. Tyhjiö olisi täyttynyt, halusimme tai emme.

      Poista
    2. > "Jos Suomi ei olisi ollut "elimellinen osa" Barbarossaa, sota olisi käyty täällä joka tapauksessa"

      Mistäs tiedät? Ketkä tänne olisivat hyökänneet? Neuvostoliittoko, vaikka omat rintamat Barbarossa alettua joutuivat perääntymään satoja kilometrejä? Se siitä "tyhjiöstä". Saksa ei aivan ilmeisesti Suomea olisi pakottanut. Mm. OKH:n Halderhan kysyi kohteliaasti: "Osallistuuko Suomi?" Hitlerille olisi riittänyt Suomen ase jalalla seisova "hyväntahtoinen puolueettomuus" + Petsamon nikkeli (jonka se jo käytännössä oli saanut) + Outokummun kupari, Mätäsvaaran molybdeeni jne.

      Poista
    3. Ainakin Neuvostoliitto, jossain vaiheessa. Rajallahan olisimme silloin olleet yksin.

      Poista
    4. "Rajallahan olisimme olleet yksin." Juu, ja sitä vaikeaa rajaa varten ei puolustautumisrakenteita ei juuri ollut ehditty tehdä.

      Poista
  17. Sota missä vaan sopii suomimiehelle kuin hänen nyrkkinsä kenenvaan silmään. Suurin heistä on se joka eniten tappoi ja jonka suvussa mennen tullen on eniten näitä tappourhoja, jo vain se vahvistaa kivasti miestä ja sydäntä suurempaa miehen nyrkkiä. Se se opettaa ottamaan vallan ja pitämään sen.

    VastaaPoista
  18. Ollaan kohta samassa kuin 1939, luovimassa kahden diktaattorin välissä. Se ero nyt vain, että toinen näistä on sikäläisten vaalien jälkeen Atlantin takana, ei Euroopassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trump on selkeästi ilmoittanut että häntä ei Nato eikä Eurooppa kiinnosta. Jos Euroopassa syntyy laajempi konflikti, Trum ei aio osallistua asiaan. Hän haluaa vain MAGA, MAGA.

      Euroopan on pakosta ryhdistäydyttävä ja ryhdyttävä laajasti varustautumaan Venäjän aggressioita vastaan. Putinia ei pysäytä mikään muu kuin voima. Ukrainasta nähdään että Putin ei säästä omia parhaita sotilaitaankaan vaan heittää heidät kuolemaan tyhjän takia, tuhansittain, kymmenin tuhansin. Hän elää hybriksessä kuvitellen että isosta Venäjän maasta riittää sotilaita loputtomasti, koska Stalin niin on aikanaan sanonut.

      Poista
    2. Trump osaa iskevän ja huomionpitävän puheenparren, se onkin tärkeintä, niin suosion kuin kaiken muunkin vuoksi.

      Silti, en usko että sittenkään saa rauhaa aikaan Ukrainassa yhdessä vuorokaudessa. Saattaa kyllä olla että saa lopetetuksi sodan mutta sehän ei ole sama asia. Sehän ei vaatisi muuta kuin aseavun keskeyttämisen.

      Poista
  19. Äänestä Stubbia tai itke ja ääestä.

    VastaaPoista